keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Perkeleen tietokonepelit ja makuuhuonehommia

Vaikka tämä arkirämpiminen tähän vuodenaikaan onkin melkoista henkistä mutapainia niin välillä vaan tulee niitä hetkiä jolloin tuntuu että nyt on taas kaikki kohdillaan ja mä teen näiden kanssa jotain oikeinkin!

Koska olen päättänyt kirjoitella lähinnä meidän perheen ja näiden seinien sisäpuolella tapahtuvista jutuista niin taustatiedot jäävät nyt vähän vajaaksi mutta noin suurinpiirtein pähkinänkuoressa... Eka on kaksi iltaa itkenyt valtaisaa pettymystä jonkun pelihomman takia. Jossain pelissä (en ole nyt taas ihan perillä missä, kysyn kyllä aina mitä pelaavat ja googlaan pääpiirteittäin mistä on kysymys ja minkä ikäisten juttuja jne) on jotain lisäjuttuja mitä ei voi pelaamalla saada vaan ne pitää ostaa. Näin on itseasiassa aika monessa mitä pelaavat mutta mä olen melkoisen natsina kieltänyt meidän jannuilta moiset. Rahaa ei aleta sotkemaan mukaan, muutenkin on ihan tarpeeksi tasapanoilua tuon ikäisten kossien kanssa että minkä verran pelataan jne. No nyt kuitenkin mummilta oli tullut pieni summa syysrahaa ja Eka oli toisesta kodista saanut luvan käyttää ne johonkin lisäosiin. Ja koko homma piti hoitaa toisen kodin kautta... sen ihmeemmin tarkentamatta tosiaan nyt sitten tässä osoitteessa on 2 iltaa lohdutettu hyvin pettynyttä Ekaa jolle on luvattu ja joka odottaa. Itku on lähennellyt välillä hysteriaa, teinillä nuo tunteet menee niin nollasta sataan ja suhteellisuudesta ei ole paikoin tietoakaan. Toki pettyäkin joskus pitää mutta suoraansanottuna vituttaa olla se olkapää nyt tässä asiassa. Minä olen pojan kanssa taistoni jo käynyt tuon asian suhteen ja Eka kyllä tietää mun mielipiteen. Ei siinä tottakai lapsi saa olla pettynyt ja saa harmittaa, kyllä tässä sylissä lohdutetaan ihan aina mutta... kohdistaisi myös sinne oikeaan osoitteeseen.
Eilen nyt sitten ilmoitin että tänään tätä asiaa ei vatvota ja iltaa itketä, tänään on muutakin. Torstaina voi yrittää uudestaan selvitellä asiaa toisen kodin henkilöstön kanssa. Eka luonnollisesti pettyi ja oli harmistunut eikä leppynyt ennen nukkumaanmenoa. Mutta aamulla... vastassa oli virkeä ja aurinkoinen poika joka totesi että "onneksi äiti välittää musta noin paljon että huolehtii että tänään mua ei itketä" <3 On ne ihaniakin! Ja mäkin osaan tätä hommaa edes joskus!!

Siipalla on jokin ihme viehtymys mun raskaanaolevaan ruhooni. Se olisi kimpussa koko ajan ja "käynnistelemässä". Ja ihan on itse myöntänyt että tossa mahassa on jotain äärettömän seksikästä. Joopa, seksikäs onkin eka adjektiivi mikä tulee mieleen jos pitää omaa ulkoista habitusta kuvata! Seksikäs kuin maksalaatikko!
Nojoo, en itse omaa kovin vahvaa uskoa ässien toimivuuteen mutta pikkuhiljaa alkaa olemaan olo että joutais jakaantumaan. Ei nyt äärettömän tuskaisa olo ole mutta pikkuhiljaa siihen suuntaan. Ja eikai siitä spermalla hautomisesta haittaakaan ole, josko skloddi älyäisi syntyä.
Siippa on nyt kolmatta viikkoa kotona ja tilaisuuksia siis olisi vaan ei jaksua. Kättä pidempää saisi olla että tuota saisi tuupittua vähän kauemmaksi välillä. Ja siis ihan minun hyvinvointiahan hän tässä vaan nyt yrittää että josko se käynnistyisi, täysin epäitsekkäät tarkoitusperät...
Sain neuvoteltua että Greyn anatomian jälkeen voisi herua, käyn ensin suihkussa hautomassaa kuumalla vedellä lantion vähän sutjakkaampaan kuntoon. Siipan vastakaneetti oli että ei käy kuin vasta uutisten loppukevennyksen jälkeen.. jos hän enää sitten on sillä tuulella. Huoh, lisää miesväkeä taloon vaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?