tiistai 30. lokakuuta 2012

Vähiin käy...

Eilisillasta oli tosi kumma olo. Aina kun oli liikkeellä niin maha oli ihan järjettömän kova, vastaavanlainen se ei ole ollut vielä kertaakaan. Niin pinkeä ja ihan kiveä. Varsinaisesti ei nyt sattunut mutta jotain epämukavaa oloa oli. Ei kuitenkaan mitään levossa.

Yöllä heräilin muutaman kerran vessaan, ekalla kerralla vihlasi kerran mutta nukahdin kuitenkin uudestaan. Kolmen pintaan alkoi tuntumaan ihan kunnon juilintaa sekä mahassa että selässä. Kovempaa kuin menkkakipu mutta ei kuitenkaan mitään synnytyshommia. Selkeää aaltoilua jo mutta ei säännöllisyyttä. Ensimmäisenä mieleen että meillä on autossa tankki ihan tyhjä. Tarkoitus kyllä mennä synnärille taksilla mutta koska auto on laina-auto niin en kehtaa jättää sitä noin huuruilla ja sitten palauttaa. Klo 3.30 nappasin Panadolin naamariin ja lähdin tankkaamaan :D Siipan ilme melkoinen kun ilmotin että hei mä käyn nyt tankilla. Siis jos on synnyttävältä ihmiseltä ihan normaalia ryömiä vaikka pöydän alle niin eikö ole ihan normaalia että se haluaa tankkaamaan?
Tiesin että voi olla että koko homma tyssää jos lähden mutta perheen ainoana ajokortillisena oli olo että nyt pystyn ja vielä uskallan ratin taakse. Ja niinhän se tyssäsi. Mutta ihan mahtava olo silti, kun oikein mitään ennakkohommia ei ole ollut! Ehkä se sieltä syntyy sittenkin itekseen :) Jeeee!!!

Ekan kaverit soittelee ja kyselee koska se laskettu aika on :) Hauska kuunnella pojan asiantuntevaa sepostusta :D "no se on niinku huomenna mut ei se vielä välttämättä silloin synny koska se on vaan sellanen suuntaa antava päivä mutta parin viikon sisällä pitäisi tulla".

Pojat on viel tämän päivän kotona tervehtymässä, harjoittelevat kasvomaalauksia huomisia Halloween-juhlia varten.

Eräs lapseton miespuolinen kaveri kävi eilen. Kysyi että koska sä nyt oikein synnytät kun ei tätä odottamista enää oikein jaksa. Voinut kuin nauraa :D Eka raskaus jossa utelut ei ole vituttaneet!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?