torstai 10. tammikuuta 2013

Jumppaa pumppaa, kuningasjumppaa!

Ootteko huomanneet kuinka paljon vatsalihaksia tarvii lasta kantaessa? Heiaheia vaan!

Eilinen bodybalance herätti kropassa unilta paikkoja joita ei ihan heti olla hätyytelty. Kyljet, tuntuu! Vatsalihakset, tuntuu! Reidet, tuntuu! Kropan hallinta ja koordinaatio löytyi yllättävän hyvin (no pikkasen saatoin naapuria potkasta. Sori hei!) . En ois uskonu vielä muutama viikko sitten kun pelkästään vaunukävelyllä tuntui että yläkroppa vetää eri reittiä kuin alakroppa. Mutta voimat on vielä melkosen hukassa ja tukilihakset muisto vain...

Jokatapauksessa jumissa oleva selkä on entistä pahemmin jumissa :/ Siippa sitä eilen murjoi auki mutta Kolmosta nukuttaessa sain sen takaisin lukkoon kun röhnäsin itse jotenkin ihan kierossa. Sinänsä metka tunne kun keskivartalo on tekemisestä kipeänä ja selkäpuoli lihasjuntturassa niin jo pelkkä sängystä nousu menee suorituksesta, lapsenkannosta puhumattakaan.

Silti edelleen tämä on pientä palautumista synnytyksen jälkeen, Tokan syntymän jälkeen kun oli aikamoinen työsarka välilevyn pullistuman kanssa. Sepä olikin kahden vuoden kuntoutuminen silloin. Siksi mä ehkä hosunkin tämän lihaskunnon kanssa, selkävaivaisena  on ihan kamalaa. Bodypumpia jo kaipailisin...

Ps. Me lähdetään nyt ottamaan rotarokotusta. Tää on ihan tyhmää mutta mä en vaan kestä noita rokotushommia. Suun kauttahan toikin vaan tulee mutta silti mun tekee noi tosi pahaa. En kyllä missään nimessä lapsiani rokottamatta jätä mutta noi on mulle tosi paha rasti. Käytiin jo alkuviikosta muuten 2kk neuvolassa mutta puhuin pari päivää lisäaikaa tolle rokotukselle vedoten muksun pieneen flunssaan. Todellisuudessa mun oli pakko saada vielä pari päivää lisää rohkeutta. Kyllä sitä tuntee taas itsensä ihan ääliöksi. Ja luonnollisestihan mä sitten kyllä tykkään pistellä muita ihmisiä. Noin duunin puolesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?