tiistai 26. helmikuuta 2013

Kiloklubi

Kristaliina kirjoitteli joku tovi sitten Kiloklubista ja sen teeseistä ja toimivuudesta. Minäkin kun tämän oloni kanssa tuskailen (voi kadonneet lihakset tulkaa takaisin) niin ajattelin että no hitto, tuo voisi olla aika täsmä unisille aivoille. Ihan tosissaan on haasteellista tässä koomassa muistaa syödä ja ennenkaikkea muistaa mitä syödä. eri juttu onkin sitten muistaa mitä on jo syönyt..
Että eikun kokeilemaan? Intopiukeana naputin osoitteen ja aloin kirjautumaan kun sain samantien ilmoituksen "sähköpostiosoite on jo käytössä". Siis?!?!?! Mä olen joskus kirjautunut sinne jo?? Mulla ei ole minkään valtakunnan muistikuvaa koko asiasta tai siitä että olisin ikinä koko ohjelmaa edes käyttänyt.. no ei kai siinä.

Pikkuhiljaa on alkanut olla näkyvissä sitä kevään starttipiikkiä mikä mulle aina iskee että saan liikuntaan taas potkua ja sen starttaillessa ajattelin vähän ihmetellä noita syömisiäni. Näillä vuosirenkailla kun pelkkä liikunta ei enää riitä siihen hyvinvointiin vaan ravinto sanelee aika isoa roolia myös hommassa. Ja kun ei niitä kadonneita lihaksia pelkällä liikunnalla takaisin saa. Vaikka toki valvominen vauvan kanssa ja pätkittäinen nukkuminen on iso syy siihen että väsyttää niin olen varma että jaksamiseen voi vaikuttaa myös paljon sillä mitä syö. Kun säännöllinen lepo on pelkkä haave vain niin yritän edes jotain säännönmukaisuutta saada tähän eloon ja oloon.
Mulle on ihan tosissaan ongelmana muistaa syödä. Vaikka kuinka suunnittelen etukäteen mitä syön ja koska niin tässä sirkuksessa tapahtuu aina joku aikahyppy että mulla jää esim välipala ja iltapala syömättä ja mä korvaan ne jollain pikapuputtamisella.

Mulla ei ole mitään halua hylätä herkkuja, mä rakastan sokeria enkä selviä tästä väsymyksestä ilman makeaa,  mutta josko jokaisena välipalana ei toimisi suklaa ja josko väsymystä ei koittaisi poistaa pelkällä sokerihumalalla. Mä haluan monipuolisempaa ja järkevämpää ruokaa ja en osaa näköjään ilman että mulla on joku malli. Vähän mua harmittaa että tuo Kiloklubin nimi assosioituu mulla ainakin suoraan laihduttamiseen, siellä kun on kuitenkin vaihtoehtona ihan pelkkä painonhallintakin. Ja mahdollisuus huomioida sekin vaihtoehto että imettää. Jos painoindeksin mukaan katsotaan niin mä olen normaalipainoinen eli mitään laihdutusta tässä ei nyt olla tarvitsemassa todellakaan. Mä haluan vain konkreettisen mallin ja muistutuksen siitä että kuituja ja rehuja olisi tarpeeksi ruokavaliossa.

Säännöllisyydeksi olenkin ottanut nyt sen että teen lounaaksi joka päivä ison satsin jtn salaattia (Ommikselta voi esimerkiksi bongata muutamia tai Lauran Tähdestä) jonka loppu jää muulle perheelle sitten iltapalaksi. Näin tulee huolehdittua että nekin saa rehuja! Mun lapset on onneksi aina olleet siinä suhteessa vähän "viallisia" että tykkäävät salaateista. Vinkkinä, meillä upposi kuin häkä kun ihan normisalaatin sekaan nakkasi cashew-pähkinöitä, leipäjuustoa ja cantaloupe-melonia. Salaatit on ihan ässähyviä ja niistä saa helposti täyttäviä ja ne on helppo tehdä. Kyse on vain siitä viitsiikö :)
Toinen mikä on mulle haaste on aamupala. Helposti hutaisisin vain leivän ja sikana kahvia ja jotain hyvää. Nyt olen opetellut taas syömään puuroa, tuntuu mahassa ihan ässähyvältä!

Ohjelma on aavistuksen vaivalloinen, jos on yhtä laiskanlainen kuin minä. Jos en olisi kotona niin en tiedä onnistuisiko, ainakaan jos yrittää laihduttaa. Kuitenkin mulla tuo muodostui äkkiä rutiiniksi ja yllättäen huomasin olevani koukussa ja että nämä omat ruokailutottumuksethan on itseasiassa aika mielenkiintoista seurattavaa.
Yritin muutaman kerran syötellä omia reseptejä, mutta koin sen sekä liian vaikeaksi että vaivalloiseksi. Tai sitten en vaan osaa. Kiloklubin omasta hausta löytyy onneksi aika laajalla skaalalla ja olenkin sitten soveltanut sieltä noita aterioita ja valkkailut sellaisia mitkä on lähes sitä mitä olen syönyt. Eli liian tarkkaan en täyttele ruokapäiväkirjaani. Vihreiden pallojen metsästys on kyllä yllättävän koukuttavaa mutta eipä ole ollut maailmanloppu jos joinain päivinä paukkuu punaista. Ja herkkupallothan ne kuulkaa paukkuu! Ehkä kerran viikossa ne on vihreänä..
Samaten kaikkia liikuntajuttuja en ole tuonne syöttänyt vaan ne sellaiset missä ihan tosissaan on takana se liikkuminen. Jos kävelen kauppaan tai imuroin niin en syötä sitä tuonne. Kävelylenkit taas syötän.

Ihan parissa päivässä aloituksen jälkeen jo tuntui että maha ei ole yhtään niin turvoksissa ja kipeänoloinen ja vaikka väsyttää niin kuitenkin on paremmin virtaa. Ja jaksaa paremmin. Varmasti pihalla vilahdellut aurinkokin on edesauttanut uutta virettä mutta uskon että yhdessä nämä kaikki buustaa jaksamaan. Kannattaa kokeilla jos virtapiirit tuntuu vetelevän viimeisiään.

Tuossa kun ennen Kiloklubbailun aloittamista Siipalle valitin että mun ei ole hyvä olla näillä syömisillä, mahaan koskee ja ei jaksa keskittyä mihinkään ja väsyttää vaan niin Eka sattui sen kuulemaan ja vaikka ei edes konkreettisesti painoasioista puhuttu niin poika sanoi mulle että sulla on ihan ihannepainoinen vatsa. Sen tuleva kumppani on hyvin onnekas ihminen!

Ps. Ja koska herkkuja ei olla hylkäämässä niin tässä on nyt hyvä kehua Suvin dacapo-kakkua. Ei ole kuulkaas Suvi turhaan kakkuansa kehunut, tämä on taivaallista! Ryssin itse hieman paistoajan kanssa (oli taas joku helvetti irti täällä tivolissa tjtn) mutta tuo on silti aivan mahtavaa. Jos voisin sukeltaa ruokaan niin tämä on se mihin hyppäisin pää edellä. Se on niin hyvää että mieli kiittää ja maailma tuntuu taas vähän paremmalta! Kahvin paras kaveri, lohturuokana voittamaton, kitalaen kutkuttaja! Tehkää, maistakaa ja hämmästykää! Ja taustalle soimaan tämä. Hyvä Suvi!!

Pps. Ja koska blogin voima on mahtava niin kerrottakoon että Kolkin kummitäti lähetti meille uuden kapaloliinan (kiitos vielä <3) bongattuaan täältä että vanha on jäänyt pieneksi :P Nyt esitänkin toiveen että kummitäti saisi rahaa. Oi blogi, näytä voimasi! Show me the money!

2 kommenttia:

  1. Oot varmaan eka joka on tunnustanut kokeilleensa tuota reseptiä! Tosi kiva kuulla että tykkäsit :)

    PS. Käyhän vilkaisemassa sitä keskusteluketjua vielä: Hippiäinen vinkkasi, että fazerina ja dumlet toimivat muffinsitaikinassa. Niitä kokeiluun seuraavaksi? ;)

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä tosi hyvää :) ja todellakin, paranee päivä päivältä :o Siitä fazerina creamista vai mikälie ni vois jotain kehittää. Dumlea oon kokeillutkin mut meillä ollaan aika onnettomia munffinssien syöjiä mut pitää katsella josko niistäkin jotain :)

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?