maanantai 11. helmikuuta 2013

Laiskiainen

Laskiainen kun oli niin tokihan meillä väännettiin viikonloppuna pullaa. Mä olen ehdottomasti mantelityttöjä eli vähän kaikilla versioilla varioitiin, muu väki kun vannoo hillon nimeen. Ja kermassa ei säästelty koska joku meistä otti varman päälle ja varasi 5dl kermaa pullien väliin! Laskiaispullan tulee olla täydellinen; hyyyyvin pehmeäsitkoinen, ihan aavistuksen häivähdys suolaisuutta, hulluna kermaa ja mantelia paljon. Siis PALJON!!! Ja ei mitään marsipaania (mitä mä kyllä myös rakastan) vaan ehdottomasti mantelimassaa, vähän kermalla löystettynä. Ja kuten pullan aina, niin laskiaispullankin tulee olla rakkaudella tehty. Turhalla hötkyilyllä tulee vaan paskanmakusia pullia eli pullan tekoon täytyy varata aikaa ja rauhallinen mieli ja taikinaa tulee kuunnella.

Suomeen laskiaispullan perinne on rantautunut vasta tuossa 50-luvulla mutta Ruotsissa on tämä(kin) hommeli taidettu jo pidempään. Eräs leipurioppilas säästyi raipaniskuilta keksittyään laskiaispullan. Ja alkuperäinen laskiaispulla on nimenomaan varusteltu mantelimassalla, kermat ja muut tilpehöörit on saatu pullan väliin paljon myöhemmin.

Kun helmikuu lähestyy niin pikkuhiljaa laskiaispullat ilmestyy kauppoihin. Käsittämättömän moni leipomo niitä väkertää, mä olen kuitenkin luottanut aina omiini. Ne on takuuvarman hyviä, kaupan versioissa on aina joku puute. Ja meillä tykkää kekaratkin tuunata omat pullansa. Viime vuonna kokeiltiin mm. nutella-täytettä. Ihan jees mutta melko tuhti. Lapset yllättäen rakasti.
Tuossa pullataikinaa vaivatessani hokasin että yksi syy miksi mä pullaa tykkään tehdä on kardemumman tuoksu. Ei mikään muu mauste tuoksu niin hyvältä kuin kardemumma! Ja se on jotenkin tosi kotoisa tuoksu. Nam!

Muuten ei ihmeitä tehty laskiaisena. Mäkeä käytiin laskemassa tuossa viereisessä mäessä, siellä olisi ollut joku laskiaisriehakin mutta tyydyttiin nyt vaan pulkkailemaan ja lumiukkoja väkertämään. Sattuipa kerrankin vapaapäivä kun kalenteri ei huutanut mitään tai ketään!
Hernekeittoa ei syöty vaikka vähän tekikin mieli tehdä sitä itse ja mozzarellalla jatkettuna. Isoimpana syynä siksi että ei päästy yhteisymmärrykseen laitetaanko sinne keittoon lihaa vai ei (no ei todellakaan laiteta!!).Sensijaan Siippa pyöräytti Lihapullaspagettia jotka uppoaa tähän väkeen aina, kikkana on että pullat keitetään kastikkeessa eikä niitä paisteta laisinkaan. Tätä jos jää yli niin meillä käy jokainen vuorotellen jääkaapilla närppimässä jämiä.. Harvoin kyllä jää :)

2 kommenttia:

  1. Itse tehdyt laskiaispullat on parhaita! Kaupasta ostetut on enimmäkseen hirveitä: ns. pulla on ilmavaa ja kuivaa sämpylää, ns. kermavaahto jotain kummaa kitalakeen jäävää juttua.

    Meillä mies vastaa pullapuolesta, mä teen itse järkyttävän pahaa pullaa. Su-aamuna meillä oli kaardemummakriisi. Mä olin ostanut aikaa sitten jauhettua kaardemummaa, joka ei missään tapauksessa käynyt, koska oli liian hienoa. Viidennestä kaupasta mies sitten löysi sopivaa jauhatusta. Hyvät pullat tuli, vaikka alkuun vähän pipo kiristyikin! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeee hyvä sun mies :D Kardemumma ON tärkeää ja mikä tahansa ei käy :P

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?