lauantai 2. helmikuuta 2013

Vauva on...

..jo kolme kuukautta!

Kuluneen kuukauden aikana vauva on
  • käynyt ensimmäisen kerran saunassa
  • alkanut kutisemaan ja sitä myötä kikattamaan ihan holtittomasti
  • jokeltaa entistä enemmän
  • muodostanut jonkunlaisen vuorokausirytmin
  • alkanut viihtymään sitterissä ja leikkimatolla

Vauva on alkanut kiinnostumaan ihmisistä oikein kunnolla. Isot veljet, varsinkin Toka kiinnostaa ja vauva seuraa tosi tarkkaan mitä veljet puuhaa ja ottaa heihin ihan erilailla kontaktia kuin aikuisiin. Toka onkin varsinainen vauvakuiskaaja, joka kerää isoimmat naurut ja jokellukset vauvalta.

Vauvasta on muutenkin kuoriutumassa varsinainen kujeilija. Kissoja katsellaan jo sillä silmällä että odottakaapa vaan...

Tavarat kiinnostaa jo jonkun verran ja kaikki käsissä pysyvä hakeutuu suuhun. Myös oma nyrkki jota lussutetaan hyvin kovaäänisesti.

Vähäisetkin vatsavaivat tuntuvat nyt helpottaneen eikä ainakaan toistaiseksi vaikuta siltä että esim. allergioita tai yliherkkyyksiä äidinmaidon kautta olisi. Iho helahtelee välillä mutta ei olla vielä saatu syytä kiinni mistä se johtuisi. Muita oireita ei ole joten kovin aktiivisesti ei helahtelun syytä olla metsästelty. Edelleen kuitenkin vauva saa maitohappobakteereja, tämä myös vastustuskyvyn takia. Ja samaten kamomilla-tee vielä äidin juomavaliossa, ihan kaiken varalta.

Yöunille nukahtaminen on edelleen vaikeaa mutta päivisin Kolmosen saa aika kivasti nukkumaan ja ompahan jätkä nukkunut jo pidemmän aikaa yhden pidemmän pätkänkin päivisin. Vuorokausirytmin löytyminen helpotti tässä paljon.
Perhepedissä nukutaan edelleen ja se on ollut kaikkia tyydyttävä ratkaisu eli sillä mennään. Tässä kuussa loppuu ensisängyn vuokra-aika ja ainakin tällä hetkellä tuntuu että sitä ei jatketa. Pinnasänky todennäköisesti haetaan kellarista ylös mutta saa nähdä koska siellä joku nukkuu...

Vauvan aamut ovat aikaistuneet, nykyään kossi näkyy heräävän siinä aamuyhdeksän pintaan. Tervetullut ratkaisu sensuhteen että vauva nukkui yöunia puolillepäivin. Öisin poika nukkuu pari pidempää pätkää ja aamuyötä kohden syöminen tihentyy ja tällä hetkellä jostain aamukuudesta eteenpäin syödään tunnin välein. Pelkkä rintamaito kuitenkin riittää edelleen mainiosti.

Vauva on alkanut nukkumaan pidemmän päiväuni-pätkänsä parvekkeella vaunuissa. Niille tuli siis sittenkin käyttöä! Rataslenkkejä odotellessa...

Vauvan kiinnostuminen ympäristöstä ja ihmisistä on saanut isässä että isoissa veljissä aikaan ihan uusia ulottuvuuksia vauvaa kohtaan. Sen kanssahan voi jo seurustella ja leikkiäkin! Vähän väliä olenkin keskeyttänyt Siipan suorittamat isä-poika keskustelut. Näiden aikana on mm. käyty läpi hyviä vaihtoehtoja ensimmäisiksi sanoiksi ja harrastus-vaihtoehtoja.

Vauva seuraa esim ruoanlaittoa tarkkaan. Syli on edelleen paras mutta sitteristä saa havainnoitua laajemmin ympäristöä...

Vauva tykkää kun sitä hypyttää ja samaten juoksuleikit, missä vauvaa kannatetaan kainaloiden alta ja vauva saa juosta pintaa pitkin, on pop.

Vauva rauhoittuu hyräilystä ja laulamisesta ja meillä onkin kuultu uudelleen sanoituksia jos mistäkin kappaleista. Mm. Martti Vainion muutaman vuoden takainen hitti kuullaan meillä muodossa "tänä iltana ei tuu kakkeja".

Satsi niitä kaikista pienimpiä vaatteita on jo lähtenyt uuteen osoitteeseen ja tuntuu hassulta että vauva on  joskus niihin mahtunut. Samaten hämmästeltiin eräänä päivänä turvakaukalon pienennintä että koska tuota muka tarvittiin. Vauva tuntuu ainakin metrin pituiselta.
Hiuksetkin ovat kasvaneet, joskin karsta on meillä satunnaisena ärsyttävänä vierailijana.

Vauvan kanssa parhautta on kiireettömät aamut jolloin heräillään masut vastakkain ja vauva vilauttelee unisia hymyjä. Mutta aamut kun muukin perhe kömpii meidän viereen heräilemään, ovat vauvasta mukavia ja hän selvästi erottaa aikuiset ja lapset toisistaan. Aamurutiinit menevät pitkälti samana ja niihin kuuluu aina pitkät turinoinnit neuvolasta saaduille hymykuville. Ylipäätänsä kasvot ja ilmeet on nyt tosi tarkan seurannan alla. Kolmosen voi bongata vähän väliä tarkkailemassa kasvoja kulmat kurtussa. Sylissäkin kivointa on olla kun näkee sylittäjän kasvot. Ja syödessä on tärkeää aina välillä ottaa vähän katsekontaktia ja virnistellä tissi suussa.

Vauva kuolaa aivan _järkyttävästi_ mutta hampaita ei suussa vielä näy, ei edes ikenien pullottelua.

Neuvolaan mennään vasta parin päivän päästä joten päivittelen mitat tähän kun ne saadaan.

EDIT ja mittaa sällillä oli 5920g ja 61,2cm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?