perjantai 22. helmikuuta 2013

Verkkokalvot koukussa

Mä olen kirjojen suurkuluttaja. Mulla saattaa olla kolmekin kirjaa samaan aikaan kesken ja hypin tarinasta toiseen sujuvasti. En osaa jättää kirjaa kesken, huonoakaan...
Mun lukeminen on kuitenkin kausittaista. Voi olla pitkiäkin kausia että en lue yhtään mitään. Ei vain löydy tarpeeksi iskevää takakantta tai ei vaan huvita.

Toissa kesänä luettiin Siipan kanssa paljon yhdessä. Vierekkäin sohvalla, puistossa, sängyllä, milloin missäkin. Välillä lueskellen toisillemme jotain hauskoja pätkiä siitä mitä itse juuri sattui lukemaan. Mutta Siipallakin lukeminen on kausittaista ja nyt ei ihan hetkeen ole osunut sitä lukuintoa samaan aikaan.

Silloin kun lukuinto ei ole päällä niin mulla on joku sarjaputki mitä seuraan koukuttuneena. Vaikka meiltä löytyy Netflix että Cmore niin edustan senverran old schoolia että tietyt sarjat meiltä löytyy ihan bokseina. Frendit on katsottu lukemattomia kertoja läpi. Kun oltiin Siipan kanssa saatu ne taas vaihteeksi katsottua niin sitten niitä sai alkaa katsoa Kaksikon kanssa. Sama homma Big bang theoryn (tän suomennos on niin typerä etten suostu käyttämään sitä) kanssa. Nyt telkkarissa pyörivä vitoskausi katsottiin meillä jo lähes vuosi sitten kun se oli pakko saada heti kun tuli myyntiin.

Boksit vie ihan järjettömästi tilaa mutta kuten musiikinkin kanssa, mä haluan että pystyn hipelöimään niitä kansia, sensijaan että löydän katsomani muutamalla kaukosäätimen napin painalluksella. Ja musta on silloin tällöin ihan mahtavaa iskeä joku boksi pyörimään ja katsoa niin monta jaksoa putkeen kuin jaksaa. Samaten sairastaessa sarjamaratoni on ihan ehdotonta parhautta.
24 oli joskus ihan mun suosikki ja sitä oli kaikista paras katsoa putkeen, jakso jaksolta. Kunhan ikäraja lähentelee Kaksikon ikää niin tuokin meille hankitaan.
Samaten tykkään noissa bokseissa siitä että saan itse valita koska katson. Saan itse valita pidänkö pitkänkin tauon vai tykitänkö jaksotolkulla. Vähän kontrollia sille tv:n orjuudelle. Mä en meinaa muistaa telkkarista tulevia ollenkaan koska arki on aina niin sirkusta että koskaan ei pysy perässä missä päivässä mennään. Hyvä kun tietää missä kuussa mennään. Ompa sekin nähty että pitää hetken aikaa miettiä mikä vuosi on menossa.
Tallentavan digiboksin meillä on vallanneet Kaksikko. Silloin tällöin sinne tallentuu joku aikuistenkin juttu mutta pääsääntöisesti se on täynnä jotain Iron Maneja ja Duudsoneita. Mulla digiboksin käyttö rajoittuu siihen että se sanoo mulle "tallennettava tila ei riitä" ja mä sanon sille että "voi perse".

Gilmore Girlsin olen katsonut itsekseni lukemattomia kertoja. Yhdessä vaiheessa katselin sen läpi kerta vuoteen. Ihana, ihana kestosuosikki. Mutta vaatii tietyn vireen omassa elämässä.Vitoskausi on edelleen suosikki ja vaikka koko sarjan on nähnyt useasti niin Luken ja Lorelein matkaa on aina yhtä kiva seurata. Miksei ne nyt vaan tajua ja näe toisiaan?
Greyn anatomiaa löytyy aika monta kautta, ei kuitenkaan vielä kaikkia. Tulee ne todennäköisesti hankittua vaikka viimeiset kaudet onkin olleet aika läpijuostuja ja melkomoista kuraa.
Buffy the Vampire Slayer ja Angel saneli joskus sinkkuaikoina muutaman viikon mun vapaa-ajan aikatauluja. Oi ihana James Marsters!
Serranon perhe, The Tudors, Kahden kerroksen väkeä... näitä riittää. Ihania ja ajattomia mitkä kestää monta katselukertaa.

Siipan kanssa kaksin on seurattu boksilta Sons of Anarchy ja True Blood. Tällä hetkellä työn alla on Supernatural (kakkoskausi) ja Spartacus (ykköskausi).
Meille on aikanaan Cmore hankittu sentakia että nähdään True Blood heti. Mä vierastan netistä katsomista, ellei ole ihan täysin pakko. Boksit sitten kotiutetaan kun hinta on laskenut tarpeeksi alas.
Moni muukin sarja on tullut löydettyä ja seurattua nimenomaan Cmorelta. Äkkiseltään mainittuna Treme, Shameless, Boardwalk Empire, Girls ja Game of Thrones.

Siipan ja Kaksikon koukkumöllöttelystä vastaa Simpsonit. En ole perillä kuinka monta kautta meillä niitä on. American Dadia en ole antanut vielä katsoa, Family Guyta on katseltu valikoidusti yhdessä.

Mulla on useamman vuoden katselussa ollut One Tree Hill. Raskausaikana hankinkin 2 viimeistä kautta imetysmaratoneja silmällä pitäen, niitä vaan ei ole koskaan tullut :D Tree Hillin väkeä on nyt vahdattu Kolmosen nukkuessa. Imetysmaratoneja odottelemassa olisi myös kaksi kautta Downton Abbeytä.

Öisin valvoessa on tullut katsottua enempi elokuvia, nyt ei pääsääntöisesti jaksakkaan keskittyä lukemiseen kun on välillä niin väsynyt. Telkkari suoltaa helpommin sisäistettävää tavaraa väsyneille aivoille.

Sarjamaratonit ei Kolmosen tultua ole onnistuneet. Jakso silloin, toinen tällöin. Jotain sarjamaratoneja on katseltu Kaksikon kanssa mutta ne varsinaiset omat koukuttajat vielä odottelevat. Ja niitä odottamassa olevia sarjoja alkaa olla tuolla hyllyssä aika monta...
Ja toki Kaksikkokin on osoittanut haasteellisuutta aikuisten sarjamaratoneihin. Kaikki meidän seuraama kun ei ole vielä heidän ikäisilleen. Onneksi on nukkumaanmenoajat ja viikonloput isilässä :P

Nytkun luin tämän niin näyttää siltä että meillä laulaa vain tv. No näin ei ole, kuluneen viikon olen treffaillut myös joululahjaksi saatua, kirjan kannessa muikistelevaa Dave Grohlia ja palannut teini-iän aikoihin grungen alkulähteille. Ihmetellyt Daven seikkailuja Nirvanassa ja Foo Fightersissa. Ja muita harharetkiä. Kirjan ekan sivun loppukaneetti "Rumpalit lyövät esineitä työkseen... Mikä voisi olla sen typerämpää?" varmisti sen että Dave on vapaahetkieni ykkösmies 361:n sivun verran.


Ps. Keittiöstä käytiin tänään avaamassa lisää lattiaa ja laittamassa lämpölevy kuivaamaan. Ainakin viikon verran meillä kuunnellaan tasaista hurinaa ja ollaan lämpimässä. Kissaressut pelkäävät aparaattia. Toinen kattimatti yritti lähestyä huristajaa maha maata pitkin viistäen mutta ihan ei uskaltanut. Seuraava tutustumisyritys tehtiin patterin päältä hiipien mutta vieläkään ei uskallettu. Hassu otus :) Utelias kuin mikä mutta pelko voittaa.
Ja arvatkaa houkuttaako Kaksikkoa, Tokaa varsinkin?? Ihan oikeasti uhkailin pojan palovammoilla ja ties millä oikosuluilla että siihen ei kosketa. Mikä perkele noissa laitteissa kiehtoo että pitäisi mennä räplimään?


Pps. Sarjassamme "Elämää metallimiehen kanssa" pääsimme väittelemään siitä että nahkahousuissa ei muuten mennä häihin. Täsmäisku Pohjoismaiden suurimpaan kauppakeskukseen tuotti tulosta ja nyt on Siipallekin häävermeet. Mullakin on mekko mutta en kyllä vielä tiedä kummoista akrobatiaa saa käyttää että sen kanssa imetetään...



3 kommenttia:

  1. Dvd boksit ovat minustakin hyvä keksintö. Ja kansia on kiva räpeltää, sama kirjoissa ja levyissä!
    Samojakin sarjoja näemmä seuraillaan, itse katson vähemmän sellaisia selvästi ihmissuhdesarjoja tai "tyttöhömppää". Enemmän draamaosastoa ja huumoria. Game of thrones ensimmäinen kausi oli kyllä vakuuttava. Boardwalk empiren kakkoskausi ykköstä parempi...
    Sitten voisin listata lemppari dvdbokseja kerta toisensa jälkeen, niin kuin ne etsivät siinä Julmahuvin sketsissä listasi "klinsmann zwei, riedell.." (vai miten se nyt menikään!).

    Vai että ei spandexeissa häihin, ihme nipotusta :DD.

    Tulin muuten tänne jäädäkseni! Mielenkiintoisia juttuja kirjoittelet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit, oikein mieluusti huolin jäämään :) GOTin kakkoskausi oli kanssa hyvä. Boardwalkin kakkoskautta en kokonaan ole nähnyt kun unohdin aina että se tulee :/
      Nahkahousuiset miehet on ihania mutta joku roti :P

      Poista
    2. Roti on oltava :D.
      GoT 2. vielä katsomatta...

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?