keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Melko sanattomana, kerrankin

No johan tätä tekstiä tänään puskee... se kun tarpeeksi aikasin herää ja tarpeeksi vittumainen päivä osuu kohdalle niin kummasti irtoaa.

Tulossa pitkälti pelkkää kiroilua, sekavaa tekstiä ja voimakkaita ilmaisuja höystettynä pelkästään subjektiivisella näkökannalla. Enkä nyt tällä hetkellä ja tässä mielentilassa välitä edes yrittää muuta.

Sehän on tämä kevät sitä aikaa kun kutosluokkalaiset hakevat yläkouluihin. Automaattisestihan se valinta osuu siihen lähikouluun, ellei sitten ole niin että esim. oppilaan opiskelemaa A-kieltä ei siellä ole tarjolla.

Kaksikko ei ole lähikoulussaan vaan halusivat jatkaa siellä vanhan kodin vieressä olevassa koulussa, missä siis ovat olleet ekasta luokasta lähtien. Asia ei sen isompi juttu ollut kuin että varmistin sen rehtorilta silloin.
Viime syksystä lähtien olen kysellyt ja varmistellut sieltä täältä ja tuolta että mitenkäs nyt tuon yläkoulun kanssa. Kun Eka haluaisi sinne nykyisen koulun vieressä olevaan, luonnollisesti. Tuttu paikka ja tutut kaverit. Kaiken aikaa on ihan kaikkialta vakuuteltu että juu kyllä se onnistuu, haette vaan sitten kun se haku on niin sinne, siellä on hyvin tilaa ja oppilaspula.
No me haettiin. Arvatkaa pääsikö poika sinne.

Sain tuossa puhelun hyvin itkuiselta Ekalta. "Äiti onko meille tullut kirjettä siitä mun yläastevalinnasta, mun nimi ei ole tuolla koululla, kaikkien muiden nimi on paitsi mun"

Vittu MIKSI nämä osuu aina meille?? Ja aina tuolle lapselle??

Nythän on siis niin että Ekan A-kieli on joku muu kuin englanti, sen opetustahan löytyy käytännössä varmaan kaikista kouluista. Mutta tottakai meidän tuurilla (mä tiedän itekin miten kieroutuneelta tuo kuulostaa mutta niin se nyt tässä meidän tapauksessa on) Ekan opiskelemaa A-kieltä löytyy tuosta meidän lähikoulusta. Ja se on se koulu joka Ekalle on nyt yläkouluksi valittu. Me ei edes tiedetä missä täällä on yläaste koska kaiken aikaa meille on joka perkeleen taholta vakuuteltu että kyllä sinne vanhan koulun vieressä olevaan pääsee. Eipä pitäisi hurrata ennenkuin läski emäntä on laulanut.

Soitin tämän kielteisen päätöksen tehneelle rehtorille. Luurin päähän sattui ihan tosi mukava ja ihana empaattinen ihminen. Mä ymmärrän kyllä syyt miksi näin. Helsingin kaupunki on tiukentanut kuulemma nyt tosi paljon noita valintakriteerejä ja suunta ja linjaus on se että lähikouluun pyritään ohjaamaan. Se yläkoulu, mihin Ekaa haettiin, on saanut ihan poikkeuksellisen vähän oppilaspaikkoja. Rehtori jonka kanssa juttelin, kertoi että ensimmäistä kertaa hänen aikanansa siitä ala-asteelta mitä pojat käy, ei kaikki oppilaat mahdu heidän yläkouluun. Kuudelle oppilaalle on lähtenyt kielteinen päätös. Musta se kuulostaa vähältä, koulun näkökulmasta se on paljon. Miksi se piti osua just mun lapsen kohdalle?
Ja mä kyllä ihan tosissaan ymmärrän nämä seikat enkä syytä ketään. Mutta mitenhän helvetissä mä saan ne tuolle lapselle selitettyä? Jonka ainoa toive yläasteen suhteen on ollut se että pääsisi kavereiden kanssa samaan. Siitä A-kielen ryhmästä Eka on ainoa, ainoa, joka sai kielteisen päätöksen. Kaikki muut valittiin siihen kouluun. Se poika kenen oli muutenkin vaikea löytää paikka siitä ryhmästä  mutta se onnistui. Mitenhän tänkin sille lapselle nyt sitten selität. Se ei tunne yhtään ketään sieltä uudesta koulusta. Ei ketään. Tutustumispäivät ja kaikki on käyty tuolla koulussa mihin haettiin koska kaikkialta on kaiken aikaa vakuuteltu että joojoo sinne vaan kun siellä sitten aloittaa seiskalla.

Tosiaan, en mä ketään syytä mutta olen ihan tosi pettynyt että näin kävi. Kun kaiken aikaa sanotaan että ei ole ongelma sinne päästä. Kun mä olen nimenomaan yrittänyt Ekalle sanoa että en voi luvata että sinne kouluun mihin se haluaa mahtuu, kun se ei ole meidän lähikoulu. Mutta eikun on nimenomaan sanottu joka vitun kertakun olen kyseenalaistanut että kyllä mahtuu. En mä ole sen ihmeemmin osannut sitä lasta valmistaa mihinkään kielteisiin päätöksiin koska ihan koko vitun ajan on hoettu muuta!
Ja ei tämä nyt ihan täysin lopullinen vielä ole, valitusmahdollisuus on plus voi olla että kaikki eivät ota sitä opiskelupaikkaa vastaan siinä koulussa mihin Eka haluaa. Touko-kesäkuussa voi soitella. Mutta en sitten tiedä että onko se vaan löysässä hirressä roikkumista jos toiveita elättelee. Ei paljon tämän jälkeen oikeasti huvita elätellä niitä toiveita, aika iskulta naamaan tuntuu. Voin vaan kuvitella miltä se siitä lapsesta tuntuu, olla se ryhmän ainoa joka ei pääse. Toivon vaan että se ei ala ajattelemaan tätä asiaa niin että miten ne vielä kauempana asuvat valittiin mutta häntä ei. Nimittäin nyt äkkiä kun karttaa piirrän päässä niin heidänkin lähikoulu sen A-kielen puolesta olisi nimenomaan tämä meidän kodin lähellä oleva. Turha tuota oikeasti edes tota kautta pyöritellä mutta empä nyt oikein muutenkaan osaa.
Voin kertoa että soitti äitikin muutaman aika itkuisen puhelun.

En viitsinyt Ekalle edes soittaa takaisin sen rehtorin puhelun jälkeen. Toi tulee olemaan ihan tosi kova paikka sille pojalle. Josko itse yrittäisi itkeä ne isoimmat itkut alta pois ennenkuin se tulee kotiin ja pitää tämä sille kertoa.

8 kommenttia:

  1. No voi hitto :/ Voisko vielä anoa siirtoa/koulunvaihtoa? Onhan tässä kuitenkin hyvin aikaa, ja kysymys kuitenkin vain yhdestä oppilaasta...

    Niin ja mahdatko ehtiäjaksaa vastata tähänkin haasteeseen: http://tingeltangeli.blogspot.fi/2013/03/11-hyvaa-10-kaunista-9-muuten-vain-upeaa.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä vaihtoehdot mitä voi tehdä on täyttää se valitusplanketti mikä tulee sen valintapäätöksen mukana plus alkaa sitten pommittaa koulua toukokuussa että mahtuisiko sinne... ja tosiaan tuntuu ihan käsittämättömältä että tää on yhdestä kiinni. Kyselin jo siltä reksiltä että mihin mä voin ottaa yhteyttä eteenpäin näin epäreilusta tilanteesta, siis koulua ylempi taho. En mä koe tarvetta ketään syytellä tai noin mut onhan toi oikeasti ihan perse tilanne.

      Ja minä koppaan haasteen, Nunjultakin sen jo nappasin mutta luonnoksissa lojuu vielä. Kiitos :) Mielummin mä noita naputtelisinkin tänne kuin tämmöisiä paskapostauksia.

      Poista
    2. Joku sivistystoimen johtaja tai kouluasioista päättävän lautakunnan puheenjohtaja, olisko niillä vaikutusvaltaa tämmösissä asioissa? Vai mahtavatko ottaa kantaa yksittäistapauksiin..?

      Poista
    3. Mä luulen että ne ei noihin yksittäisiin kun ei tää ole mikään räikeä esimerkkitapaus. Mä jopa ymmärrän ihan hyvin sen puhelun jälkeen miksi näin, se on vaan tosi paska nakki että se osui nyt oman lapsen kohdalle. Niitä normistoja ja mitä lie kriteerejä minkä mukaannoi valintahommat menee on nyt tarkennettu ja tiukennettu ja tää on eka vuosi kun on näin. Kyllä mä jo kyselin että mihin mä voisin laittaa jotain kehityspalautetta koska eniten mua harmittaa toi että niin varmana vastataan että kyllä pääsee ja sitten kun on itse valinnat käyty niin no oho hups ei tää mennytkään niin niinkuin on monta kuukautta vakuuteltu. Koska tietty oon sortunu sitten vakuuttamaan sitä lastakin vaikka olisi pitänyt odottaa ne varsinaiset valinnat ja että on mustaa valkoisella. Että sorruin nyt itsekin lupaamaan lapselle jotain mikä ei välttämättä nyt onnistukaan. Ehkä mua harmittaa aika isona se että menin ite uskomaan noita juttuja niin sinisilmäsenä vaikka kuitenkin jossain takaraivossa tykytti että pitäisi odotella. Pitää nyt nukkua ainakin yksi yö ennenkuin lähtee mesoamaan mihinkään suuntaan. Vaikka ihan asiallinen mä kyllä olin kun se reksi oli niin ihana.

      Poista
  2. Argh, mulla tuli kyynel silmään kun ajattelin sun poikaa :/ Kun mulla Isompi on sellainen epätuurilla siunattu herkkis ja osaan niin kuvitella tilanteen :( Tosi tylsä juttu ja enemmänkin, nyt vaan sitä valitusta runnomaan. Tiedätkö ketä ne muut kielteisen päätöksen saanutta on tai saisiko sitä selville? Ajattelin et oisko siinä edes yhtä jotain tuttua ja tulisiko joku sellainen siihen lähikouluun JOS nyt käy niin et sinne joutuu menemään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun sä olet ihan myötätuntoinen, kiitos :) Mä myönnän ihan suoraan syyllistyväni nyt hyvinkin subjektiiviseen "miksi aina me"-huuteluun ja istutan sen marttyyrin kruunun hyvin tiukasti päähäni vaikka tätä samaa käydään läpi varmasti muissakin perheissä tällä hetkellä.
      Mä en tiedä heitä ketkä sen kielteisen päätöksen sai enkä mä tietenkään niitä saakkaan tietää muuten kuin puskaradiona kun ei kouluta tms viralliselta taholta voida eikä saa niitä tietoja luovuttaa. Ekan voin toki valjastaa utelemaan. Sitä mä vähän epäilen että tuohon meidän lähikouluun ketään muuta olisi tulossa. Tuo koulu missä pojat on, on vähän erilainen kuin muut opinahjot koska se on vähän toisella tavalla kielipainotteinen koulu. Ja oppilaat sinne tulee käytännssä ihan ympäri Helsinkiä, vaikka se isolle osalle onkin se lähikoulu. Tässä on niin monta normia ja tyhmää yksityiskohtaa minkä mukaan se yläasteen koulu on tuo lähikoulu. Tässä meidän pihassahan on laidasta laitaan noita lapsia ja mun käsittääkseni niistä iso osa käy tuota lähikoulua mutta mäen hahmota että ketkä on ala- ja ketkä yläasteella. Mun mielestä voisi itseasiassa olla ihan hyväkin että poika olisi tuossa lähikoulussa mutta ymmärrän kyllä lapsen kanssan ja toiveet asiassa, tietysti se haluaa olla siellä missä on tuttua ja kaverit ja toki mä sitä liputan ja tuen ja kaikkeni teen että se onnistuisi. Hankala motivoida kun toiselle isona osatekijänä ja motivaattorina sille koulussa viihtymiselle on nimenomaan ne kaverit.

      Poista
  3. Hae lähikoulun vaihtoa. Syihin vaan kaikki syrjäytymisperusteet: erolapsuus, uusperhe, kaverisuhteiden jatkuvuuden tukemisen tärkeys herkässä iän- ja elämänvaiheessa. Siis kaikki mahdollinen. Nimim. Kokemusta on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se reksi sano kanssa noista ja aion laittaakin. Eikä mua tässä oikeesti harmita kuin se että piti mennä uskomaan kaikki jargon mitä vakuuteltiin että ei toi ole ongelma koska mähän olen nyt sujuvasti tosiaan antanut lapsenkin luottaa siihen että koulu säilyy samana. Ärsyttää oma hyväuskosuus. Mä en ihan tarkkaan tiedä miten se lähikoulun vaihto onnistuu nyt tässä tilanteessa, lapsihan ois ollut siis valmis jo vaihtamaan sen a-kielensäkin pois että pääsisi sinne mihin haluaa. Pitää katsoa mihin se nyt vie kun aloitetaan se valitusreitti tosta päätöksestä ja voihan se olla että paikka aukeaa sitäkin kautta että joku ei vastaanotakaan sitä opiskelupaikkaa. Katsotaan. Perseestä kuitenkin tämmönen ylimääränen.
      Tänks :)

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?