lauantai 2. maaliskuuta 2013

Vauva on...

..jo 4 kuukautta! Eka vuosineljännes takana siis!

 Kuluneen kuukauden aikana vauva on mm.
  • aloittanut mongolialaisen kurkkulaulannan, jokeltaminen on siis saanut uusia piirteitä
  • punkeaa itseään sylissä jatkuvasti istumaan
  • keksinyt että maailman paras purulelu on äidin naama
  • harjoittelee ryömimistä ja kääntyy kyljelleen
  • kiljuu. Ja kovaa!
  • ollut häissä, nuorimpana osallistujana mutta ehdottomasti mallikkain vieras

Vauva jokeltaa ja höpöttää päivät pitkät. Myös unissaan. Välillä kuiskaten, välillä ihan ääneen. Aamuisin monesti myös herätään pikkuhiljaa voimistuvasta jokelluskuiskauksesta ehtaan höpötykseen.
Leluille jaksetaan tarinoida ja niille neuvolan julisteille säästetään parhaat jutut.

Kuluneen kuukauden aikana muu perhe on sairastanut mutta vauva on onneksi selvinnyt aika pienellä. Vauva on kipeillyt lähinnä rokotuksista, oireita on tullut ihan jokaisesta. Rotasta ihottuma sekä vatsakipuja ja piikeistä sitten yleisvetämättömyys. Vauva oli myös piikkien jälkeen ihan kujalla ja tokkurassa. Mikä tuntui oikeasti aika pelottavalta.
Yksi kovempi flunssa vauvalla oli mutta siitäkin selvittiin, kuumetta tauti ei nostanut. Isojen veljien sairastaessa oli rankkaa kun Kaksikko ei saanut olla vauvan lähellä. Vauvaan on niin luonnollista purkaa hellyydenpuuskia.

Vauvan kanssa on aloitettu Babypilates. Vauva ei siellä juurikaan lattialla makoilua kummoisempaa tee mutta tuntuu viihtyvän. Vauvauintiin on myös ilmottauduttu.

Lelut ovat saaneet ihan uuden merkityksen. Vauva kurottelee ja tarttuu kiinni tavaroihin. Leivinpaperi on pop, mikä ihana rapina! Vauva osaa myös ottaa lelun käteen, jos sellaista hänelle tarjoaa.

Tarttumisen myötä on keksitty myös toisten tukasta vetäminen. Vauva tarraa myös ihan tosi kovaa kiinni ihoon. Vanhemmilla on kaulassa punerruksia vauvan rakkaudenosoituksista jatkuvasti. Vauva myös tykkää läpsytellä ja tutkia käsillä ihmisten kasvoja. Tissejä myös silitellään syödessä. Ja myös revitään jos kiinni saadaan. Ikenilläkin on vähän haukkastu...
Kissojen silittämistä myös harjoiteltiin mutta koska käsi menee karvan ympärillä nyrkkiin niin kissapolojen on vielä annettu olla rauhassa.

Vauva ei vielä käänny, tyypillä ei tunnu olevan mikään kiire asian kanssa. Ja miksi olisikaan, kotona on 4 hyvää hahmoa jotka tulevat kyllä luokse kun vähän asiasta ilmaisee.
Päätä kannatellaan todella napakasti ja jaloillekkin vauva varaa hyvin painoa.

Unihommien kanssa mä olen nyt jotenkin luovuttanut. Tai luovuttanut ja luovuttanut. Poika jaksaa olla pari tuntia kerrallaan hereillä ja sitten pitää jo ottaa tirsaa. Mutta siis siinä mielessä luovuttanut että en jaksa nyt enää stressata sen nukahtamisen kanssa. Pääasia että nukkuu, aivan sama onko se sitten vaunuissa vai kantorepussa vai sohvalla vai sylissä vai missä. Murehdimma sitten joskus myöhemmin näitä...

Vauva on siirtynyt lähes kokonaan kestoilijaksi, kertavaippoja menee tällä hetkellä vain öisin.

Isojen veljiensä tavoin vauva on kova flirttaamaan vanhempien naisten kanssa. Mummot ja muut ovat sulaa vahaa Kolkin vilauttaessa hymynsä. Naama täynnä ikeniä!

Aamut ovat aikaistuneet entisestään, Kolkki on nähty heräävään jopa puoli kahdeksan aikaan aamulla. Yöunille meno ei ole radikaalisti aikaistunut, yhteentoista mennessä vauva yleensä nukahtaa ja nukahtamisensa jälkeen huutelee maitoa pariin otteeseen ennenkuin vanhemmat itse ehtivät nukkumaan.

Laulaminen ja loruttelut on kivoja ja uusia onkin keksitty rallatettavaksi koko perheen voimin. Mitä useampi lauleskelija on mukana, niin sen kivempi vauvan mielestä. Vauva palkitseekin hupsuttelutuokiot yleensä kujertavalla naurulla ja kiljahtelulla.
Aikanaan isojen veljien vauva-aikana suosikkina ollut volttitemppu on myös otettu repertuaariin, nyt vauva ei enää pelkää. Paitsi jos meno äityy liian hurjaksi, meillä ei välitetä esim kovasta vauhdista.

Pisimmät yöunet sekä päiväunet suoritettiin kuluneella viikolla. Vauva nukkui yöllä putkeen 5,5h ja päiväunia 5h. Enkä tarkistanut kuin kerran että on elossa :P

Vauvan silmien väri on nyt jotenkin syventynyt, väri on pysynyt sinisenä kaiken aikaa mutta syvyyttä on tullut kuluneiden viikkojen aikana.

Ensimmäinen hoitokerta on myös takana. Isä ja äiti kävivät muutaman tunnin ihmettelemässä muuta maailmaa ja vauva vietti mummin kanssa kuluneen ajan. Hoitoonjääminen taisi olla kaikista rankinta isälle :) Mummin lellipalveluissa oli kaikki sujunut hyvin ja maitokin maistunut hörpyttämällä.

Äiti on aivan vakuuttunut että jokeltelun seassa vauva on pari kertaa sanonut äiti! Mikä verbaalinen nero!

Mittaa bebellä on nyt 6350g ja 62,8cm


8 kommenttia:

  1. Voi miten söpö vauva :)! Naama täynnä ikeniä :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kuvaavin sille miltä näyttää kun hymytään :) valloittavaa!

      Poista
  2. Ihana kolkki kummitusmurunen <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saispa sinne lähetettyä muutaman noista naaman maisteluista mitä tuo pummilapsi tarjoilee :) alkeellisia suukkoja!

      Poista
  3. Ihana vauvan mötkäle! :) Ja miten ne osaakin niin napakasti kiskoa tukkaa, auts!

    Onnittelut äidille ja isälle irtiotosta, toivottavasti teillä oli kivaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie postaan erilliset meidän irtiotosta :D oli meillä kivaa.

      Poista
  4. Onnea ienvauvalle!

    Missä te oikein käytte noilla babytunneilla?

    VastaaPoista
  5. Jumpat täällä :) http://www.kirppanat.fi/ Ja uimaan folkhälsanin kautta, onneksi löytyy täältä Arabianrannastakin terapia-allas...

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?