keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Opegate

Mua alkaa pikkuhiljaa tiedättekö ärsyttämään tuo koulu-uutisointi. Ei sillä, levottomuus kouluissa ON tärkeä asia tuoda esille. Ja joo, pitää puhua. Roolit on ilmeisen hakuteillä vähän kaikilla osapuolilla ja pelisääntöjä pitää selkeyttää. Maanlaajuisesti ja useamman tahon puolesta (joskin poliisi on aika ylireagoitua. Ehkä.). Keskustelu tulee varmasti jatkumaan vielä pitkään.
Mutta mä pelkään ja mietin sitä että miten tämä kaikki häslinki ja jatkuva mediamylly vaikuttaa siellä Alppilassa työrauhaan. Tässäkun kuitenkin meidänkin perheessä jännitellään sitä että vapautuuko niitä paikkoja sieltä vai ei.... Jos reksin aika menee tuossa Opegatessa niin mitenkäs nämä muut ajankohtaiset seikat sitten?

Siipan kanssa juteltiin jo viikonloppuna aiheesta ja muisteltiin omaa yläastetta. Hyvin harvassa oli ne kerrat kun opettaja otti fyysisesti kontaktia oppilaaseen mutta joka kerta (ne tapaukset joita itse oli todistamassa) kun niin kävi niin se oli aiheellista. Ihan kaikkien turvallisuuden takia. Se on hankala vetää sitten linjaa siihen että mikä on oikein ja mikä väärin. Mun mielestä turvallisuus menee kaiken edelle.
Ei siinä, aivan varmasti on opettajia jotka käyttää sitä fyysisyytta väärin perustein. Jos oppilaista löytyy se oma paskamarginaali niin ihan varmasti löytyy myös opettajista.

No nytkun sitten pärähti tämä videoitu pätkä tuosta Alppilan tilanteesta eetteriin niin on vahdattu sitäkin. Näytin sen itseasiassa Kaksikollekin koska halusin tästä asiasta jutella heidänkin kanssa. Eivät olleet tietoisia koko jutusta mutta mielummin haluan että kuulevat nämä himasta kuin sitten koulussa kavereilta. Kun tuolla yläasteella on aika monen kaverin vanhempi sisarus ja myös omia kavereita.
Ja mun on kyllä myönnettävä että enempi mua ärsytti/järkytti/ihmetytti sen oppilaan suun soittaminen kuin sen opettajan reaktio. Vaikka kuinka oli ilmeisesti kyseessä tarkkiksen oppilas niin oikeesti hei, suu kiinni ja pihalle siitä. Noin ei puhuta opettajille. Olkoon vaikka kuinka jeesustelua mun taholta mutta joku roti oikeesti.

Ylipäätään tämä tapaus herätti meillä ainakin sen että juteltiin vähän että mitenkä siellä koulussa ollaan. Ja ylipäätänsä sen keskustelun että miten ihmisiä kohdataan ja miten toisille puhutaan.
Musta on ollut toisaalta jännä miettiä sitä että mistä se johtuu että nykyään koulussa on niin vaikea kunnioittaa mitään? Ilmeisesti näistä jutuista ei puhuta kotona. Että miten käyttäydytään. Samaten se on oikeasti aika hankalaa takoa näiden omien päähän niitä pelisääntöjä kun sitten kaikki tyypit siellä koulussa ei niitä kuitenkaan noudata. Mitä noita juttuja noiden omien lasten suusta on kuullut niin se ei ihan oikeasti ole kamalan kaukaa heitetty että koululaisilla on nykyään paljon oikeuksia mutta vähän velvollisuuksia. Ja vaikka se onkin pieni marginaali ketkä perseilee niin kersat kääntää niissä tilanteissa tosi helposti sen homman niin että no kun ei toikaan noudata sääntöjä niin ei munkaan tarvitse. Vanha kunnon joukossa tyhmyys tiivistyy! Vaikka kuinka paukutat sitä faktaa noille skideille että sä vastaat vain ja ainoastaan omista teoistasi niin kummasti se tahtoo niissä tilanteissa unohtua.
Sen sijaan että media myllyttää tästä nyt kaikkea niin musta se myllytys pitäisi nyt tapahtua koululaisten kodeissa. Että mentäisiin sitten vaikka kuinka ruohonjuuritasolle asti mutta että käytäisiin vähän läpi että mitenkä nää hommat nyt oikeasti meneekään.

Mun mielestä tuo videopätkä siitä tilanteesta joka johti opettajan irtisanomiseen oli aika suttuinen. Ehkä opettaja olisi voinut olla tönimättä ja esimerkiksi taluttaa oppilaan ulos mutta irtisanominen oli jokatapauksessa mun mielestä kaikkea muuta kuin perusteltu. Ihmettelen edelleen rehtorin toimintaa tässä asiassa.
Mä olen ehdottomasti sitä mieltä että opettajilla pitää olla oikeus puuttua asioihin myös fyysisesti, jos tilanne niin vaatii. Toki myös sitten mun mielestä tilanteiden ei ikinä pitäisi mennä siihen pisteeseen asti vaan ne pitäisi saada ratkottua muilla keinoilla. Mahdollisen fyysisen kontaktin pitäisi olla ihan marginaalitapauksissa. Näin ei ilmeisesti tänä päivänä kuitenkaan enää ole.
Jos mun lapsi tekisi tai toimisi niin että kiinni pitäisi ottaa niin se olisi musta ok. Toisaalta siinä vaiheessa mä kyllä myös kurkkaisin peiliin ja miettisin että miten näin on päässyt käymään. Miten mun lapsi on käyttäytynyt niin että asioita ei saatu puhumalla ratkottua.
Tuttujen opettajien kanssa mitä tässä nyt on vähän asiasta puhuttu niin jokainen on mietiskellyt että mitenhän tuota nyt sitten tilanteissa pitäisi jatkossa toimia. Aika moni kun on joutunut joskus ottamaan sitä fyysistä kontaktiakin. Ei nyt tönimään mutta taluttamaan ym. Voiko niin tehdä jatkossa?

Meillä ollaan aika paljon juteltu näistä konflikti-tilanteista. Se kun tuntuu niin helposti yltyvän painimiseksi tai tönimiseksi kun pinna menee. Monesti ei edes ole kyse siitä (Kaksikon kohdalla siis) että sanat ei enää riitä vaan yksinkertaisesti siitä että hermo menee. Ennenkuin on kunnolla edes yritetty puhumalla selvittää asiaa. Mä ymmärrän tuon toisaalta täysin mutta sellaisessa tilanteessa pitää sitten osata kävellä pois. Ja tuota meillä on painotettu paljon. Lähde pois tilanteesta.
Toinen mistä jouduttiin keskustelemaan nyt tämän aiheen puitteissa oli jälleen kerran netti ja sosiaalinen media. Että sielläkään ei voi huudella ihan mitä sattuu. Koska ne jutut jää sinne elämään. Varmaan aika moni on nähnyt facen kautta sen kuvakaappauksen niistä mitä muutama nuori kirjoitteli tuosta opettajan irtisanomisesta.

Tänään taas olisi vanhempainilta. Mä niin en nyt jaksaisi. Kolmosella kakkatykki jyrisee viimeisen rotarokotteen jäljiltä ja nukkumiset on niin ja näin kun pyrstö yskii koko ajan. Lisäksi mä joudun edustamaan siellä yksin eli saan suhata kahden luokan väliä ja yrittää tähdätä korvani oikeaan osoitteeseen aina kun jotain oleellista olisi eetterissä. Plääh! Epäilemättä tämä opehommakin siellä jollain tasolla tapetilla on... Jotenkin mielummin menisin sinne mielenilmaukseen.

Ps. Babypilates loppui. Kolkki olisi kerrankin ollut ihan jumppapäällä kun mun vaan olisi tehnyt mieli kääriytyä siihen jumppamattoon ja nukkua!! Meinasin lintsata ja jäädä himaan suklaalevy toisessa kainalossa ja vauva toisessa mutta en kehdannut kun justiinsa olin Siipalle murissut siitä että se on luistanut nyrkkeilystä ihan liikaa viime aikoina.

2 kommenttia:

  1. Mulla on ollut tästä tosi ristiriitaiset fiilikset.

    Olen samaa mieltä kuin about kaikki muutkin, että osa näistä nykypenskoista on ihan hunningolla eikä kunnioita ketään ja koulujen työrauha on kärsinyt, mutta toisaalta kun itse joka päivä kamppailee ettei menis hermo tohon uhmakkaaseen siinä määrin että ottais fyysistä kontaktia, niin...
    Eli se fyysinen koskemattomuus on iso juttu, ja kun ei tää opettaja mikään ihan pieni mies ollut tönimässä, vaikka toki se lippispäinen suunsoittaja sekään mikään pygmi ollut.

    Vaikeita asioita, ja toivottavasti herättää muissakin kodeissa keskustelua. Ja odotan innolla vanhempainiltakuulumisia, jos sä niitä meille raportoit :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon samaa mieltä että asiat pitäisi saada ratkottua ihan muulla kuin fyysisyydellä. Mutta just siks musta näitä hommia pitääkin selkeyttää ja pelisääntöjä muodostaa että missä tilanteissa toimitaan ja miten. Ja se että jos väliin on mentävä niin sitten on mentävä, ilman että se tarkoittaa sitten työsuhteen päättämistä. Tästä ko. tapauksesta on musta hankala sanoa kun se videopätkä nyt oli mitä oli. Niinkuin kirjoitin niin ehkä olisi voinut ennemmin taluttaa kuin töniä mutta kyllä se oppilaskin aikalailla siinä perseili.
      No minäpä postaan meidän vanhempainillasta :)

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?