sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Viikonlopun puuhia

Meidän piti lauantaina siivota ja ties mitä mutta hylättiin kaikki suunnitelmat jo heti aamusta ja päätettin suunnata Porvooseen. Lauantaille sattui aurinkoinen ja tuulesta huolimatta aika lämmin päivä.
Vietettiin muutama tunti vanhoilla katukivetyksillä ja justiinsa kun valitin että rahaa ei ole niin tuhlattiin ne vähätkin sitten Vanhan Porvoon pikkukauppoihin.
Mullahan olisi toiveena että joskus eläkepäivillä muutettaisiin Porvooseen. Oikein tiedättekö semmoinen yliromantisoitu ajatelma puutalosta Vanhan Porvoon puolella rantakiinteistöllä. Siippa ei ole lämmennyt pätkääkään mutta onhan tässä hei vielä näitä vuosia aikaa suostutella! Tai sitten me vaan palataan takaisin Alppilaan.

Meillä hyvin harvoin on ennen näitä reissuja mitään sen kummempaa toimintasuunnitelmaa. Kunhan mennään ja katsotaan sitten paikan päällä. Näkee muuten hyvin miten lapsetkin on jo pienestä pitäen orientoituneet siihen että aina pitäisi tehdä jotain. Nytkin ensimmäinen kysymys oli että mitä me siellä tehdään?, kun ilmoitettiin että mennään päiväretkelle. Ei tiedetä, katsotaan sitten kun päästään perille että mitä keksitään.





Pojilla oli toiveena että käytäisiin jossain museossa. Sovittiin että katsotaan sitten siellä mitä ehditään. Kaksikko yllättikin ihan tosissaan ja tykkäsi koluta kaupoissa ja liikkeissä. Siirtomaatavaraliike Skafferi olikin kiva aarreaitta sekä mulle että pojille ja siellä käytiin kaksi kertaa. Samaten Mormors Herkkukauppa oli kiva. Napattiin matkaan paikan päällä paahdettua Porvoon Paahtimon kahvia ja myyjä vielä varmisteli että nää on sitten papuja. No niin pitikin, meillähän se mylly on keittimessä mukana.
Brunbergilla käytiin tietysti myös ja nyt on kaapit niin täynnä karkkia että en todellakaan leivo hetkeen mitään!



Mun ehdoton suosikki Porvoossa on Doris & Duke's. Vaikka mä en olekkaan mikään vaatteiden ostelija niin tuolla voisin viettää tuntikausia kokeillen. Ihan mielettömiä värejä ja kankaita! Nytkun lapset oli kaikki mukana niin tyydyin vain hipelöimään... Ja on siellä kaikkea muutakin kivaa kuin vain vaatteita!


Pojilla oli toiveissa hankkia vielä jotain kivaa pientä tavaraa ennen kotiinlähtöä, eli museo jäi nyt seuraavaan kertaa. Koska ehdottomasti oltiin koko perhe sitä mieltä että uudestaan tullaan.
Täältä muuten löytyy vinkkejä mitä kaikkea lasten kanssa voi Porvoossa puuhata!

Sunnuntaille osui myös tosi hyvä ilma ja vaikka oltiinkin etukäteen mietitty että mentäisiin Vanhaan kaupunkiin pyörimään ja ihmettelemään kosken pauhuja, niin kärrättiin kuitenkin Kaksikko Malmille uudenuutukaiseen Parkourkeskukseen. Kaksikko kun oli jo jonkun aikaa halunnut päästä paikkaa kokeilemaan. Ja koska oli niin kaunis ilma niin mehän suunnattiin sitten ruokakauppaan ja himaan makoilemaan sohvalle ja lukemaan siihen asti kunnes tulee soittoa että tulkaa hakemaan. Tätä kirjoittaessa ovat olleet reilu kolme tuntia ja vielä ei ole soittoa kuulunut..

Kaksikkohan harrastaa Parkouria ihan "tosissaan" eli käyvät ohjatuilla tunneilla. Laji onkin vienyt kummankin mukanaan ja kumpikin tykkää vaikka vähän väliä siellä itseään telovat. Tokakin, joka on tähän asti ollut ihan antiharrastaja ja yökkinyt jo pelkälle ajatukselle että pitäisi säännöllisesti jossain käydä, jaksaa jokaisen harkkatunnin jälkeen selostaa suu vaahdossa tempuista ja jutuista mitä ovat tehneet. Harvoin tajuan mitä se puhuu.
Laji on siitä kiva että mitään osaamispohjaa ei tarvita ja jokainen kehittyy ja oppii omaa tahtia. Ohjatuille tunneille aloitusikärajana on 5 vuotta mutta Parkourkeskuksessa pääsee pienemmätkin kokeilemaan. Siellä pääsee muuten viettämään myös synttäreitä (aikuisten että lasten) tai polttareita.
Nykyään on myös mahdollista päästä ohjatusti Parkouraamaan koko perheenkin kesken. Laji on myös sukupuolineutraali eli tytötkin voi parkourata! Ekan ryhmässä muutama tyttö näkyi ainakin syksyllä..

Pienenä miinuksena sanoisin ehkä hinnan, meillä ainakin harjoitusmaksut nousivat aivan järjettömästi mutta toisaalta lajissa on loukkaantumisriski ja vakuutus kuuluu maksuun. Ja ei sentään lähennellä minkään lätkän hintoja... lisäksi kovin kummoisia varusteita ei tarvita.
Ihan rehellisesti sanottuna mua välillä pelottaa kun katselen sitä touhua mutta mä olen justiinsa niitä tyyppiäitejä ketkä on leikkipuistoissa aina kiipeilytelineiden alla piipittämässä että ooppa nyt varovainen siellä. Kummankin kehonhallinta ja motoriikka on kyllä kehittynyt roimasti kuluneen vuoden aikana ja Parkourilla on varmasti iso rooli siinä. Mä yritin pitkään Tokalle markkinoida telinevoimistelua tjtn koska poika on varsinainen pikkuapina mutta Parkour on nyt sitten ollut SE juttu.
Tietämättömille ja uteliaille lisää Parkourista täällä.
Lajia pääsee ohjattuna harrastamaan Helsingistä Rovaniemelle, lisäinfoa täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?