tiistai 7. toukokuuta 2013

Loman odotusta

Koulujen loppumiseen on 17 aamua. Enää 17!!! Sitten koko Kolmikko on kotona.

Aikaisempina vuosina enempi vähempi vitsinä on ollut se että kun koulut loppuu ja Kaksikolla on eka riita, tulee todettua että koska ne koulut taas alkaakaan. Inhimillisesti ajateltuna tiedän että tulen tänäkin kesänä esittämään tuon kysymyksen varmasti monesti. Mutta kuitenkin nyt tänä vuonna mä odotan ihan toisella tapaa sitä että kaikki lapset on kotona. Koska mä olen itsekin tällä hetkellä himassa ja korvien välissä ei pyöri kuin himajutut. Ei tarvitse jojotella itseään duunin ja himan välillä, joskus niissä molemmissa rooleissa hyppiminen on vaikeaa ja on hankala vaihtaa lennosta toiseen. Nyt mun ei tarvitse keskittyä kuin siihen yhteen.

Nyt kun kotoilee ja voi olla vaan vanhempana, mä ihan tosissaan odotan että perhe jää lomalle. Tämä kun on myös mulle poikkeuksellinen kesä. Mä olen kotona. Ihan koko kesän.
Vauvan kanssa on kivaa kaksinkin mutta nyt kun vauvaa kiinnostaa muukin kuin syöminen ja nukkuminen, mä alan olla taas sen ainaisen ongelman edessä. Mä olen nimittäin ihan tolkuttoman huono leikkimään tai viihdyttämään. Siipalta ja Kaksikolta toi sujuu ihan vaivatta ja Kolkki mun mielestä ihan selvästi "hakeutuukin" enempi niiden luo kuin mun, silloinkun haluaa viihdytystä. Ja odotan kyllä Kaksikkoa kotiin ihan silläkin että mäkin saan niiden kanssa toisella tapaa puuhailtua. Nyt vauva sanelee vielä niin paljon ja se ei ole laisinkaan varmaa että onnistuuko vaikka miten etukäteen suunnitellaan. Ja kun vapaata on enemmän kuin vain viikonloppu, uskoisin että haluavat perheenkin kanssa puuhata toisella tapaa. Kun sitä aikaa on. Viikonloppuisin saa aina taistella että minkä verran ollaan kavereiden kanssa ja mikä on sitten perheen yhteistä aikaa. Tämä on todennäköisesti muutenkin viimeisiä kesiä kun isoja saa vietyä leikkipuistoihin, maauimalaan ja vaikka Korkeasaareen. Ja kun ovat lomalla, kaikki extempore jututkin onnistuu ihan toisella tapaa kun ei tarvitse niin miettiä että kun huomenna on koulua.

Nimiäisissä tuli luonnollisesti juteltua ja kyseltyä ihmisten lomasuunnitelmia. Ja sitä on nyt jotenkin itse niin iskostunut olemaan himassa että ei jotenkin tajunnut että ei kaikki muut ole samassa tilanteessa. Buukkasin meidän pesuetta sinne, tänne ja tonne kunnes tajusin että niinjoo hei, mites te ootte muuten lomalla?

Kaksikolla on se eka lomaviikko aina jotenkin pahin. Se väsymys ja uupumus iskee kunnolla päälle. Ne ei vielä osaa ekalla viikolla nukkua aamuisin myöhään vaan lomasta muutama eka päivä vielä kerätään väsymystä ennenkuin ne osaa relata. Luonnollisesti ne on sitten sen ekan lomaviikon aina ihan helvetin kiukkuisia. Mutta sitten kun ne osaa olla lomalla, on ihan mahtavaa! Pisamanenäisiä kesäpoikia jotka on polvet ruvella puuhaamisesta, päät märkänä fudiksesta tai skeittaamisesta ja naamat virneessä kalastamisesta.
Kaksikko ehtii juuri päästä kiinni lomailuun kun Siippa jää myös kotiin. Kymmeneksi viikoksi. Tämäkin myös poikkeuksellinen homma. Meillä on perheenä yhteistä aikaa koko kesä.

Mä tulen ihan varmasti kesällä ikävöimään töihin. Ja sinne. Ja tänne. Ja varmaan kuuhun. Mutta toivon ihan tosissani että osaan olla ihan fiiliksissä siitä että meillä on vain aikaa. Ihan helvetisti. 10 viikkoa yhdessä on todella paljon! Poikkeuksellisen paljon ja hyvin todennäköisesti toista vastaavaa ei meille eteen tule.
Toivon että osattaisiin nauttia ja olla vaan. Suorittamatta ja tekemättä. Pistää rytmit ihan päälaelleen, valvoa kun pitäisi jo nukkua ja nukkua kun voisi jo herätä. Unohtaa kello ja keskittyä oleelliseen. Eli uittamaan varpaat ihan ruttuun ja maistamaan mahdollisimman montaa eri jätskiä.
Loma, olet hyvin tervetullut perheenjäsen kesän ajaksi.

Ps. Meillä leivotaan täytekakkua aina jos on jotain aihetta juhlaan. Tekeminen on kivaa ja syöminen se vasta kivaa onkin! Mutta nyt tämän kevään aikana aletaan kyllä kysymään jo aikamoista kisakuntoa. Nimittäin justiinsa kun ollaan saatu tuhottua Nimiäisten täytekakut, iskee perään äitienpäivä ja Siipan synttärit. Nurkan takaa kurkkii jo Ekan ala-aste on ohi-kakku, kesäkauden aloitus-täytskäri ja vuosipäivä. Tässä kun aloitat päiväsi täytekakulla, syöt sitä jälkkäriksi, palanpainikkeeksi, ärsyttävään pikkunälkään ja kahvin kanssa niin sitä alkaa pikkuhiljaa toivomaan että muksut olisi siinä iässä että voitaisiin juhlan hetkellä korkata vaikka pullo Fresitaa sen hiton kakun sijaan.

2 kommenttia:

  1. Me ollaan kans täytekakkuperhe :) Aina pikkujuhlaakin juhlistetaan täytekakulla :D Ja sit mä kerään aina hirveen kasan kakkureseptejä ja sit kokeilen kaikkenlaisia kakkuja :) Mut suosikkina on silti pysynyt vaniljamaidolla kostutettu perusmansikka(/vadelma)kermakakku.

    ja sit nyt haluttaa kakkua... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä onko mulla mitään yhtä suosikkia. Tällä hetkellä tykkään lakulla kuorrutetuista. Ja kermaa pitää olla PALJON! Äitienpäiväksi tiedossa taas uusia kokeiluja. Ja kyllä, mä teen myös äitienpäivänä kakun :) enkä koe sitä laisinkaan niin että muiden pitäisi se hoitaa.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?