keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Seiska

Oltiin eilisiltana Ekan kanssa infoillassa tuleville seiskaluokkalaisille ja vanhemmille.

Marssittiin melko voittajina tulevalle yläasteelle, vieläkin hyvä mieli siitä että opiskelupaikka heltisi. Mutta mitä pidemmälle ilta eteni, sitä enemmän kyllä luulot karisi, ainakin äidiltä.
Nimittäin yläaste ja ala-aste eroaa toisistaan nykyään kuin yö ja päivä. Kääk! Tai ainakin tuo yläaste eroaa.

Silloin joskus kun mä menin yläasteelle, ei muutos ala-asteesta tuntunut kovin suurelta. Tietysti sitä oltiin sitten yläasteella mutta homma ei ala-asteesta ollut niin valtaisa harppaus kuitenkaan. Toki valinnaisaineita tuli ja muuta härpäkettä ja päivät piteni mutta noin kokonaisuutena se opiskelu ei ollut kovin erilaista.

No ajat on muuttuneet tämänkin suhteen. Ekan tulevalla yläasteella ei ole käytännössä luokka-asteita ollenkaan. Toki sitä ollaan joko seiska-, kasi-, tai ysiluokalla mutta käytännössä opetus menee niin että tunneilla on sekaisin sekä seiskoja, kaseja että ysejä. Opetus siis ei ole sidottua vuosiluokkiin.
Opetus etenee jaksoissa ja osa oppiaineista opetetaan kursseina. Vaikka toki kaikki pohjautuu opetussuunnitelmaan, tehdään jokaiselle oppilaalle myös oma opetussuunnitelma johon vanhemmatkin osallistuu. Vastuuta opiskelusta annetaan siis opiskelijalle, aika samaan malliin kuin lukiossa.
Ja juurikin sillä niitä eri ikäisiä on siellä sekaisin, kun voi itse valita ja vaikuttaa että missä vaiheessa opiskelee minkäkin kurssin ja missä jaksossa on mitäkin oppiainetta. Opetus saadaan tehostetummaksi ja pystytään syventymään enemmän kun opiskellaan yhdessä jaksossa jotain enemmän, mitä ei sitten seuraavassa jaksossa ole ollenkaan.

Ja juurikin tämä on nyt se mikä sai äidillä aikamoisen palan kurkkuun. Todellako meidän Hatarapää Hajamielisen oletetaan vastaavan itse lukujärjestyksestään? Ja kun äitikin on samasta muotista niin saapa nähdä. Tutkimusten mukaan tämä malli on kuitenkin kuulemma jo hyvinkin toimiva yläaste-ikäisissä. Tosin mun mielestä ikäero seiskaluokkalaisen ja vaikkapa lukion kolmannella olevan välillä on iso. Ja kun tätä nyt tietysti katselen subjektiivisesti niin mä ainakin koen että on ehkä hankala verrata yläastetta ja lukiota ja sitä että toimiiko sama yhtä hyvin.
Ei seiskoja toki heti laiteta tähän myllyyn, kolme ensimmäistä jaksoa tehdään heille valmiiksi. Ja helpottaahan tämä aikanaan heitä ketkä lukioon siirtyvät. Ja löytyy ystäväoppilaita ja ennalta saavaa tukea ja opinto-ohjaajaa ja vielä oma kotiryhmäkin. Mutta silti se ero ala-asteelta tuleville on valtava.

Luokattomuudesta on todettu olevan muitakin etuja. On yhtenäisempää kun kaikki tuntee kaikki ja ei ole teidän ja meidän luokkaa. Kuulostaa hyvältä, toivottavasti toimii myös käytännössä.

Puheenvuoroja oli eilen rehtorin lisäksi useammalla opettajalla, terveydenhoitajalla, oppilaskunnan puheenjohtajalla sekä vanhempainyhdistyksellä. Paljon asiaa joka surisee korvien välissä. Kai me syksyllä selvitään. Tai ainakin asiat selviää.

Jos jotain hassuakin, eräs sukulainen aloittaa yläasteensa samassa koulussa. Pieni maailma! Vähän harvinaisemman sukunimensä johdosta lapset saavat varmaankin koko yläasteen vastata kysymyksiin ootteko sukua?

Mediakohuakin käsiteltiin lyhyesti heti illan aluksi. En siitä sen ihmeemmin lätise mutta kuulemma aikamoinen vuoristorata on ollut mutta nyt onneksi alkaa rauhoittumaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?