perjantai 2. elokuuta 2013

Vauva on...

..jo yhdeksän kuukautta! Se maaginen ikä siis kun on oltu mahanulkoisena vauvana yhtä kauan kuin mahansisäisenäkin. Kuluneen kuukauden aikana vauva on mm.
  • oppinut laittamaan tutin suuhun
  • alkanut ryömimään
  • ollut mökillä

Meillä asuu tällä hetkellä varsinainen Kalle Kiukku. Aivan kaikki kiukuttaa. Selkää väännetään oikeaoppisesti kaarelle ja heittäytymisen koreografiaa tapaillaan. Haistelisin että tämän kaverin uhmaikä ei tule olemaan helppo! Suussa pilkistelee pari uutta hammasta yläikenissä mutta en usko että nämä kiukut johtuisivat nyt siitä. Ehei, nyt opetellaan tahtomaan ja haluamaan ja heti! Ylipäätään tuntuisi siltä että tämä jätkä on meidän lapsista se jolla on vahvin tahto. Ja joka tietää mitä haluaa eikä ole valmis joustamaan.

Vauva nousi pari viikkoa sitten seisomaan tukea vasten, unohti koko homman reilu viikoksi ja nyt tekee sitä taas koko ajan. Välillä molemmilla käsillä kiinni pitäen, välillä vain yhdellä kädellä ja sitten tukevasti huojuen ja ompa vauva nähty yrittämässä seisomista ilman että pitää kiinni mistään. Kato äiti, ilman käsiä! Toistaiseksi maan vetovoima on ollut voittaja näissä kaksintaisteluissa. Tämä kulunut viikko on sisältänytkin paljon kolhuja.

Kolmas on alkanut leikkimään aina vain enemmän ja enemmän. Joskus leikkii ja puuhaa pitkiäkin aikoja yksinään (varsinkin jos leikkeihin löytyy jotain kiellettyä) mutta useimmiten tykkää jos mukana on joku leikkimässä. Ja jos ei ole niin leikkikaveri vaaditaan paikalle.
Vauvan lempileikkinä tällä hetkellä on päristellä ihmisten mahaa. Aina parempi jos mahoja on rivissä useampi. Niitä sitten käydään vuorotellen päristämässä ja rummuttamassa ja väliin kikatetaan. Joskus naurattaa niin paljon ettei meinaa päristelystä tulla mitään. Vauva osaa myös äännellä sitä inkkariääntä jos sen suun edessä paukuttaa kättä. Hauska kaveri!
Kolmas tykkää myös kun se nostetaan hartioille istumaan. Vauva kiljuu ja nauraa ja hyvä ettei tikahdu!
Painiminen ja päälle kiipeily on myös kivaa. Onneksi isot veljet on niin isoja että tämä onnistuu. Ja vauva on silloin helppo viihdytettävä, riittää kun menee itse vain lattialle makaamaan.

Näin kesällä vauvaa on pidetty paljon parvekkeella ammeessa. Samalla on puhalleltu saippuakuplia jotka saa vauvan aivan sekaisin! Kuplia rikotaan ja yritetään ottaa kiinni. Ihania!

Nyt muutaman yön ajan vauvaa on yövieroitettu. Yösyömisten kanssa ei nyt mitään radikaalia pahenemista ollut mutta tässä on ihan näillä näppäimillä tiedossa juttuja, jotka pitävät äitiä liesussa osan yöstä. Vauvahan ei ruokaa yöaikaan enää tarvitse eli ei se nälkäänsä huutele mutta tuntuu itsestä kivemmalta lähteä kun tietää että siellä ei tuntikausia tissin perään karjuta. Yöhön on nyt otettu sellainen 6-7 tunnin pätkä jolloin maitoa ei heru. Ja vaihtelevaa on ollut. On ollut hyviä öitä ja on ollut huonoja öitä. Joka yö on joku pätkä valvottu. Tämä tapa on kuitenkin ollut isälle ja äidille se "helpompi" koska ei tunnu niin pahalta kun otettiin metodiksi että "mitä vain kunhan ei maitoa". Mutta selväksi on tullut että tämä kaveri ei yöllisistä maitohetkistään ihan pienellä luovu. Vaikka tietyllä tapaa vauvan nukkuminen on rauhoittunut.
Muuten nukutaan päivisin 2-3 unet, riippuen vähän miten yö on mennyt.
Vauvalle viriteltiin sivuvaunu ja nyt uusien taitojen myötä vauva on opetellut mönkimään meidän sängystä sivuvaunuun. Vielä ei osaa sieltä pois tulla omatoimisesti. Onneksi.

Ryömimisen lisäksi vauva on alkanut myös pikkuhiljaa konttaamaan. Kunhan tarpeeksi mielenkiintoinen kohde on edessä. Kuten veljen murolautanen tai kakkupala (Kaksikko syö joskus tv:n edessä lattialla). Ensimmäiset kaappien nupit saatiin jo ruuvata jo irti koska pieni tutkimusmatkailija keksi miten kaappien ovet avataan. Digiboksi on myös ihana ja pistorasioissa on ilmeisesti vauvamagneetti sisällä.

Vauvassa on myös selvästi jotain mentalistin vikaa! Nimittäin aina kun tiedossa olisi jotain jossa aikuisväeston (varsinkin äidin) olisi syytä jaksaa niin menoa edeltävä yö valvotaan. Eikä mitään ihan pikkupätkiä vaan tiedossa on herätystä a´ la kerran tunnissa tai vaihtoehtoisesti valvontaa keskellä yötä. Nimimerkillä hereillä viimeyönä klo 3-6.

Vauva viihtyy aika mukavasti autossa mutta kiljuu ja kiekuu ihan älyttömästi. Isoveli-parat taitavatkin saada jatkossa autoon mukaansa korvatulpat. Melkoista Vauvamölyä.

Viime viikkoina vauva on maistellut ohraa, basilikaa, punaisia linssejä, tummaa riisiä, risottoriisiä, persikkaa, kevätsipulia, vadelmaa ja vesimeloonia. Hedelmät on parasta! Ja erilaiset vauva-smoothiet. Saatiin marjoja aika satsi joten marjoja on maisteltu tuoreeltaan.
Kiinteitä aterioita menee 4 päivässä ja maitoa koitetaan puskea vähän joka välissä, nyt kun sitä yöltä ollaan vähentämässä.

Vauvasta alkaa selvästi kuoriutumaan pikkupoika, maailmaa tutkiva tuleva taapero ja elämää ihmettelevä ipana!

Neuvolassa käytiin jo tuossa heinäkuun puolivälissä mutta nyt en äkkiseltään tiedä missä neuvolakortti majaansa pitää eli päivitellään mitat jahka se vastaan sattuu. Mitään sen erikoisempaa ei ollut. Paitsi kesäsijaiset. Neuvolalääkärin sijainen leperteli vauvalle että "tarkistetaan onko nää sun kivekset laskeutuneet koska se on hirmu tärkeää, sä saatat tarvita niitä vielä sitten myöhemmin".
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?