maanantai 2. syyskuuta 2013

Vauva on..

..jo kymmenen kuukautta! Ihan kohta siis jo vuoden. Kuluneen kuukauden aikana vauva on mm.
  • ollut mukana hohtokeilaamassa kannustusjoukoissa
  • palannut vauvauimariksi
  • alkanut ottamaan askelia tukea pitkin
  • alkanut tanssimaan kuullessaan musiikkia

Viime aikoina kaiken lungisti ottavasta kuopuksestamme on kuoriutunut varsinainen ehdottomuuden raivopää. Omaa tahtoa ilmaistaan ihan tosissaan ja yleensä fyysisesti. Vauvan isää koristaa musta silmäkulma ja isot veljet ovat saaneet huuliin ylimääräistä turvotusta muutamaankin otteeseen. Kaikki peräisin Kolmosen takaraivosta ja raivareista sylissä.
Kiukut ulottuvat myös öihin, vauva nukkuu tällä hetkellä muuten suht hyvin mutta useamman kerran viikossa n. klo 3-4 väli pitää kiukuta ja heittäytyä pinnasängyn pinnoihin. Kysyy äidiltä hieman hermoja välillä nämä unissaan kiukuttelut...

Kolmas viihtyy ja leikkii suht pitkiäkin aikoja, tulee aina välillä äidin syliin tankkaamaan läheisyyttä ja silloin oikein painautuu kainaloon. Hetken aikaa siinä oltuaan taas mennään. Pieni tutkimusmatkailija etenee konttaamalla ja vauhti on jo kova. Kaappien sisältöjä tutkitaan ja ihmetellään Kaikkea vauvalta ei suinkaan ole kielletty, tutkia kyllä saa mutta jokainen soppi ei ole vauvaa varten. Kissanhiekkaa on käyty maistelemassa ja kissojen ruokakupit kiinnostaa. Nekin kerrat on nyt jo koettu kun Kaksikon huoneen ovi pamahtaa Kolmosen nenän edestä kiinni ja vauva jää läpsyttämään ovea. Paljon on tutkittu mutta paljon on vielä tutkittavaa!

Viime viikkoina syömishommia on höllätty melkolailla. Uusia ruoka-aineita ei ole testattu enää ihan niin isolla intensiivisyydellä kuin aiemmin vaan aika löysin rantein. Kaikki tuntuu aika mukavasti maistuvan ja annokset on ihan valtavia. Öisin syömiset on vähentyneet, hyvinä öinä vauva syö vain kerran ja huonoina kolme. Tämä on meidän historiaa katsoen hyvin. Nukkumisista en puhu mitään...

Kolmas osaa huudella jotain mamman ja äidin tapaista mutta edelleen mun mielestä ainoa oikea sana, joka tulee oikeassa asiayhteydessä on kissa. Kissan nähdessään vauva alkaa useimmiten huutelemaan kkkkssshhh, kkkssshhhhh. Sanoja sensijaan ymmärretään jo paljon. Anna, heihei, oma nimi ja perheenjäsenet on bongattu ainakin jo vauvan ymmärtämisrepertuaarista.

Vauva tutkii kaikkea etusormi ojossa mutta pinsettiote on vielä hakusessa. Pari kertaa on jo näyttänyt siltä että nyt se löytyi mutta sitten E.T tekee paluun.

Viime aikoina on ihan selvästi alkanut ilmaantumaan oikeaa leikkimistä. Vauvaa osaa mm. osallistua jo kurkistusleikkeihin ja vieritellä palloa. Kirjojakin on alettu lukemaan, joskus kiinnostaa ja toisinaan ei. Leluja löytyy vaikka kuinka mutta tällä hetkellä leikkimiseen kelpaa parhaiten sählypallo ja pään hieroja. Ihaninta on kaukosäätimet, jääkaappimagneetit ja muovikipot.

Jos muu perhe saa kolhuja vauvan kiukkukohtauksista niin mua vauva puree. Ja nipistelee. Ja raapii. Pureminen on kaikista inhottavinta. Enää sitä ei kuitenkaan esiinny imetyksen aikana ihan niin tiheään mutta vauva puree muuten mistä kiinni saa. Kielto saa aikaan vaan naurua ja sitten purraan uudestaan. On hetkiä kun lasken viikkoja töihin paluuseen.

Kolmas on ihan mielettömän ilmeikäs tyyppi, kekseliäs kujeilija ja vauvojen Jim Carrey jos naamanvääntelyssä pitäisi johonkin verrata. Kiukun seasta välillä hihitellään ja tyypin huumorintaju on alkanut ilmaantumaan päiviin. Nyt otetaan kaikki irti viimeisistä vauvaviikoista ja yhteisistä kotikuukausista.


4 kommenttia:

  1. voin taas jälleen kerran todeta, että jee, mun vauva on normaali kymppikuinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D ei sais tietty koskaan vertailla mut jotenkin tosi hassua vertailla näitä veljeksiäkin keskenään että millaisia ne on olleet samanikäisinä. Kehityksessä ei mitään isoja eroja mutta luonteessa aika lailla.

      Poista
  2. Mihin tää aika häviää???

    Mulla on myös pään hieroja! Sim on nimennyt sen Hipsuttimeksi. Vauva ei kestä yhtään kylmiä väreitä, mitä se aiheuttaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän vauva vaan syö sitä :D ja vääntää solmuun.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?