lauantai 12. lokakuuta 2013

Kukkiksen keittiössä

Seuraa hapatusta ruoasta. Ja vähän reseptejäkin.

Syksyllä mä viihdyn keittiössä. Syksy on ehdottomasti sitä aikaa kun mä tykkään että mahdollisimman paljon syödään itsetehtyä. Iltapaloihin panostetaan ja leivotaan paljon. Kotona tuoksuu aina ruoka ja uuni on päällä alvariinsa.

Nyt tänä vuonna Lihaton Lokakuu on herätellyt funtsimaan ruokaa toisella tapaa. En nyt jaksa ottaa kantaa siihen ollenkaan että onko jostain kuukauden kestävästä kamppiksesta hyötyä vai ei, jos ne muutokset ei kuitenkaan jää arkeen pysyvästi. Vaan hehkutan sensijaan paria uutta keksintöä jotka on päätyneet tänä syksynä meidän ruokavalioon, pysyvästi. Ja nimenomaan tämän kampanjan myötä kun on pitänyt miettiä monipuolisuutta, makua ja vaihtelevuutta. Linssit ja pavuthan on meillä ihan tuttua huttua ja olleet osana ruokavaliota jo vuosia. Mutta tämän syksyn ehdoton rakkaus on spelttihelmet. Mä tunkisin niitä ihan kaikkeen. Makunahan ne nyt ei sieltä esiin nouse ihmeemmin mutta näitä voi mun mielestä iskeä vähän mihin vaan. Ja tykkään kun niissä on kunnolla pureskeltavaa. Vähän ohran tyylinen mutta musta miljoonasti parempi. Speltti on musta muutenkin ihan sairaan hyvää (hiutaleet, jauhot, murot jne) mutta kalliin hintansa vuoksi täytyy vähän säännöstellä että missä ja minkä verran sitä käyttää.
Vanha tuttu kvinoa on tänä syksynä meillä myös uudessa nosteessa. Kvinoaa on käytetty kyllä ennenkin mutta se vain unohtui johonkin mutta nyt sitä on taas kaapissa ja käytössä.

No nyt sitten niitä konkreettisia vinkkejä ja reseptejä jakoon! Nämä on ollut musta helppo arjessa toteuttaa ja on maistuneet meidän kriittiselle ja lihaa kaipaavalle kohderyhmälle. Here goes!

Curry-sekametelipata

2 rkl rypsiöljyä tai voita
sipuli
2 valkosipulinkynttä
1-2 rkl curryjauhetta (kahdella tulee aika tulinen, meillä tosin tykätään siitä niin ja vauvakin sitä vetelee)
1,5 dl spelttihelmiä
7 dl kasvislientä
1,5 dl linssejä

Nimi sekameteli tulee siitä että tänne on näppärä heittää sekaan vaikka juureksia (peruna, bataatti, porkkana) mutta tämä toimii ihan näin pelkiltäänkin. Jos sekaan lisää jotain niin muista huomioida ainakin juuresten kohdalla keittoaika, kasvislientä tarvitaan myös silloin vähän enemmän koska sekä spelttihelmet että linssit imaisee itseensä nestettä aikalailla.
Sekaan voi heittää myös papuja, soijarouhetta tai -suikaleita tai mitä nyt sattuu keksimään ja kaapissa olemaan. Kaiken pohjalla oleva pata syntyy kuitenkin näin:

Silppua sipuli ja kuullota se öljyssä tai voissa. Pilko tai murskaa valkosipuli ja lisää se pataan sipulin kaveriksi. Lisää myös curry ja spelttihelmet ja kuullota vielä pari minuuttia. Lisää kasvisliemi ja keitä hiljalleen 10-15 min. Lisää linssit ja keitä vielä toiset 10-15 min (sillä oletuksella että ne sun linssit on kuorittuja ja ne kypsyy nopeammin kuin kuorimattomat). Ja hei muista muuten huuhdella ne linssit ensin. Mä en muista koskaan. Mausta pippurilla ja syö.

Tänne sopisi ehdottomasti sekaan näin äkkiseltään mietittynä vaikka ruokakerma, ehkä kookosmaitokin. Korianteri ja limen tai sitruunan mehu. Pitääpä muistaa kokeilla!


Seuraavan ohjeen olen kopioinut röyhkeästi intterin netistä. Tarkemmin sanottuna täältä. Sairaan hyviä kasvisruokia! Mutta meinasin nyt vinkata kuitenkin vain yhden.

Kvinoa-pinaattivuoka

Tätä mä en ole vielä vauvalle syöttänyt koska siinä on pinaattia mutta makujensa puolesta tämä on muuten musta aika kiva lapsenkin suuhun.

2 dl kvinoaa
4 dl vettä
5 dl tuoretta pinaattia (tai pakastepinaattia pussi)
1 valkosipulin kynsi
150g vahvaa juustoa (mustaleima emmental oli aika jees!)
1 dl kermaa (mä laitoin 2 dl..)
1 kananmuna
pippuria
suolaa
nippu tuoretta basilikaa

Keitä kvinoaa vedessä 15 min. Sillä aikaa ryöppää pinaatti. Mä teen aina niin että heitän pinaattien niskaan vedenkeittimessä keitetyt vedet ja annan niiden siinä hetken lillua kuumissaan. Sitten pusertelen lusikan avulla vedet pois. Ja tämä nyt siis vain sen tuoreen pinaatin kohdalla. Hienonna pinaatit ja kaada uunivuokaan. Lisää joukkoon raastettu juusto, keitetty kvinoa, kananmuna, kerma ja mausteet. Lisää pinnalle vielä vähän juustoraastetta. Paista uunissa 200 asteessa n. 35 min. Sopii hyvin pelkiltään tai salaatin kanssa. Mä söisin tätä vaikka jokapäivä..


Mä olen nyt ottanut omalla kohdallani tän syksyn projektiksi oppia syömään kaalia. Mä en ole oikein koskaan tykännyt mistään kaalista mutta Eka teki tuossa joku tovi sitten kasvissosekeittoa johon tuli kukkakaalia ja se oli ihan sairaan hyvää! Siitä rohkaistuneena nappasin kaupasta mukaan lehtikaalia ja meinasin ensin tehdä siitä jotain piirakkaa mutta päädyin sittenkin pestoon. Meillä kun parhaiten uppoaa tutut maut ja basilikaa meillä vedetään ihan älyttömiä määriä. Lapset ei tänä päivänäkään vielä tiedä että söivät lehtikaalia tuossa männä viikolla mutta hei hyvin upposi! Vauvakin veteli ihan tohkeissaan.

Lehtikaalipesto ja pastaa

6 lehteä lehtikaalia (pistin kyllä vähän enemmän, kun kerran hypättiin pois mukavuusalueelta niin otettiin sitten ihan kunnon loikka)
2 dl manteleita (heitin joku vajaa puolet pinjansiemeniä)
basilikanlehtiä maun mukaan
1 valkosipulinkynsi
1 dl oliiviöljyä
sitruunamehua maun mukaan
suolaa
pippuria
50 g parmesania (meillä ei ollut niin heitin kypsytetyn cheddarin jämät)

Ruodi kaali (pisin aika tämän kokkauksesta taisi mennä kun yritin googlata että mitä helvettiä tarkoittaa ruodi?!?!??! Päätin että se tarkoittaa pienimistä). Höyrytä muutaman minuutin ajan. Valuta ja kuivaa lehdet (en kuivannut mutta valutin). Paahda pähkinöitä ja siemeniä vähän kuivalla pannulla. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta. Sauvasekoitin on kanssa jees väline jos ei ole tehosekoitinta. Jos on kauheen paksua sössöä niin voit heittää sekaan vähän pastan keitinvettä niin tulee juoksevampaa. Eli niin joo keitä se pastakin valmiiksi. Sekoita pasta ja pesto ja syö. Omnom!


Harrastusten ja muun takia meillä on välillä tosi hankalaa toteuttaa se että syödään päivällinen samaan aikaan. Ovi käy kuin steissin pääovi, toiset tulee sitä mukaa kuin toiset menee ja jokainen syö kun ehtii. Kalenteripainin jälkeen saadaan yleensä järkättyä 1-2 iltaa viikosta jolloin se hiien yhteinen päivällinen, kun jokainen istuu saman pöydän ääressä, toteutuu. Mä olenkin nostanut vähän kädet pystyyn tämän kanssa ja tullut siihen tulokseen että panostetaan yhteisiin iltapaloihin. Silloin on yleensä jo kaikki kotona ja kukaan ei ole enää menossa mihinkään. Omenoita on vedetty vähän jokamuodossa nyt syksystä. Ja yhtenä hittinä vuodesta toiseen on:

Kauraomenapaistos

Tämä on hyvää pelkällä ompullakin mutta oon itse tykännyt korvata osan omenasta päärynällä. Se on jotenkin paljon mehukkaampi kuin omena ja jos sattuu olemaan vähän happamampia omppuja niin päärynä tuo kivasti sitä makeutta. Mulla olisi myös hinku kokeilla tätä vaikka luumuista tai persikoista mutta siinä on se kuoridilemma sitten....

n. 5 kpl omenoita (joista siis osa päärynänä)
2 tl kanelia
100g voita
0,5 dl inkkarisokeria (tai hunajaa)
3 dl kaurahiutaleita

Kuori ja leikkaa omput ja päärynät lohkoiksi ja heitä uunivuokaan. Ripottele päälle kanelia. Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon sokeri ja kaurahiutaleet. Levitä seos hedelmälohkojen päälle. Paista 200 asteessa n. 20 min. Tarjoile vaniljajäden tai vaniljakastikkeen kanssa.

Kuvia nyt ei ole koska tää oli vähän tämmöinen extempore-postaus. Mutta kaikki on todettu hyviksi!

Ps. Mä tiedän että Mr. Smurffi futaa mua päähän kun sanon tämän ääneen mutta PAKKO! Kolmas nukkui viime yönä vajaa 14 tuntia!!! Kolmella herätyksellä!! Ja nukkui heräämättä melkein 8 tuntia!!! Ja mäkin sain nukuttua!!!! Yksi kulmahammas on läpi.

6 kommenttia:

  1. Mä haluun näitä kaikkia! Aika samantyylisiä ruokia kokkailen muutenkin, mut aina voi löytää jonkun uuden jujun resepteistä, jolla saa vähän jotain uutta makua. Meillä mies on kasvissyöjä niin kasviksilla mennään, kun ei kukaan jaksa montaa ruokaa kokata. Näin muuten ton Olga-jakson, jossa se teki tota kvinoahässäkkää, mut en jaksanut etsiä ohjetta. Nyt pitää enää miettiä miksi mä näin sen jakson.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten totta että ihan joku pikkujippo saattaa joskus muuttaa koko homman ihan uusiksi ja erimakuiseksi. Mä olenkin kasviskokkailussa kokenut sen kaikista haastavimmaksi että miten tehdä niin ettei kaikki maistu aina samalta. Tykkäänkin siksi jonkun verran ihmetellä noita ruokaohjelmia, mä kun en osaa itse tehdä ruokaa yhtään ilman että mulla on siinä joku ohje. Ei vaan riitä oma pää siihen että osaisi kokeilla. Mä oon nähny siis kaikki Olgat :P

      Poista
  2. Oletko koittanut pakastaa pestoa? Satsista tuli herkullinen mutta aika iso. Vai säilyykö se monta päivää, onko kokemusta?
    Sessan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kokeillut. Pitäisi muistaa aina lisätä näihin ohjeisiin että mittasuhteet on mitoitettu monelle hengelle. Mä en jotenkin sitä älyä koskaan sanoa kun meillä tehdään sitä ruokaa aina iso määrä ja se on meille ihan normia. Pari päivää on jääkaapissa säilytetty, sen pidempään ei meillä ruoka säily kun aina sen joku pois syö. Mutta miksei tuota voisi kokeilla pakastaa :)

      Poista
  3. :) meillä kaksi rääpälettä jotka elää pyhällä hengellä, joten tolla satsilla ruokkisi ne monta viikkoa. Mutta hyvää oli, kiitos ohjeesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun maistui :) pistän jossain vaiheessa tulemaan lisää jotain kaalipohjaisia juttuja jotka on hyväksi havaittuja mutta pitää ensin hioa ja testata kotikeittiössä.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?