tiistai 14. tammikuuta 2014

IIIIIIIIIIIIIIIIIIIK!!!!

Mä olen sinänsä aika ulkona tämän hetken teini-idoleista. Kuten Liinalla, myös mulla on menneisyys NKOTB:n kanssa. Luulen että aika monella meidän ikähaarukkaan osuvalla on.
Muistan aika vahvasti sen millaisia tunteita fanittaminen herätti. Vastaavaan en enää pystyisi taipumaan mutta jollain tasolla samaistumaan kyllä. Ennenkaikkea muistan että se fanittaminen oli tietyllä tapaa kovin lohdullinen olotila. Sai ihan luvan kanssa haaveilla tosi voimakkaasti ja ajatella että noi kyllä ymmärtäisi. Musiikki ja kuville huokailu toi lohtua. Ei ollut väliä oliko koko homma pistetty kasaan alunperin kuinka kaupallisilla ajatuksilla.

Nykypäivän juttuja yritän vähän seurailla vaikka mun lapset ei varsinaisesti oikein mitään fanitakkaan. Mutta että vähän pysyisin kartalla kun puhutaan ja tietäisin että kenen keikkoja pitää sillä silmällä vahdata (Usherin peruuntuminen harmittaa muakin vaikka se nyt ei mun soittolistan kärjessä komeilekkaan). Ja koska olen itsekin aikuisiällä ollut ihan kipinänä esimerkiksi ensimmäisestä Lenny Kravitzin konsertistani niin toki haluan lapsillenikin moisia elämyksiä suoda jos niitä kohdalle tulee. Eniten muuten tässä hoitovapailu-kuviossa on harmittanut se että ei ole ollut varaa käydä keikoilla samaa tahtia kuin ennen. Onneksi me on ehditty Siipan kanssa luuhata vähän siellä ja täällä musajutuissa. Ja tullaan vielä ehtimäänkin.

Joskus luin jostain että fanittaminen tavallaan kuuluu tiettyyn ikäkauteen. Ei se tietenkään välttämättä kaikilla esiinny kovin voimallisena mutta että se sinne kasvuun kuitenkin kuuluu. Saa luvan kanssa ja ihan turvallisesti kokea tunteita ja ajatuksia ihan laidasta laitaan.
Mutta tässä tullaankin mun mielestä pienehköön hankaluuteen. Koska mä en ainakaan ihan täysin ymmärrä näitä nykypäivän idoleita.

Ensinnäkin toki pitää aina muistaa se että jos itse idoli on kovin nuori, niin on todennäköistä että hän mokaa ja stiplailee. Koska ne mokailut kuuluu siihen nuoruuteen ja kasvamiseen. Niistä sitten opitaan. Mutta. Senverran mitä nyt sitten on itse seurannut, niin aika usein tulee olo että kyse ei ole mistään tahattomasta nuoruuden mokailusta. Vaan siitä että shokeerataan siitä shokeeraamisen ilosta. Että saadaan palstatilaa ja ollaan ihmisten huulilla. Myydään sitä omaa brändättyä kuvaa sillä että ihmiset jää miettimään että mitähän se seuraavaksi tekee? Ja tämä on musta ehkä vähän ankea suunta. Ihminenhän siellä brändinkin takana on. Puhumattakaan nyt niistä tyypeistä ketkä siellä ihailijoiden joukossa on.
Musta tällä tavalla on vähän hankala rakentaa uraa. Ainakaan niin että sitten joskus myöhemmin tekisitkin asiat ihan toisin koska "haluat olla vakavasti otettava artisti". Uskottavuus on helppo menettää mutta hankala rakentaa ja saada takaisin.

NKOTB:n lisäksi tykkäsin aikanaan ihan mahdottomasti Madonnasta. En kuitenkaan ehkä sillälailla fanittanut mutta Madonna on kuitenkin Madonna. En muista että NKOTB olisi palstatilaa juurikaan vienyt muulla kuin pyörtyneillä faneilla mutta Madonnahan se puuhasi vähän yhtä sun toista. Omassa genressään Madonna taisi olla se ensimmäinen kohauttaja. Joka shokeerasi ja provosoi. Mutta jotenkin mä en saa kuitenkaan sitä kasari-Madonnaa istutettua sinne samaan julkisuusmuottiin missä nämä nykypäivän shokeeraajat on. Madonna kuitenkin heilutteli tuntuvasti katolista kirkkoa ja on ollut vuosikymmeniä mukana vahvasti puhumassa mm. homojen oikeuksista. Sensijaan en jotenkin osaa ajatella esimerkiksi Mileyn marisätkän polttamisesta lavalla mitään muuta kuin että se oli aika ajattelematonta. Tosin tekihän Lady Gagakin sen keikallaan Damissa ja siitä ei ihan niin iso kohu syntynyt kuin Mileysta. Mutta jokatapauksessa, en jotenkin saa noita asioita samaan lauseeseen.

Vaikka Madonnakin aikanaan toi esiintymisiinsä sen vähäpukeisuuden niin musta siinä mentiin kuitenkin vielä aika hyvän maun rajoissa. Ikää oli jo vähän enemmän ja jalansijaa musiikkimarkkinoilla. Vaikka herätettiin ajatuksia niin sitä omaa uraa ei myyty samalla tavalla alusta pitäen sillä vähäpukeisuudella. Julkisuuskuvaa oli rakennettu myös sen musiikin varaan, ei vain alastomuuden. Ja juurikin tämä on myös yksi mikä mua mietityttää. Ei sillä, musta on mahtavaa että nykypäivänä maailma alkaa olemaan niin vapautunutta että on se mahdollisuus siihen että voi pukeutua myös minimaalisesti. Mutta mietiskelen vain että mitä se tekee naiskuvalle ja naisihanteelle kun markkinointikeino on nimenomaan se seksi ja vähäpukeisuus? Kun se ihailijoiden ikäryhmittymä on kuitenkin pääsääntöisesti melko nuorta. Jotka vasta muodostavat sitä omaa maailmankuvaansa vähän kaiken suhteen. Millainen kuva muodostuu nuorille miehille ja naisille joilla identiteetti vasta rakentuu? Alkaako se "oikeus pukeutua miten haluaa" kääntymään jossain välissä hieman itseään vastaan? Ei ole kyse enää mistään oikeudesta jos hommaa tehdään sillä että yritetään shokeerata aina vaan enemmän ja enemmän. Lisäksi mulla ainakin heräilee enempi myötähäpeän fiilareita kuin olo että nyt ajetaan naisten oikeuksia. Ehkä mä olen itse vaan kasvanut. Ehkä mä nykypäivänä myötähäpeäisin sitä kasari-Madonnaakin, en tiedä.

Koska nykyidolit tuntuvan olevan aina vaan nuorempia ja nuorempia (uskon muuten että sama menee myös siellä faneissa, ovat aina vaan nuorempia ja nuorempia) niin monestihan se oma minuus, sekä uralla että yksityiselämässä on vähän hakusessa. Myönnän ihan suoraan että mun on vähän hankala ymmärtää näitä "kiltin tytön viitan" karisteluja. Mikä vika kilteissä tytöissä on? Tarvitaanko se seksi ja muu sinne mukaan jotta voi edetä urallaan? Vai onko se vaan osa sitä omaa kasvua matkan varrella? Ja jos on niin onko se valokiila oikea paikka kasvamiselle? Koska kaikki mokaa. Isommassa tai pienemmässä mittakaavassa. Se kuuluu siihen kasvuun. Mutta kun olet siellä valokiilassa niin ne mokat ei unohdu. Ei varsinkaan nykypäivänä jolloin onnettomuudenkin sattuessa ihminen kaivaa ensimmäisenä kännykämeran esille ja sitten vasta soittaa apua paikalle.

Jos meillä ei olisi nyky-idoleita, ei meillä myöskään olisi parodioita. Toivottavasti nämä tsirbulat osaavat myös nauraa itselleen. Miley taisi ainakin osata koska videon tehnyt Stephen Kardynal kertoi Twitterissä saaneensa Mileylta pullon laatuskumppaa. Mutta hei, jos sä teet musavideon jossa nuolet lekaa niin aika todennäköistä on että provosoit jonkun vähän ilakoimaan asialla.

Ps. Tyhmä talvi!! Ehkä kuolen. Kaveri pisti justiinsa viestiä Ausseista, jossa on +42. Kiitti vaan letuista!

3 kommenttia:

  1. CHATROULETTE VERSION!!!11!!§ Huutonaurua siinä vaiheessa kun tyyppi kaivoi esiin kattoon köytetyn jumppapallon :D Kiitos tästä, ahh! :D

    Hyvä postaus muutenkin, kuten sulla aina. Mä oon sua ja Liinaa muutaman vuoden nuorempi, ja koska mulla ei oo isompia sisaruksiakaan, mä missasin NKOTB:n tyystin. Mun eka fanituksen kohde taisi olla Spice Girls, mutta sekin oli sellasta semifanitusta vaan. Eka tulenpalavan kaukorakkausfanituksen kohde oli sit paria vuotta myöhemmin Hanson (kyllä, häpeän puna leviää kasvoilleni edelleen kun tunnustan tämän asian). Taisivat olla aika puhtoisia kristittyjä poikia silloin, en tiedä heidän kuulumisistaan sittemmin (paitsi PeNa taisi joskus mainita että ainakin sillä Taylorilla olis noin sata lasta, ja otaksuttavasti ei bändärien kanssa). Kertooko tämä siitä, että heterot eivät voi fanittaa yhtä tulenpalavasti samaa sukupuolta olevaa kohdetta, en tiedä.

    Mutta asiaan.

    Onhan noita shokeeraavia teini- ja muita idoleja ollut niin kauan kuin on ollut populaarikulttuuria. Se on vain vähän vuosikymmenestä kiinni, että minkälaisia edesottamuksia tarvitaan jotta oikeasti ravistelee massoja. Ensin tuli mieleen Nirvana ja muut 90-lukulaiset ja myöhemmät bändit, mutta oliskohan Ozzy Osbourne kuitenkin ihan sekoilun kruunaamaton kuningas. Ja kyllähän vaikkapa nyt The Whonkin äijät on hajottaneet hotellihuoneita jne. (Mitenköhän KISS? Kai niilläkin joskus on ollut hurjaa, ja ne jos ketkä on monen idoleita vielä nykyäänkin...) Nää nyt ensimmäisenä tulee mieleen ns. nuorisoidolien keskuudesta.

    Miten nuo yllä mainitut eroavat nykypäivän shokeeraavista nuorisoidoleista on se, että mainitut artistit ovat nousseet maineeseen musiikillisilla ansioilla, olleet uransa alusta asti suunnilleen aikuisia ainakin iältään ja ennen kaikkea jo uransa alussa käyttäytyneet rokkikukon elkein. He ovat aina olleet johdonmukaisesti sitä mitä ovat. Plus heidän musiikillinen genrensä on juurikin sellainen että siihen sekoilu sopii (tai paremminkin he ovat laittaneet sopimaan, koska ovat genren perustuksia olleet itse luomassa).

    Sitten taas Miley Curys, Justin Bieber ym. ovat aloittaneet uransa lapsina/teineinä ja meininki on ollut hyvin puhtoista. Amerikassa ainut tapa lapsitähdelle nousta suosioon lienee pyhäkoulumainen imago (Britney Spears oikein klassikkoesimerkkinä, vaikka kyllähän jo sillä Hit me baby one more time -koulutyttövideolla viitattiin varsin suoraan Aikuinen mies & koulutyttö -seksifantasiaan, ja kai se Britneyn neitsytimago oli muutenkin enemmän kiusoittelua kuin 100% puhtoisuutta, mutta anyway), ja varsinkin Disney-tähdelle se on varmaan aikaslailla välttämätöntä. Mutta kai se nyt alkaa itseään etsivää teiniä raivostuttaa, jos pitää aina olla aurinkoinen, puhtoinen ja missikiharat ojennuksessa, vaikka sisällä myllertää ja on mahdollisesti ihan erilainen ihminen kuin itselle muiden ihmisten toimesta vuosia sitten tietoisesti rakennettu imago... Mileyhan on myös sanonut jotain että on hirveän raskasta kun ei ole yksityisyyttä yhtään ja ihmiset luulevat tuntevansa hänet vaikka eivät tunne. Mä siis ymmärrän oikein hyvin, miksi Miley halusi repäistä ja muuttaa tyylinsä kertaheitolla toisenlaiseksi, ja ymmärrän myös että lapsitähdellä on varmaan kuuppa aika pahasti sekaisin, kun ei normaalia teini-ikää ole päässyt kokemaan.

    Justin Bieberillä ehkä jotain samaa? Varmaan se sekoittaa päätä, kun yltiöpäisimmässä elämänvaiheessa maailma avaa sylinsä ja tarjoaa suunnilleen mitä vain teini keksii pyytää. Pää on varmasti kovilla kun jalat tuskin pysyvät maassa kun on niin paljon vientiä eikä pysty elämään normaalia elämää, ja tämä vielä just siinä vaiheessa kun henkilö on vasta kunnolla irtautumassa kodin piiristä ja vanhempien "holhouksesta".

    Ja onhan se ajan henki kova... Rajojen koetteleminen kuuluu teini-ikään, mutta voi pojat että nykyään pitää venyä aikamoisiin suorituksiin, että saa ravisteltua suurta yleisöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tyyppi on tehnyt noita chatroulette-versioita vähän vaikka mistä mut toi Miley on ihan ykkönen! Siinä on niillä katsojillakin aika huikeita ilmeitä :D Ja jumppapallo on paras! Kaikki noi sen tekemät parodiat ei ole yhtä uskollisia alkuperäisille musavideoille ja siksi ne ei välttämättä ole ihan niin hauskoja mutta onneksi Wrecking Ballista se teki version joka on hyvin uskollinen alkuperäiselle :D

      Kyllähän sitä shokeerausta on ollut aina. Eri muodoissaan. Mä en ehkä miellä noita Ozzya ja kumppaneita ihan samaan skeneen mistä nyt tuossa yllä kirjotin. Ozzy ja muut on ehtaa sex' n drugs' n rock'n roll-porukkaa ja se koko sekoilu ja muu on pikemminkin elämäntapa. Ne huumeet ja dokaaminen ja muu on ollut siinä mukana siitä lähtien kun muusikoksi on alettu. Muutenkin siinä 70-luvulla se päihteiden käyttö oli erilaista koska huumeiden vaaroista, neulojen ja seksien kautta leviävistä taudeista ym ei tiedetty samalla tavalla kuin nykyään. Tänä päivänähän rokkari tuntuu olevan kaikista uskottavin jos se on selvinpäin ja suurinpiirtein meditoi ennen keikkoja. Ville Valo tästä jossakin lehdessä puhui aika pätevästi uuden vuoden alla.

      Mä kirjotin sitten ehkä enempi kuitenkin siitä "kiltin tytön imagon" karistamisesta. Mikä musta on sinänsä ymmärrettävä homma kasvun mukana mutta kuitenkin sitten sellainen vähän hankala. Kun siinä valokiilassa olet. Kuinka paljon se valokiila provosoi sua vielä hurjempiin kannanottoihin ja siihen että sulla on tarve näyttää että kyllä muuten voit? Paha sanoa että miten se homma tapahtuisi jos et siinä valokiilassa olisi.

      Kun käytiin leffassa niin tuli traileri Justin Bieberin leffasta missä jätkä pohti kanssa tuota että kun on nuori niin mokaa mutta niistä kanssa oppii. Ihan fiksuja pohti. Äh, mä luulin että ehtisin kommentoimaan mutta nyt on pakko jo rientää bussiin! Jatkan iltasemmalla.

      Poista
    2. Noniin arvaa muistanko enää tasan yhtään mitä muka piti vielä kirjottaa :D

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?