keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Elina, mitä mä teen?

Mä yritän pitää aika tarkkaa rajaa mitä kirjoitan ja en kirjoita blogiin. Joskus se raja pitää ja joskus ei. Tästä seuraavasta esimerkiksi ajattelin alunperin että en hiisku täällä laisinkaan. Mutta kun pää on niin solmussa ja mielellä miljoona mietintää niin kokeillaan auttaisiko kirjoittaminen.

Mä olen välillä kipuillut näitä meidän asumiskuvioita. Mm. täällä ja täällä. Kaikessa hiljaisuudessa ollaan pikkuhiljaa aktivoiduttu etsimään meille uutta kotia. Maalle ei olla vieläkään muuttamassa mutta niin siinä pääsi käymään että meille olisi uusi koti. Se pitäisi vaan päättää nyt tosi pian. Että muutetaanko vai ei.

Pohjaltaan uusi koti olisi juuri passeli. Siellä olisi ne isoimmat jutut mitkä tässä nykyisessä uupuu eli kaksi vessaa ja Kaksikolle omat huoneet. Koti olisi ihan uusi ja meillä olisi oma pieni piha. Paino tosin sanalla pieni. 

Mutta.

Vaikka sitä tietysti aina asuntoa etsiessä jo vähän valmistautuu siihen muuttamisen ajatukseen niin kyllä tämä nyt vähän yllätyksenä tuli. Ja se suurin kompastuskivi mulle olisi se että kaupunginosa vaihtuu. Mä kun olin elätellyt toiveita että löydettäisiin se uusi koti tästä kotikulmilta. Tämä tarjolla oleva uusi koti olisi kuitenkin lähes lottovoittoa lähentelevä juttu (ainakin paperilla) eli olisi ehkä hullua kieltäytyä siitä. Eikä se nyt missään toisella puolella maapalloa ole, ei kovin kaukana tästä nykyisestä mutta ei kuitenkaan enää tätä kaupunginosaa.

Mua mietityttää että olisiko se uusi koti samalla lailla koti kuin tämä nykyinen on. Enkä tarkoita vain sitä mitä on täällä seinien sisäpuolella vaan koko ympäristöä. Nämä on ne meidän huudit, ihan kaikilta osin. Täällä on meidän leikkipaikat, lenkkipolut, retkipaikat, kaikki. Merta tulee ikävä jos (kun) lähdetään.

Jos nyt oikein hahmotin niin uudessa kodissa ei olisi varsinaista leikkipaikkaa lapsille. Koko kolhoosia siis vasta rakennetaan eli ei paljon auta käydä siellä pyörimässä. Kuitenkin koko asuinympäristö on valtaosaksi lapsiperheellisiä eli ehkä se olisi vain tottumiskysymys oppia lähtemään muualle leikkimään. Leikkipuistoonkaan ei mahdoton matka ole. Mutta me ollaan niin totuttu siihen että tässä rannan varrella olevat pihojen leikkipaikat on kaikkien yhteisiä. Mihin vaan voi mennä.

Jos uusi koti olisi toimiva kaikilta osin, seinien sisäpuolelta kuin ympäristöstäkin, niin sieltä ei tarvisi muuttaa pois pitkään aikaan. Ei ennenkuin Kaksikko lentää pesästä tai ennenkuin muutetaan omaan (maalle). Mutta isoja kysymysmerkkejä, lähinnä käytännön elämiseen liittyviä, on ihan kamalasti. Ja en usko että niihin edes vastauksia saa ennenkuin siellä on ihan oikeasti asumassa. Eli tämä päätös on nyt vähän sellainen hyppy tuntemattomaan. Ei voi tietää ellei uskalla kokeilla. Mutta nämä on aika isoja juttuja rakentaa riskin varaan.

Tiedän että uusi kotikin sijaitsee paikassa jossa on hyvin vahva yhteisöllisyys. Mutta mua arveluttaa että mitäpä jos se onkin siellä sellaista sisäsiittoista yhteisöllisyyttä. Eikä sellaista kuin täällä meillä on. Täältä ei olisi mikään tarve pois, jos vain nämä neliöt olisi meille toimivampia.

Uudesta kodista on hyvät kulkuyhteydet, Kaksikko pääsee kulkemaan ehkä jopa sujuvammin omat juttunsa kuin täältä nykyisestä kodista. Mun ja Siipan työmatkat hoituu. Voisin jopa kuvitella että päivähoitotilanne on siellä suunnalla parempi kuin täällä. Ja jos visioin aikaa muutaman vuoden eteenpäin niin haluaisin että Kolmas aloittaa koulunsa mielummin siellä kuin täällä. Tuo lähikoulun oppilasmäärä tulee lähivuosina räjähtämään. Kiitos ei.

Ärsyttää tehdä näin isoja päätöksiä pian. Ja vielä täysin kuukautispäissään. Mä olen kyllä asiasta innostunut mutta jostain tämä epävarmainen vastarinta nyt kumpuaa. Mä en ihan oikeasti nyt tiedä että mitä pitäisi tehdä. Muu väki meillä on tietysti jo ihan muuttamassa. Elättelen toiveita että nyt jostain viime minuuteilla löytyisi vastaava lottovoitto ihan tästä kodin vierestä. Tai sitten saisin otettua palan merta meille mukaan.

Ps. Hyvää vappua!

2 kommenttia:

  1. Hitsit kun en ole ehtinyt kommentoimaan, mut nyt tulee :) Niin muistan n.vuoden takaisen pohdintani samoista aiheista, mutta mehän löydettiinkin sit se uusi koti tästä missä nyt asutaan, n.300m ed.kodista. Mulla tuo alue oli nimenomaan se kynnyskysymys, en vain ollut valmis muuttamaan muualle :)
    Miten teillä, onko asia edennyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei me otettu tuota kotia. Siinä oli muutama isompi juttu mistä en täällä edes kirjoittanut, mitkä mietitytti niin paljon. Ja mistä tiedettiin että ne olisi "ongelmaisia" ja hankaloittaisi sellaista käytännön asumista. Etsintä jatkuu :)

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?