tiistai 22. huhtikuuta 2014

Oi ihana pääsiäinen

Kaikki on kirjoitelleet pääsiäisestä. Ja mä ajattelin ensin että en koska ei kukaan varmaan enää jaksa lukea reportaaseja siitä miten kivoja nämä arkipyhät on kun saa vähän ylimääräistä vapaata. Mutta koska mulla on töissä tylsää niin here goes! Sorppa vaan.

Mulla oli pääsiäinen kokonaan vapaata, töihin tulin vasta nyt tänään yöksi. Eli tavallaan oli vielä yksi ylimääräinen vapaapäivä pyhien jälkeen.
Useamman päivän vapaa tuli enemmän kuin tarpeeseen koska viime viikot ovat olleet melkoista huispaamista, töissä hypitään kaaoksesta toiseen ja himassakin kaikki on vedetty melko aikataulutetusti.
Eli pääsiäinen tarjosi muutaman vapaapäivän vaikka varsinaisesti ei pääsiäistä vietettykään. Harhaanjohtava otsikko.

Sellaista "täysin vapaata" ei lapsiperheessä taida olla koskaan. Mullakin oli suunnitelmana vain syödä ja lukea mutta eihän se ihan noin mene koskaan. Niinkuin joskus ennen. Että kun sanoi että olen vaan niin se oikeasti tarkoitti sitä että on vain eikä tee mitään. Lapset huitoo pitkin seiniä jos niiden kanssa ei jotain keksi. Ja vaikka ei huitoisi niin onhan se kiva edes pari hetkeä viettää porukalla ilman että nenät on kiinni näytössä (Eka tosin rysäytti pääsiäisen aluksi puhelimensa paskaksi joten hänen kohdallaan tästä ei ollut huolta). Vapaat tuli siis oikein passeliin saumaan ja varsinkin sellainen monen päivän yhdessä lojuminen. Vaikka lapsettomista kavereista tuntuikin että missä vaiheessa me muka levättiin ja rentouduttiin niin meidän mittapuulla me kyllä vaan oltiin. Monta päivää. Yöt nukuttiin hyvin, päivisin päiväuinailtiin koko porukka (Eka veti pohjat, kolme ja puoli tuntia!), hyvää ruokaa, elokuvia, omia hetkiä. Urheilua olisi voinut olla enemmän mutta ehkä nyt vaan piti levätä. Ihan tosissaan oli paukut senverran hukassa että liikunta tuntui enempi ahdistavalta kuin relaajalta. Nyt tuntuu olo vähän flunssaiselta eli ehkä parempikin että urkat jäi. Mä missasin pikkasen jopa suitsutettuja kesäkelejä koska oikeasti vaan nukuin jokaisen hetken minkä pystyin. Josko sitä kesää olisi vielä jäljellä?

Perjantaina suunnattiin heti aamusta Sea Lifeen. Toka on pyydellyt sinne jo pidemmän aikaa. Näköjään kaikki Helsingin turistit ja lapsiperheet myös olivat todenneet että Sea Life kuuluu pitkäperjantain ohjelmistoon. Tällä hetkellä siellä on muuten meneillään mustekala-näyttely. Muuten oikein jees mutta ei kyllä nähty yhtäkään mustekalaa. Onneksi saatiin liput melko roimalla alella kun yhdistettiin sekä cityshoppari että S-etukortti. Kolmas tykkäsi ja nyt vasta itseasiassa huomasin että miten kiva on kun  ne altaat ja akvaariot on pääosin sillä korkeudella että nuo vaahtosammuttimetkin näkee. Normaalisti vierastava Kolmas oli melkoisen vahdittava koska meinasi koko ajan ampaista omille teilleen ja pujahtaa jopa henkilökunnan tiloihin kun yksi työntekijä meni hakemaan merisiilejä. Pääsiäisen ajaksi Sea Lifessa oli myös tipuja jotka olikin aika superhauskoja vahdattavia. Tykkään muutenkin tuosta paikasta senkin takia että aina kun siellä käy niin tuntuu että "vanhoistakin jutuista" löytää jotain uutta. Nytkin bongasin monta eläväistä joita en kyllä muista nähneeni yhdelläkään aiemmalla reissulla.
Harkittiin pitkään että tehdään lammasta ruoaksi mutta jostain syystä se tuntuu jotenkin työläältä ja vaikealta. Tehtiin sitten sensijaan järisyttävän hyviä hampurilaisia bataattipihveillä.

Lauantaina löhöttiin vain. Katsottiin pari leffaa ja syötiin. Mä panostin kokovartalolla nukkumiseen. Koko päivä jotenkin hujahti kun oltiin vaan. Käytiin porukalla leikkipuistossa. Naapurin muksut ripitti nuorisoa jotka olivat kiivenneet päiväkodin katolle pussikaljottelemaan. Ja hyvä kun ripittivät, ei siellä kukaan järjettömän päissään ollut mutta katoille kiipeily + alkoholi on melko typerä yhdistelmä. Joku naapurin setä kutsui poliisitkin paikalle koska ne on muuten kohta taas siellä. Pakko vain näin kevyesti kukkahattuisena todeta että vaikuttivat kuitenkin ihan käypältä ja täysipäiseltä porukalta. Tajusivat itsekin miksi huolestuttiin, korjasivat tyhjät pullot ja muut mitä olivat roskanneet sekä juttelivat vielä muksuille mukavia. Joukossa tyhmyys jne. Poliisit oli turha veto.

Sunnuntaina suunnattiin Kaksikon kanssa leffaan ja syömään. Pojat valitsi ruokailupaikaksi Burger Kingin, Eka oli siellä jo kavereiden kanssa käynyt mutta Tokalle paikka oli uusi. Mulla on tosi kaksijakoinen suhtautuminen näihin pikapaikkoihin, toki joskus ovat ihan paikallaan mutta mun mielestä kotioloissakin saa pikana hampurilaisia kun vähän miettii miten tekee ja maku on miljoonasti parempi. Samaten poden pientä vammailua sen suhteen että näitä monikansallisia ja täysin yliarvostettuja pikapaikkoja pitää tähän maahan saada lisää. Kaikki maistuu samalta ja jo tunnin päästä on uusiksi nälkä. Ravintoarvot on olemattomat. Hinta ja laatu ei kohtaa. Mutta se nyt oli nuorison valinta joten sinne mentiin. Joskus täytyy vähän hellittää omien arvojensa suhteen.
Kun kotiuduttiin leffasta ja syömästä, lähti koko Kolmikko mun äidille yöksi. Kolmas siis elämänsä ensimmäistä kertaa vietti yönsä molemmista vanhemmista erossa. Meillä ei ollut mitään sen ihmeempiä suunnitelmia, päikkärit oli ainoa mikä oli agendalla. Suunnattiinkin sitten maistelemaan muutama Guinness ja pelaamaan lautapelejä Kurvin William K:n. Hauskaa oli mutta meille riitti se kolmituntinen sillä erää. Oli tosi mukavaa viettää aikaa kaksin ja olla hiljaisessa kodissa mutta oli myös hauska huomata että meillä on parisuhteen kannalta hommat tällä erää sillä saralla että ei varsinaisesti koeta että kaivataan ihmeemmin sellaista "parisuhteen laatuaikaa". Toki otamme avokäsin vastaan ne kerrat kun saadaan olla kaksin mutta ei ole mitenkään sellainen "pakko" sen suhteen. Että saadaan vaalittua sitä suhdetta tässä arjessakin eikä ole tarve useasti tuupata lapsia hoitoon jotta voidaan olla vain kaksin.
Lapsia ei mitenkään erityisemmin ollut ikävä. Mä olen aina ikävöinyt lapsia vasta sitten kun ovat jo takaisin kotona. Hyvin oli mummolassa mennyt. Kolmas tosin oli tarvinnut Ekan nukuttajaksi, mummi ei ollut kelvannut. Eka soittikin meille kesken pahimman baarihälyn asiasta (pikkasen säikäytti kun katsoin että mun mutsin numerosta soitetaan) ja oli ihan tohkeissaan. Pikkuveli oli kuulemma ollut supersöpö ja Eka oli tosi otettu että vain hänet kelpuutettiin.

Maanantaina tehtiin lapsille brunssi. Ei mitään kovin ihmeitä mutta meidän piti alunperin pääsiäisenä mennä kavereille brunssille mutta se peruuntui ja Toka oli tosi harmissaan asiasta. Joten tehtiin sitten kotona oma. Loppupäivä suoriuduttiin kuten muutkin päivät, olla möllöteltiin vaan. Valmistauduttiin arkeen. Mutruiltiin vapaiden loppumista. Laskettiin jäljellä olevia koulupäiviä. Ruokaa jäi yllättävän vähän yli ja suklaamunista ei tullut ähkyä. Oikein passeli pikaloma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?