lauantai 31. toukokuuta 2014

Sexy beast

Ja juuri kun pääsin kehuskelemasta että Kaksikon kanssa on nyt kovin seesteistä niin eikö se kikkailu taas alkanut. Veljesvaljakko on varsinainen kissa ja koira. Mahtavaa että ovat kotona seuraavat kymmenen viikkoa!

Olen vienosti vihjannut että etsimme isompaa asuntoa. Yksi suurimmista syistä on se että saadaan nämä riitapukarit omiin huoneisiinsa. Meillä ei ole mikään hengenhätä onneksi vielä koska sopivaa kotia ei ole vielä löytynyt mutta nyt selvästi aletaan hiippailemaan niillä rajavesillä, jolloin isot pojat tarvitsevat oman tilan ja rauhan. Oman tuvan ja oman luvan.
Mä en itse koe edelleenkään että tarvittaisiin lisää neliöitä. Mutta perheessä on muitakin kuin minä ja muilla se tarve alkaa olla. Ja kai se olisi kiva jos jonain päivänä meillä olisi Siipankin kanssa ihan oma makkari.
Senverran uskoa johonkin korkeimpiin voimiin mullakin on että tiedän sen meille oikean kodin löytyvän. Sen mikä tuntuu kodilta.

Käytin Kaksikon kampaajalla ja ideoitiin lennossa Tokallekin päähän vähän mallia. Sillä seurauksella että meillä on nyt niitä aamuisin vessassa jumittelijoita kaksin kappalein.
Ekahan on jo pitkään ollut tosi tietoinen omasta päästään. Hiustenlaitto on tärkeää ja poika juttelee suvereenisti kampaajan kanssa eri tuotteista. Kavereiden kesken ideoivat ja kokeilevat ja kommentoivat. _Mihinkään_ ei mennä jos hiukset ei ole laitettuna. Ulkonäköpoliittiset seikat ovat välillä rasittavuuteen asti tapetilla. Tarvitaan sitä ja tätä ja vähän väliä parkaistaan että siis näyttikö mun hiukset tältä silloin kun oltiin ulkona? Hiusten on oltava (suora lainaus Ekalta) Sexy beastisti. Mulle ei ole vielä auennut tämän kuvauksen sisältö täysin.
Ekan kohdalla tähän on jo ihan totuttu mutta nyt onkin ollut hassua että meidän jöröjukka-Tokakin on alkanut kiinnostua siitä miltä näyttää. Että peilin edessä vietetään aikaa ja enää ei riitä vain se että vetää lippiksen päähän ulos lähtiessä. Tokan kaverit ei mun käsityksen mukaan ole vielä olleet niinkään kiinnostuneita näistä ulkonäköhommista. Meilläkin Toka apinoi selvästi tämän Ekalta. Saa nähdä alkaako siellä Tokankin kaveripiirissä pikkuhiljaa ilmenemään.

Mut kelpuutettiin Ekan kevätjuhlaan vielä mukaan (joskin lähes allekirjoitetulla sopimuksella siitä että en varmana ole millään mittapuulla, missään tilanteessa, minään hetkenä, millään tavalla NOLO) eilen. Katselin haavi auki miten järjettömän isoja ne ysiluokkalaiset on. Siis ihan massiivisen kokoisia. Ja Kolmas se vasta pieneltä näyttikin siellä! Seiskat oli vielä jotenkin lapsia, kasit ei niin silmiinpistäviä mutta ysit.... järkäleitä!

Nyt kun tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa kahden koulun kevätjuhlat niin tein hassuja huomioita. Alakoulun puolella tytöillä oli aivan säädyttömän mittaisia hameita. Siis todella ruokottoman lyhyitä helmoja. Yläkoulussa taas pukeutuminen ei pistänyt silmään mutta siellä taas tytöillä oli meikkiä aivan liikaa. En osaa sanoa miten itse reagoisin tytön äitinä. Mun mielestä minkään ikäisenä ei olisi tarvetta niin lyhkäiseen hamoseen että pakarat vilkkuu. Meikkimokia sattuu varmaan jokaiselle joskus.
Oman porukan kesken taas näkyi sellainen ero että Toka vielä etsi mut katseellaan yleisön seasta, Eka taas ei vilkaissut kertaakaan yleisöön.
Suvivirsi muuten laulettiin molemmissa kevätjuhlissa. Ja käsittääkseni samat opet jatkaa ensi lukuvuonnakin.

Todistusten suhteen tuli pieniä ylläreitä. Toka olikin tsempannut urakalla ja hän sai todella hyvän todistuksen. Pitkin vuotta hänellä on kyllä mennyt koulussa tosi mukavasti mutta silti kyllä yllätyin tosi paljon! Ekalla taas vähän notkahti arvosanat. Toivon että hän kuunteli eilen sitä ysiluokan puheenpitäjää joka sanoi että kasiluokalla on hyvä jo alkaa panostaa arvosanoihin jotta ysistä ei muodostu sitten liian työläs. Koska jokatapauksessa ysiluokka on se stressaavin.

Kuvittelin että kun nyt vietettiin tämmöistä välivuotta näiden luokka-asteiden kohdalla niin kevätjuhlat olisi helppo pala kakkua. No ihan näin ei kuitenkaan ollut. Ehkä sitä silloin jotenkin jo etukäteiseti asennoituu kun tietää että oma lapsi lopettaa alakoulun ja siirtyy yläasteelle tai päättää peruskoulunsa. Nyt kun siihen ei ollut yhtään asennoitunut, koska ei tarvinnut niin kylläpä vaan kutosluokkalaisten Elämä ikkunan takana ja ysiluokkalaisten Kun tänään lähden pisti itkettämään. Naamaan hierottu muistutus siitä että ne omatkin kasvaa. Nyt meillä on sitten yksi kutosluokkalainen ja yksi kasiluokkalainen. Isoja ovat. Ihan todella isoja. Kotimatkalla autossa soi tämä ja hanat aukesi uudestaan.

4 kommenttia:

  1. Ootas kun mä kaivan mun kukkahatun… :D
    Ei vaan - itkin kun kerroit lauluvalinnoista. En kestä. En kestä sitä Suvivirttäkään vaikka se mua hiertääkin periaatteellisella tasolla. Onneksi kerhossa ei ollut kevätjuhlaa, meinasin vetistellä pelkistä hyvästeistä muutenkin.

    Mä palasin eilen töistä just siihen aikaan kun nuoret juhlijat lähti kotoa viihteelle. Olivat menossa Pikkukoskelle (missä poliisi kuulemma kaatoi juomia pois). Jeesus se bussillinen teinejä imi musta energiat. Olivat siis kohteliaita kanssamatkustajille, mutta kovaäänisiä, itsevarmoja ja osa kyllä aika jäätävästi pukeutuneita (voisko joku kertoa noille mimmeille että stay up-sukat ja taskujen sisäosat ja persposket paljastavat shortsit eivät ole se tyylikkäin yhdistelmä…) ja jotenkin se omanapaisuus ja oman elämänsä keskipisteisyys pistivät ahdistamaan, vaikka oon ollut varmasti ihan yhtä keskenkasvuinen itsekin tollaset 13 vuotta sitten (paitsi olin tiedostava teini ja podin maailmantuskaa). En tiedä miten sitten kun tollaisia on kotona. Huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei mun teki oikeasti mieli kaivaa se kukkahattu esiin! En mä tiedä olenko mä vaan niin natsi mutta mä en kyllä antaisi mun tyttärien pukeutua noin.
      Mulla on kavereita jotka on kertoneet että miten vaikeaa on kun heidän teini-ikäiset tyttärensä kyselee että miksi aikuiset miehet tuijottaa heitä oudosti. Ja että miten vaikeaa on kertoa sille tyttärelle että siksi kun sulle on alkanut tulla noita muotoja. Mä olen sitä mieltä, kuten kirjotinkin, että kenenkään ei musta tarvisi pukeutua niin että pakarat vilkkuu. Mutta kaikista vähiten mun mielestä noihin pitäisi pukeutua vasta kehittyvien ja kasvavien nuorten. Vaikka se kroppa olisi jo miten valmis niin se koko muu paketti ei ole ja se sellainen teinin epävarmuus paistaa kilometrien päähän. Oon myös sitä mieltä että naisten kuuluu saada pukeutua miten haluavat, ilman että se on mikään viesti miehille että tule tänne, haluan sinua. Mutta täysi-ikäinen, aikuinen nainen on täysin eriasia kuin kasvava nuori. Musta siinä on hiton vissi ero että onko ne pakarat esillä minkä ikäisenä. Toki voi olla että olisin täysin eri mieltä tyttären äitinä :D Mutta kyllä ihmetytti että eikö ne vanhemmat ole nähneet minkä näköisenä tyttäret on kevätjuhliin lähteneet.
      Tää on musta siltäkin kantilta hankala juttu että mun ollessa teini oli muotia verhota itsensä sensijaan että paljasteli. En muista että kenelläkään meistä olisi koskaan ollut mitään kovin paljastavaa. Se alkoi vasta sitten joskus lukioikäisenä :D

      Ja mä en kanssa kestä noita biisejä. Ei tarvitse kuulla kuin ekat tahdit niin hanat on auki. Ihan sama missä tilanteessa ne nykyään kuulee niin aina ne yhdistää noihin koulun loppumisiin.
      Ekan kevätjuhlissa oli muuten myös ihan todella ärsyttäviä teinejä. Meinasi hermo mennä ihan täysin. Valtaosa osasi olla mutta ne muutama mätämuna löytyi. Muistan että olin itsekin teininä se mätämuna mutta silti on tosi hankala taipua ymmärtämään.
      Onneksi noi omat on kotona kokolailla erilaisia kuin kavereiden kanssa. Teineilevät joo mut on se silti erilaista kuin kavereiden kesken.

      Poista
  2. Just eilen kaupungilta kotiin ajaessa huokasin miehelleni et "Jos mulla ois tytär niin noin se ei lähtis ovesta ulos" ja kyseinen tyttölapsi oli n.13-14v ja pukeutunut nimenomaan pyllynposkifarkkushortseihin, polvisukkiin pääkalloilla ja pikkupikkotoppiin...
    Tuo We are young on Niin Ihana kappale ja Isomman koulussa kutoset lauloivat Maailman toisellapuolen niin ihanasti, että mulla myös heltyi sydän :)

    Meillä 11vee vasta käyttää deodoranttia ja se on iso asia, suihkugeeli ja deodorantti-ostoksilla menee hetki jos toinenkin kun pitää löytää "oikeen hajunen" :D niin sööttiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on jotenkin vieläkin ihan kriisi tuo omien ja niiden kavereiden kasvaminen. Ei vaan meinaa aivo taipua siihen että ne kasvaa ja kehittyy. Ja ostelee jo dödöjä eikä kestä jos tukka on sekaisin ja kengännauhat pitää olla just tietyllä tavalla aseteltuna eikä vaan rusetille solmittuna. En kestä.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?