lauantai 21. kesäkuuta 2014

Ostetaan omatunto!

Nyt aletaan olla bloggaamisen kanssa siinä pisteessä että mä en enää muista mistä asioista olen jo jauhanut ja mitkä olisi ihan uusia juttuja. Meinaan nyt kuitenkin tästä seuraavasta hommelista vähän meuhkata, silläkin riskillä että toistan pahasti itseäni.

Asia nousi taas mieleen kun mietiskelin Anu Silfverbergin Äitikorttia. Nimittäin kun niin monessa eri asiayhteydessä kuulee siitä että vanhemmat lyttäävät lapsettomat lauseella et sinä tiedä kun ei sinulla ole lapsia. Niin itse koen törmänneeni siihen että lapsettomilla on kyllä myös ihan vastine tuolle edellä mainitulle lauseelle.
Painotellaan nyt ensialkuun sitä että eivät toki kaikki vanhemmat lytistä lapsettomia tuolla tietämättömyys-kortilla. Ja tokikaan kaikki lapsettomat eivät myöskään koe tarvetta lytistellä lapsellisia. Mutta itse olen törmännyt siihen useampaan kertaan lapsettomien ihmisten suusta, että kun menet mainitsemaan että haluaisit ison perheen ja paljon lapsia, niin lapsettomat heittävät kehiin väestönkasvukortin. Että eikö nyt yhtään ajatella maapallon tilaa ja räjähdysmäisessä kasvussa olevaa väkimäärää.
No, toki ajatellaan mutta eihän asia ole nyt ihan noin mustavalkoinen.

Globaalilla tasolla meidän täytyykin ajatella sitä että maapallomme ei kestä sitä väestönmäärää joka täällä jo on. Määrää joka on koko ajan kasvamassa. Siltä asialta ei voida sulkea silmiä. Eikä ohittaa olankohautuksella. Välillä törmää uutisiin siitä kuinka väestönmäärän ennustetaan kääntyvän laskuun. Varmaa se ei kuitenkaan taida olla.
Kuitenkin, jos mietitään asioita meidän oman kotimaan osalta, niin uusia veronmaksajia on synnyttävä jotta tämä meidän yhteiskuntamme pelaisi. Se ei tokikaan ole ainoa yhteiskunta maapallolla mutta se on se yhteiskunta jossa me elämme. Osana isompaa kokonaisuutta. Väestön määrä ei tokikaan aina kerro taloudellisesta tilanteesta mutta jos syntyvyys vain laskee niin tokihan se johonkin vaikuttaa. Jos tämä yhteiskunta näin jatkaa kuin nyt mennään. Että verorahoilla kustannetaan kaikki se, mitä nyt kustannetaan.
Mun mielestä näitä on kokonaisuutena hankala miettiä koska tokikaan yhden perheen ratkaisut eivät räjäytä väestöä tai ratkaise sitä seikkaa että syntyvyys on vuosi vuodelta laskusuunnassa Suomessa. Pienessä mittakaavassa ne päätökset on suuntaan tai toiseen pieniä mutta jos useammassa perheessä mietitään samoin niin äkkiäkös niistä pisaroista koostuu jo meri. Suuntaan ja toiseen.

Siitä olen ainakin kirjoittanut aiemminkin että me länsimaiset naiset olemme etuoikeutettuja koska meillä on useimmiten vaihtoehtoja. Me voimme valita sen haluammeko lapsia vaiko emme. En epäile sitä yhtään ettäkö siitä huolimatta lapsettomuuden valitsevat naiset eivät saisi osakseen kosolti ihmettelyä. Koska enempi vähempi yhä edelleen se äitiys mielletään yhdeksi naisen elämään kuuluvaksi asiaksi. Mutta yhtälailla mä koen että nykypäivänä saat ihmetystä osaksesi jos kerrotkin että haluat useamman lapsen. Vaikka kuinka kolme olisi uusi kaksi niin kolmesta eteenpäin lapsilukua aletaan hämmästellä. Ensimmäisenä saat kuulla että onko tämä joku uskonnollinen homma. Seuraavaksi epäillään vahinkoa. Ja kolmantena mielenterveyttä.
Jostain syystä kun useamman lapsen kanssa ajatellaan yhä edelleen niin että naisen elämäntyö on sitten siinä. Ei voi olla mitään muuta jos on monta lasta. Työelämä on mennyttä ja nainen on vuosikausia kotona vankina. Koska eihän niillä lapsilla nyt isää ainakaan ole. Joka ottaisi mahdollisesti myös vastuuta hoidosta tai ehkäpä jäisi jopa kotiin. Jos olet lapseton, se ei ole normaalia. Jos haluat paljon lapsia, se ei ole normaalia. Ja se nyt ei ainakaan ole normaalia että naisella voisi olla useampi rooli elämässään.
Ei unohdeta kuitenkaan tästä asiayhteydestä sitä että pelkkä länsimaisuus ei takaa valintaa. Kukaan ei ole varmaankaan välttynyt uutisilta Espanjasta.

Entäpä sitten jos asiaa miettii ekologiselta kantilta? Ei kaikissa maissa esimerkiksi lämmityskustannuksiin hupene energiaa samalla tavalla kuin täällä pohjoisessa. Joka myös rasittaa maapalloa. Väkirikas köyhä maa saattaa vahingoittaa ilmastoa ja paikallista ympäristöä paljon vähemmän kuin pieni väestö joka tekee epäekologisia valintoja.
Entä taloudelliset seikat? Jos ihmiskunta keskittyisi käyttämään rahojaan oikeisiin asioihin sotimisen sijaan niin mitä tapahtuisi? Ja mitä ne oikeat seikat olisi? Koulutusta, eritoten naisille? Taloudellista tasa-arvoa? Demokratiaa?
Entä jos väestöä olisikin jo nyt maapallolla vähemmän? Jos kaikki energia ei menisi ravinnon etsintään niin millaiseksi ihmiskunta voisi kehittyä?

Jos ihan tosissaan halutaan miettiä sitä liikakansoitusta ja sen aiheuttamia ongelmia niin mun mielestä olisi syytä kääntää katseita myös niiden oman maan rajojen ulkopuolelle. Nykytilanteellehan emme valtavasti voi mutta entäpä ennaltaehkäisy? Alueilla joissa väestötiheys on jo nyt hälyyttävä. Paikoissa joissa naiset ovat vielä "synnytyskoneita" ja heillä ei oikeasti ole vaihtoehtoja. Mä jotenkin koen silmiä sulkevana vaihtoehtona sen ratkaisun että me täällä länsimaissa jätettäisiin lisääntymättä ja oletettaisiin että se ratkoo sen väestönkasvun. Ei se riitä että vain länsimaissa syntyvyys on laskusuuntaista. Tottakai se on nimenomaan sen oman kulutuksellisen omantunnon kantilta tärkeä seikka pohtia mutta jos länsimaissa tehdään se valinta että rajoitetaan syntyvyyttä niin onko se koko maapalloa katsoessa miten kestävä ratkaisu?

Ymmärrän täysin että ihmisillä, niin lapsettomilla kuin lapsellisillakin on tarvetta selitellä valintojaan. Mutta miksi näin on? Keneltä se hyväksyntä tarvitsee saada? Tämä on jokatapauksessa niin iso kerroksellinen kakku jos ihan oikeasti aletaan miettimään asiaa väestönkasvun kantilta. Sitten onkin eriasia jos koko heitto liikakansoituksesta onkin toiminut vain iskuna vyön alle.


8 kommenttia:

  1. * merkkaan, muistuta et kommentoin kun oon kotona ja koneella ajan kans ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D yritän. Hiljaiset juhannuksen yövuorot tekee sen että nyt ehdin postaamaan, uutta on jo tulossa!

      Poista
    2. Tästä alkaa oma feministi-postaussarjani: http://elinalappalainen.blogspot.fi/2014/06/olet-feministi.html

      Ehkä pikku hiljaa pääsen kysymyksien esittämisen sijaan vastailemaankin ja käyn joitakin sinunkin kirjoittamiai asioita läpi. Tervetuloa urputtamaan ja vastaväittelemään blogiini. :)

      Poista
  2. Eeeiih, täällä ollaan ihan asialinjalla - tämä ja uusin! Mä oon kanssa virunut juhannuksen (taas) töissä joten oikeasti en osaa kommentoida mitään asiallista muuta kun moi ja ihanaa että yövuoroista huolimatta jollain ajatus kulkee, kadehdin ja ihailen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moi!
      Alkaa mullakin olla takki nyt aika tyhjä. Valvomisen että asiakirjoitusten kanssa :D neljäs yövuoro starttaa tänään ja se on nyt onneksi vika. Nyt on sattunut silmiin paljon mikä on itseä mietityttänyt ja itseasiassa Neiti Edustajasta taisi jäädä pari juttua kirjoittamattakin mitkä käyn sinne nyt jälkikäteen vielä lisäämässä....
      Mun piti juhannusyöt töissä lukea muutamaan duuniin liittyvään tenttiin mutta... no kyllä mä myös luin mutta aikapaljon poltteli kaikki muu :D niin oli vaikeeta asiaa että yö ei ole ehkä se oikein aika yrittää tahkoa.

      Muuten raskausajan yövuoroista vielä.... sillon kun odotin Kolmosta ja tein yövuoroja niin käytännössä itkin ne läpi. Se valvominen raskaana oli jotain aivan kamalaa vaikka oli miten hyvin nukkunut pohjille. Mun elimistö ei vaan siihen pystynyt että hatunnosto hei sulle että niitä teet! Mulle jäi vähän pelko koko valvomisesta että pystynkö niitä tekemään enää mutta on ollut kiva huomata että pystyn. Mutta neljä putkeen on ihan se maksimi eikä niitäkään kyllä kovin usein :D 2-3 menee mut neljä tuntuu.... isosti!

      Poista
  3. Lisäksi ilmeisesti väestön määrän huomattava pieneneminen johtaisi taantumaan vaikka nyt tiedehommissa - innovaatioihin vaaditaan käsittääkseni tarpeeksi iso väestöpohja niin, että osalla on resursseja (henkisiä ja aineellisia) miettiä asioita ikään kuin laatikon ulkopuolelta. (Ihmiskunnan kannalta melkoinen ansa voisi siis olla nimenomaan tilanne, jossa länsimaissa lopetettaisiin lisääntyminen - tällä hetkellä kun mahdollisuudet edistää koko ihmiskunnan etua (jos kohta myös tuhoa) ovat kehittyneemmissä maissa.)

    Olennaisintahan tosiaan olisi, kuten kirjoitatkin, auttaa kaikkia kansalaisia siinä, että lapsia voi yhä synnyttää, mutta niitä ei lapsikuolleisuuden ja eläkejärjestelmien ja ehkäisyn puutteellisuuden vuoksi olisi PAKKO synnyttää.

    Pitäisi sen sijaan löytää jonkinlainen tasapaino, jossa joka puolella maailmaa syntyvillä lapsilla olisi mahdollisuus toteuttaa omia kykyjään ja taitojaan maksimaalisesti. Siinä länsimaiden pitäisi kyllä tehdä jotain aivan muuta kuin lopettaa synnyttäminen. Löytää vaikka sosiaalinen vastuunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin artikkelin jossa kirjoitettiin samantyyppisiä. Samassa kyllä spekuloitiin sitäkin että jos ravintoa olisi riittävästi kaikille niin mihin ihmiskunta voisi kehittyä kun tosiaan energiaa ei kuluisi siihen että ravintoa joutuisi etsimään. Siinä vähän mietiskeltiin sitä että voisiko ihmiskunnan älykkyys kenties kasvaa evoluution myötä kun ravintoaineista ei olisi pulaa. Spekulointeja suuntaan jos toiseenkin ihmiskunnan ja maapallon pelastamiseksi löytyy kun vähänkin googlaa mutta mitään kestävää ei ole tainnut kukaan osata esittää. On kuitenkin niin paljon seikkoja joita ei pystytä ennustamaankaan kuten luonnonmullistukset tai epidemiat ja pandemiat.
      Ei mullakaan nyt mitään varsinaista ratkaisua ole esittää enkä sitä kai suuremmin tässä hakenutkaan. Enempi oli kyse siitä että mua vähän ärsyttää se väestönkasvukortin heiluttelu näissä lisääntymishommissa kun se kokonaisuus ei ole kiinni vain siitä että lisäännynkö minä (tai muutkaan) vai en. En todellakaan menetä yöuniani siitä että haluan ison perheen. Musta se on samantyyppinen "jauhot suuhun"-veto tietyissä tilanteissa kuin on sekin että sanotaan "et sinä voi tietää kun ei sulla ole lapsia".

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?