sunnuntai 24. elokuuta 2014

Tuokaa, tuokaa ruokaa

Katselin tuossa sellaisen dokkarin Netflixistä kuin Forks Over Knives. Dokkarissa käsiteltiin kahden ravitsemustutkijan tutkimuksia joiden mukaan eines- ja valmisruokien suosio on johtanut lihavuuden, diabeteksen ja muiden sairauksien yleistymiseen. Olemme sairaampia kuin koskaan vaikka lääketiede on huippuunsa kehittynyttä.
Dokkarissa tavataan niin lääkäreitä, evoluutiopsykologeja, terveysvirkamiehiä, urologi, ravitsemustieteilijöitä kuin -tutkijoitakin.
Kaiken kaikkiaan oikein kivan informatiivinen pläjäys. Ei liikaa asialla mässäilyä (ehe ehe) vaan sellaista faktat faktoina tujauttelua.

Ruoka on tärkeässä asemassa ihan joka päivä. Jo pelkästään elämän jatkumon takia. Me emme selviä ilman ruokaa. Mikään elävä ei selviä maapallolla ilman ruokaa.
Ruoka on isossa roolissa myös erityistilanteissa. En keksi nykypäivänä juhlia tai tapahtumia joissa yhtenä isona osatekijänä ei toimisi ruoka. Syömiseen halutaan panostaa ja se on ennenkaikkea sosiaalinen tapahtuma. Olen itse viimeiksi viime viikonloppuna twiitannut kaverin häistä että ruokahäät on ainoat oikeat häät. Kuitenkin, eihän se ruoan perustarkoitus ole mihinkään muuttunut. Sitä tarvitaan jotta pysymme elossa.
Jos perheillä ei ole arkisin muuta aikaa yhdessäololle niin siihen tähdätään että päivittäin istuttaisiin samaan aikaan, yllätys yllätys, ruokapöydän ääreen. Emme kuitenkaan tarvitse enää ruokaa vain selviytyäksemme vaan siitä on tullut myös lohduttaja, yhteenkokoaja, pääosan esittäjä ja palkinto.

Sitä myötä kun ihmiskunta on kehittynyt, on myös asenteet ja koko ruokateollisuus kehittyneet. Ja valitettavasti se kehityssuunta ei ole ollut vain ja ainoastaan hyvä. Korkeaa verenpainetta ja diabetesta esiintyy jo ihan pienilläkin lapsilla. Eri syövät ovat lisääntyneet. Vuonna 1978 kenialaisnaisella oli 82% pienempi riski sairastua rintasyöpään kuin amerikkalaisella naisella. Muiden syöpien kohdalla lukemat ovat vielä yllättävämpiä. Esimerkiksi Japanissa kuoli vuonna 1985 eturauhassyöpään vain 18 miestä. Siis koko maassa! Jonka väkiluku oli silloin 120,8 miljoonaa!!! Googlatkaapa huviksenne eturauhassyövän yleisyys länsimaissa. Rintasyöpähän on muuten Suomessa naisten yleisin syöpä, eturauhassyöpä miesten.
Kiinassa, jossa kaikilla on sama geeniperimä, on alueittain suuriakin eroavaisuuksia eri syöpien esiintymisessä. Esimerkiksi ruokatorven syöpää saattaa toisella alueella esiintyä jopa 200 kertaa enemmän kuin jollain toisella alueella. Ainoat syyt näihin edellä mainittihin seikkoihin on löydetty ravinnosta.

Mikä muu arkipäiväisessä elämässä on muuttunut viime vuosisadan aikana yhtä radikaalisti kuin ravinto? Mun tuli mieleen ainakin lääketeollisuus mutta kuinka paljon juurikin "ruokimme" eri sairauksia elintavoillamme? Joita muuttamalla voisimme voida paljon paremmin, mahdollisesti ennaltaehkäistä sairastumista ja elää täysipainoisempaa ja lääkevapaata elämää.

Vaikka dokkari oli jenkkiläistä alkuperää niin sama trendi sairauksien yleistymisten suhteen on havaittavissa Suomessakin. Tilastot nyt kuitenkin tulee dokkarista ja ovat sitä myöten jenkeistä. Noin 40% amerikkalaisista on ylipainoisia. Heistä noin puolet syö jotain reseptilääkettä. Maailman käytetyin lääke on muuten Lipitor. Tämä on tunnetuin statiini ja sitä käytetään korkean kolesterolin hoitoon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Jotka ovat elintasosairauksia ja vaatisivat parantuakseen muutoksia esimerkiksi ruokavalioon ja elintapoihin.
Viidennes amerikkalaisista 4-vuotiaista on ylipainoisia. On ihan mahdollista että tämä sukupolvi elää vähemmän aikaa kuin vanhempansa, jos jotain ei tapahdu.

Useammankin tutkijan kanta on se että voisimme ehkäistä sairauksiamme jättämällä ravinnostamme pois prosessoidut ruoat sekä eläinperäiset tuotteet. Ratkaisuna toimisi prosessoimaton ruokavalio. Mä olen itse huomannut ihan valtaisia eroja silloin kun syö pidemmän aikaa ravintorikasta ruokaa sekä kasvispainotteisemmin. Ja nimenomaan niin että ei jätä pelkästään lihaa pois vaan korvaa niitä muitakin eläinproteiineja kasvikunnan proteiineilla. Nopeastihan se olo ei muutu mutta parin viikon jälkeen olo on jo ihan eri. Energiataso on ihan toista, yöuni on paljon syvempää ja parempaa, kroppa on paljon notkeampi ja virkeämpi, mieliala ei heittele jne jne. Ja kun asiasta on keskustellut, on moni muu ruokarempannut huomannut ihan saman suuntauksen.

Dokkarissa tavataan lääkäreitä jotka hoitavat potilaitaan kasvisruokavalion avulla. Lääkkeet jätetään pääsääntöisesti pois ja sairauksia pyritään hoitamaan ravinnolla. Kahdentoista viikon ajan noudatetaan lääkärin laatimaa ruokavaliota joka on kasvisvoittoinen. Ja lopputulokset on ihan huikeita!
Terveydenhoito ruokavaliolla ei ole uusi asia. Itseasiassa se taitaa olla yksi vanhimmista hoitomuodoista. Koko länsimaisen lääketieteen isä Hippokrates julisti jo reippaat 2000 vuotta sitten että ruoka olkoon lääkkeesi.
Varsinaiset tutkimukset asiasta alkoivat kuitenkin vasta vuosia, vuosia myöhemmin. Tilastot ovat nyt edelleen valitettavasti rapakon takaa. 1900-luvun alussa keskiverto amerikkalainen söi vuodessa 54 kiloa lihaa henkeä kohti. Vuonna 2007 määrä oli jo 100 kiloa henkeä kohti. Vuonna 1913 sokeria syötiin noin 18 kiloa henkeä kohti. Vuonna 1999 makeutusaineita kului 66 kiloa henkeä kohti. Vuonna 1909 amerikkalainen käytti 133 kiloa meijerituotteita per naama. Vuonna 2006  luku oli 274 kiloa! Aivan poskettomia lukuja!

Mikä sitten on vaikuttanut siihen että ravinto on muuttunut niin paljon, loppupeleissä aika lyhyessäkin ajassa. Eines- ja pikaruoat tekivät tulonsa 1950-luvulla. Siihen aikaan elämänrytmi alkoi kiihtymään joka vaikutti myös syömisiin. Ensimmäiset pikaruoat, folioon pakatut ns. tv-ateriat ilmeistyivät silloin helpottamaan elämäämme. Tai niin sitä silloin ainakin ajateltiin. Että helpottavat.
Ensimmäiset tutkimukset keskittyivät tutkimaan eläinten ravitsemusta ja sitä, miten ne tuottavat riittävästi esimerkiksi proteiinipitoisia kananmunia ja maitoa. Selvisi että proteiini on elintärkeä valkuaisaine eläinten selviytymiselle. Tutkimuksen myötä tutkittiin myös sitä, miten ihminen saisi riittävästi proteiinia selviytyäkseen. Proteiinia pidettiin lähes synonyyminä eläinperäiselle ruoalle. Se on sitä yhä edelleen tänäpäivänäkin. Ihmisten käsitykset ja luulot siitä, että että proteiinia saisi vain ja ainoastaan lihasta ovat ihan käsittämättömän sitkeässä.

Näihin aikoihin toki tutkittiin myös nälänhädän vaikutuksia lasten kasvuun ja kehitykseen. Tutkijat olivat yhtä mieltä siitä että nälänhätää kärsiville lapsille täytyy saada enemmän proteiinia. Filippiineillä syötettiinkin lapsille kokeilumielessä proteiinipitoisempaa ruokaa. Kuluja säästääkseen lapsille syötettiin kuitenkin ei-eläinperäistä proteiinia. Tuloksia alkoikin näkymään pian. Ja samalla tutkijat tekivät myös toisenlaisen havainnon; varakkaimmissa perheissä, joissa oli varaa syödä eläinperäistä proteiinia, lapset sairastuivat helpommin maksasyöpään. Se oli hyvin epätavallista koska maksasyöpä on yleensä aikuisten sairaus. Tämän jälkeen tutkijat testasivat asiaa vielä eläinkokeilla. Rottia altistettiin karsinogeenille, jota hoidettiin kahdella erivahvuisella maitoproteiinilla. Vahvempi annostus laukaisi syövät, miedompi ei. Myöhemmin sama tutkimus toistettiin niin että rotille annetun proteenin vahvuutta muuteltiin, välillä ne saivat vahvempaa proteiinia ja välillä miedompaa. Aina kun ravinnossa oli enemmän proteiinia, rottien kasvaimet lisääntyivät ja kun määrää vähennettiin, kasvaimet pienenivät. Syöpää siis säädeltiin ravinnosta saatavalla proteiinilla! Ravinnolla, jossa proteiini olikin kasviperäistä, ei syöpäkasvaimia saatu kasvamaan, vaikka proteiinia olisi ollut ravinnossa suurikin määrä.

Tokikaan asia ei ole puhtaasti ihan näin mustavalkoinen. Et saa itsellesi syöpää vain sillä että syöt huonosti. Toki terveelliset elintavat voivat ennaltaehkäistä mutta syövän puhkeaminen on kiinni niin monesta eri seikasta. Syövän syntymiseen vaikuttaa myös geenit. Tosin on tutkittua että vain pieni osa syövistä johtuu pelkästään geeneistä. Jokatapauksessa, syövän kuin syövän kohdalla geenit voivat olla jo valmiiksi myötäsyntyisiä tai kemikaalien muuttamia. Ja näillä geeneillä on kyky tuottaa syöpäsoluja. Se, mihin voimme vaikuttaa on se, miten ruokimme näitä soluja ja näinollen kiihdytämme niiden jakautumista ja kasvua. Todistettua on että ne kasvavat nopeammin jos niitä ruokitaan eläinperäisellä proteiinilla.

Alueilla (esim. Papua-Uusi Guinea, Kiinan maaseutu), joissa ihmiset ei syö eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita ollenkaan, eivät kärsi sydänsairauksista. Vaikka ihmisillä saattaa olla reippaasti ylipainoa, joka aika usein yhdistetään myös sydänvaivoihin.
Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Norjan ja vei kaiken karjan omien joukkojensa ruoaksi. Norjalaiset joutuivat elämään lähinnä kasvisruoalla. Kun tarkastellaan norjalaisia tilastoja, olivat sydänsairaudet nousussa vuoteen 1939 asti. Sitten tulivat saksalaiset ja luku lähti radikaaliin laskuun parin vuoden kuluttua. Tilastoissa ei ole koskaan näkynyt yhtä suurta notkahdusta sydänsairauksien kohdalla kun hoitona on käytetty leikkauksia ja lääkkeitä. Kun liha- ja maitotuotteet palasivat norjalaisten ruokavalioon, palasivat myös sydän- ja verisuonitaudit.

Dokkarin aikana perehdyttiin useampaankin tutkimukseen, joiden tutkijat tulivat samaan johtopäätökseen tietämättä toistensa tutkimuksista. Ihmisen sairauksia pystyttäisiin ehkäisemään parhaiten noudattamalla raffinoimatonta kasvisruokavaliota. Tällöin ravinto koostuu pääasiallisesti hedelmistä, vihanneksista, siemenistä ja palkokasveista.
Ikuinen kiistakapula taitaakin olla se että yleisesti on vallalla se käsitys että jos jättää eläinkunnan tuotteet kokonaan pois, ei saa riittävästi proteiinia. Nykyään on tosin tutkitumpaa ja tutkitumpaa että puhtaasta ruokavaliosta saat kyllä riittävästi proteiinia kunhan vain syöt riittävästi. On ihan myytti että esimerkiksi urheilija tarvitsisi vain eläinkunnan proteiineja kasvaakseen ja kehittyäkseen riittävästi.

Ohjelman myötä myös selvisi syy, miksi rasvainen ja prosessoitu ruoka ei pidä nälkää poissa. Mä olen ainakin monesti miettinyt jonkun Hesellä käymisen jälkeen että miksi tunnin päästä on jo ihan kamala nälkä vaikka tuntui että olen ihan täynnä, Noh, antakaapa kun valaisen. Ensinnäkin prosessoitu ruoka on paljon kaloripitoisempaa kuin puhdas ruoka. Se on yksi syy miksi ruokamme on niin energiapitoista. Luonnottoman kaloripitoinen ruoka on suurin syy liikalihavuuteen. Ihmiset eivät ole järjettömästi sen laiskempia tai mässäile merkittävästi yhtään enempää kuin aiemminkaan. Mutta prosessoidulla ruoalla huijaamme kylläisyydentunnetta kaiken aikaa. Nimittäin mahassa on reseptoreita, jotka auttavat aivoja mittaamaan ruoan määrää. Ne mittaavat paljon mahassa on ruokaa ja ruoan kaloripitoisuutta eli sitä miten paljon ruoka sisältää energiaa. Luonnollista kasvisruokaa ei tarvita kuin 500 kalorin verran täyttääksemme vatsalaukun kokonaan. Tällöin reseptorit viestittävät aivoille että hei, nyt on hyvä ja pötsi on riittävän täynnä. Saman verran prosessoitua ruokaa on taas määrällisesti paljon vähemmän. Vatsalaukku täyttyy juuri ja juuri vain puolilleen ja näin ollen viesti kylläisyyden tunteesta ei lähde aivoihin. Reseptorit hämääntyvät ja viestittävät syömään lisää. Nykypäivänä ruokamme on monesti niin keinotekoista että olemme nälkäisiä koko ajan koska kehomme ei tunnista sitä kaikkea sontaa jota pidämme ruokana. Ja tällöin syömme koko ajan koska vatsa ei vaan täyty riittävästi. Vähempi määrä ravintorikasta ruokaa riittäisi.
Voi toki olla ihan omaa spekulointia mutta voisiko tässä olla yksi syy siihen miksi prosessoidun ruoan kohdalla myydään aina myös sitä king size-vaihtoehtoa?

Toinen murrettu myytti dokkarissa tuli maitotuotteiden kohdalla. Yhä edelleenkin maitoa pidetään ensisijaisena kalsiumin lähteenä. Ja kalsium taas on luuston rakennusaine. Kuitenkin kaikki kasviperäinen myös sisältää kalsiumia, mutta meille kuitenkin markkinoidaan että vain maitotuotteista saadaan sitä oikeista oikeinta kalsiumia. Maitotuotteita ja sitämyötä siis kalsiumia pidetään osteoporoosin ehkäisijänä. Kuitenkin maissa, joissa käytetään paljon maitotuotteita, esiintyy osteoporoosia eniten. Yksi suurimmista syistä tähän seikkaan on se että eläinperäinen proteiini aiheuttaa elimistöön happamuustilan. Elimistö taistelee tätä happamuutta vastaan luiden kalsiumin avulla. Ja kun kalsiumia poistuu luista, ne heikkenevät. Tämä oli musta aika hurjakin fakta ja mä en ainakaan tätä tiennyt. Jos mietitään miten paljon esimerkiksi maidon juomista painotetaan jo lapsesta asti. Miten pienille aloitetaan jo lehmänmaito, joko jo äidinmaidon korvikkeena tai sitten siinä joskus vajaa yksivuotiaana erilaisin hapanmaitotuottein.

Vielä yksi mainitsemisen arvoinen seikka! Ravintosuositukset ovat pitkään olleet vähärasvaisuuden kannalla. Mitä tahansa syöt, on suositusten mukaan parempi jos syöt sen vähärasvaisena. Kuitenkin, jos tuotteesta poistetaan rasva, ottaa proteiini suuremman tilan itselleen. Ja jälleen palaamme siihen mitä haittavaikutuksia eläinperäisellä proteiinilla on terveyteemme.

Miksi se sonta sitten maistuu niin hyvälle? Tuhti ruoka kiihottaa aistejamme. Elimistömme saa mahdollisimman ison palkinnon mahdollisimman pienellä vaivalla. Ihan jokaisella maapallolla elävällä organismilla on sisäänrakennettuna kaksi vahvaa mielihyvänkohdetta jotka stimuloivat aivoja mielihyvällä; seksi ja ravinto. Nämä samat aistit auttoivat aikanaan esi-isiämme löytämään mahdollisimman kaloripitoista ruokaa ja selviytymään hengissä. Aistiparkamme eivät vain ole vielä älynneet sitä tosiseikkaa että nykymaailmassa kalorimäärää lisätään niin paljon että se ylittää reilusti luonnosta saatavat kalorit. On helppoa ajatella että "miksi en nautiskelisi" kun aivot niin vahvasti ilmaisevat että tulee hyvä olo.

Mun kokemus on että suomalaiset luottaa aika vakaasti siihen että suomalainen ruoka on puhdasta. Ne eineksetkin. Ja toki monella mittarilla se ruoka onkin parempaa kuin monessa muussa maassa. Kuitenkin, sitä seikkaa ei muuta mikään että einesruokien käyttö on myös Suomessa hyvin suosittua ja einesruoka ei ole kovin ravintorikasta.

Dokkarissa esitetty raffinoimaton kasvisruokavalio on toki aika ääripäähän vedetty. Mä haluan uskoa että pienemmilläkin ratkaisuilla voi vaikuttaa omaan terveyteensä. Ennenkaikkea jokaisen täytyy tehdä ne päätökset sen oman omantuntonsa mukaisesti. Mikä tuntuu oikealta ja siltä omalta keskitieltä.
Mulle itselleni tärkeintä on kokonaisuus. Ja uskon että omalle (ja lasten) terveydelle sekä koko maapallolle kestävin ratkaisu on vähentää lihansyöntiä ja ylipäätänsä välttää eläinperäisen proteiinin käyttöä. Mä nielen hyvin huonosti sellaisia totaalikieltomaisia ratkaisuja mutta olen sitä mieltä että parempia valintoja voi tehdä eri vaihtoehtojen avulla. Esimerkiksi valkoisen sokerin voi vaihtaa intiaanisokeriin ja hunajaan. Valkoiset jauhot voi korvata kokonaan spelttijauhoilla. Lihaa voi korvata muilla proteiineilla. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kyse on valinnoista.

Aika usein kun näistä asioista keskustellaan nousee esille myös ruoan hinta. Se on totta että ruoka on Suomessa poskettoman hintaista. Mutta mun mielestä tässäkin on osittain kyse valinnoista. Meidän viisihenkinen perhe syö aika isoksi luomuruokaa, (joskin luomun kohdalla mietitään aina myös tuotekohtaisesti kotimaisuutta. Maapallon kannalta ei ole kovin kestävä valinta syödä espanjalaista luomukesäkurpitsaa kun tarjolla on se kotimainenkin vaihtoehto), sekaravintoa mutta kuitenkin kasvisvoittoisesti ja meillä on esimerkiksi jauhot korvattu aika isoksi osaksi speltillä. Mä olen meidän perheen ainoa palkansaaja tällä hetkellä ja olen töissä täysin alipalkatulla alalla. Kuitenkin meillä on varaa ostaa ruoaksi käytännössä mitä halutaan, niitä ravintoaineita joiden terveyttä edistäviin vaikutuksiin me uskotaan, kun vähän mietitään ja ollaan suunnitelmallisia. Meillä ei ole esimerkiksi omaa autoa, me ei matkustella ja pyritään esimerkiksi keskittämään isommat hankinnat veronpalautusten tai lomarahojen yhteyteen. Ruoka lohkaisee ison osan joka kuu liksasta mutta meillä on siihen varaa. Koska on tehty se valinta rahankäytöllisesti.

Meillä nautitaan ruoanlaitosta ja sen myötä syntyneestä yhdessäolemisesta ja -tekemisestä. Ja se keittiössä touhuaminen on miljoonasti kivempaa kun raaka-aineet on laadukkaita. Arki toki haastaa ajankäytöllisesti mutta siitä huolimatta me ei olla nähty eineksiä ratkaisuna. Yksinkertaisesti siksi että meistä jokainen voi paremmin kun syödään itsetehtyä ja laadukasta ruokaa. Puolieinekset on toki paikoin meilläkin käytössä, kuten sanoin olen tosi huono totaalikieltäytyjä. Kyllä meilläkin herkutellaan ja mennään välillä siitä mistä aita on matalin.

Meillä osallistuu sekä ruokalistojen mietintään että ruoanlaittoon myös lapset. Vaihtelevalla menestyksellä toki mutta on huomattu että se rutina ruoasta loppuu samantien kun lapsi on mukana tekemässä sitä ruokaa. Opettelemassa ja tekemässä ja näkemässä niitä kädenjälkiä. Ja tätä myöten myös lapset on alkaneet kiinnittää huomiota ensinnäkin ruoan alkuperään sekä laatuun. Myös Kolmas on mukana milloin mikäkin soppakauha kourassa.

Mun mielestä isoimmat jutut koko hommassa on nyt asenteet joita välitämme sekä se miltä suljemme silmät ja miltä emme. Millaiset ravinto- ja terveystottumukset haluamme opettaa lapsillemme. Kun jostakin asiasta tulee ihan rutiinia, ei sitä tarvitse enää mitenkään hakea tai opetella. Mun mielestä on ihan paikallaan miettiä sitä että mitä ihan oikeasti ravinnollisesti tarvitaan ja mitä ei.
Kuitenkin on muistettava että syödäkin täytyy, ilman ei voi olla. Eikä meistä jokainen voi elää omavaraisesti. Täytyy vain itse vetää ne raamit joiden sisällä on se olo että just näin on hyvä elää ja olla.

6 kommenttia:

  1. Hyviä pointteja. Tein taas huomion palatessani töihin ja laitoskeittiön ruokaan. Niinä päivinä kun syön töissä, olen turvonnut kuin ilmapallo. Teollinen ruoka :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, oon huomannut saman niinä päivinä kun syön duunin ruokaa. Nää on tosi kaksijakoisia kun kuitenkin se on ilmaista ruokaa eli siinä mielessä olen kiitollinen muttakun se laatu... Ja meillä vielä mun käsittääkseni saa suht laadukasta ruokaa kun vertaa noin yleisesti laitoskeittiöihin. Ehkä mun rima on vaan poskettoman korkealla.

      Poista
  2. Kiitos, pitkät tekstit on aina ilo. Kyllä tää taas sai ajatukset muhimaan... Oon pitkään jo miettiny muutoksia ruokavalioon ja ehkä nää ajatukset siirtyy vähitellen teoiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla :) Musta tää oli hitusen pitkä vaan kun vauhtiin pääsen niin sitten sitä tavaraa tulee ja tulee. Yritin mukamas vähän lyhennellä mutta ei tuolta kadonnut kuin lause sieltä ja toinen täältä.
      Mä myös yritän nyt vähän tarkistella omaa ruokavaliota. Se on aiempinakin syksyinä niin nähty juttu että kun panostaa siihen ravintoon niin se auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli :)

      Poista
  3. Olipas pitkä teksti, pitää lukea ja kommentoida myöhemmin. Aika paljon näitä ruoka (ja maailmanrauha)juttuja olen pyöritellyt viime aikoinakin päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sooooriiiiiiii :) Niinkuin tuossa yllä kommentoin niin kun pääsen vauhtiin ja asiaa on paljon niin sitä tekstiä sitten vaan tulee ja tulee ja tulee. Ravintohommat on yksi mitkä on sydäntä lähellä ja myönnän ihan avoimesti olevani ihan elämäntapaintiaani mitä näihin tulee. Hyvä ruoka, parempi mieli jne.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?