torstai 16. lokakuuta 2014

Ottaisin yhden medialukutaidon, kiitos

Oonko se vain minä jota ärsyttää se, että yhtäkkiä kaikesta saadaan aikaan järjetön some-elämöinti?
Puhun nyt viimeisimpänä viskigatesta. Ymmärrän kyllä ihmisten ärtymyksen ja tunteen siitä että kaikkea hallitaan. Mutta pikkaisen on mulla ollut ainakin se maku että onkohan nyt vähän pyörremyrskytty turhan voimalla. Mun some ainakin räjähti viikonloppuna ja tuntui että mikään muu ei ihmisiä puhuttanutkaan. Mä en tällä kertaa osannut kovin isosti provosoitua. Koko homma kuulosti mun mielestä niin älyttömältä että halusin odotella pari päivää lisäuutisia. Iso pyörä vain kiihtyi kiihtymistään viikonlopun aikana. Ja eihän se nyt sitten ihan niin mennytkään miten alunperin luultiin.. Alkuperäisestä uutisesta on itseasiassa saatu vähän joka päivälle uutisoitavaa, aina kuitenkin vähän eri tavalla kuin edellisenä päivänä. Mä en ainakaan enää pysy kärryillä että missä mennään. Että siis mitähäh?

Mun mielestä tässä oli hyvä esimerkki nykyuutisoinnin voimasta. Että esitetään ensin asiasta vain yksi puoli, jota paisutellaan aivan tolkuttomasti ja jota myllytetään ja homma kasvaa ja kasvaa ja tapahtuu sellainen shit hits the fan-ilmiö. Tuossa Hesarin alkuperäisessä jutussakin mainitaan lopuksi että Avista ei tavoitettu ketään kommentoimaan lauantaina haastattelua varten. Eli päätettiin sitten julkaista vain se yksi puoli. Mutta kokonaisuudesta unohtuu täysin myös ne muut puolet. Niistäkin uutisoidaan, sitten myöhemmin ja paljon pienemmällä voluumilla. Massa on jo sokeutunut ja sen alkuperäisen uutisen pauloissa. Pyörä pyörii jo niin vinhasti että on vaikea lukea ja tietää mikä on totta ja mikä ei.
Myönnän sortuvani itsekin aivan jatkuvasti siihen, että en osaa olla riittävän mediakriittinen. Hyvä esimerkki löytyy ihan pari postausta sitten. Sinänsä koen pelkoni kyllä ihan aiheelliseksi mutta tiedän median ruokkineen sitä paljon. Ja vielä ehkä hieman vääristyneesti. Muutama päivä sitten tuli Wilman kautta Helsingin poliisilaitokselta tiedotus, jossa painotetaan että nämä tapaukset eivät ole olleet oikeasti niin organisoituja kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Että ei voida puhua mistään jengiytymisestä. Viesti rauhoitti mutta samalla tuli vähän tyhmä olo. Että kylläpä olinkin manipuloitavissa ja vietävissä. Myönnän ihan itsekin että joskus kannattaisi varmaan odotella hetki, ennenkuin antaa kaikille tunteille vallan.

Sari Helin kirjoitti myös aiheesta. Koko tämän viskigaten ympärillä on painotettu sitä, että kyse on enempi sananvapaudesta kuin alkoholista. Että se alkoholi on tässä nyt ihan sivuseikkana. Mutta onko ihan todella näin? Olisiko joku muu aihe vastaavassa yhteydessä nostanut samanlaisen myrskyn? Herättänyt kansan syvät rivit sortamisen uhalla. Toki mahdollista mutta mua hieman epäilyttää. Jo pelkkä mahdollisuus sille, että nyt taas puututaan kansalaisen ja alkoholin suhteeseen, loukkasi. Eritoten heitä jotka eivät olleet edes tietoisia koko Olut Exposta. Ja sitten kun vyyhti alkoi purkautumaan selvisikin että ei se nyt ihan näin aukottomasti välttämättä mennytkään. Mutta some oli jo näyttänyt voimansa.

Tämän kaiken myötä mä herään taas kaipaamaan keskustelua medialukutaidosta. Me ollaan niin hirvittävän kriittisiä. Niin kriittisiä että se itse kriittisyys kääntyy jo meitä vastaan kun se medialukutaito loppuu. Ehkä somelle ja koko sananvapauden käsitteelle ovat sokeita myös ne toimijat sekä toimittajat, jotka tässäkin jupakassa ovat olleet mukana. Tuntuu että kun näitä väyliä, joita media käyttää uutisten julkaisuun, on niin paljon nykyään niin uutisetkin alkavat elämään ihan omaa elämäänsä sillä kentällä, jossa ne on julkaistu. Sananvapautta jaksetaan puolustaa ihan loputtomiin asti. Kun se on meidän oikeus. Mutta tuleehan sen sananvapauden mukana myös velvollisuuksiakin. Ja ne halutaan helposti unohtaa. Uutisointi, huolimatta siitä minkälaista foorumia käytetään, on enempi ja enempi sensaatiohakuista. Ja kun se on jatkuvasti sitä shokeeraus-shokeeraus-shokeeraus tasoista, niin ihminen pikkuhiljaa turtuu. Tarvitaanko nykypäivän uutisoinnissa se viihde- ja shokeerausarvo? Tuntuu että se on nykyään oletus mediassa kuin mediassa. Neutraalilla tavalla esitettyihin uutisiin ei tahdo törmätä. Mutta mistä tämä "tarve" on lähtöisin? Tarjotaanko sitä, mitä väestö haluaa vai tarjotaanko sitä, mitä päätetään väestön haluavan?

Jos nyt kuitenkin tämän asiayhteyden siivellä mietitään tätä Suomen päihdepoliittista tilannetta, niin ihmiset älähtävät aina ensimmäisenä siitä että meitä yritetään holhota. Tämä on ihan aina se ensimmäinen kun jotain kiristetään. Mä suhtaudun itse aika kriittisesti tuohon sanaan holhota. Kuinka moni kuitenkaan malttaa ottaa selvää niistä syistä siellä taustalla että miksi kiristetään tai lakeja muutetaan? Vaahdotaan vain siitä että jotakin muutetaan, siihen totuttuun tulee muutos. Esimerkkinä nyt vaikkapa alkoholi. Yksi alkoholiannos päivässä nostaa tutkimusten mukaan naisten rintasyöpäriskiä kymmenellä prosentilla. Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä. Jos asian esittää näin niin tuntuuko sama aihe enää holhoamiselta? Toki todennäköisyydet on vain todennäköisyyksiä. Yksilön kannalta ne ei välttämättä koskaan osu kohdalle. Fakta kuitenkin on se että omilla elintavoillaan voi vaikuttaa ja pienentää sitä todennäköisyyttä. Fakta on myös se että elintasosairaudet rasittavat valtion ja sairaanhoitopiirien taloutta. Ihminen muuttaa elintapojaan hyvin huonosti, jos ne sanelee hänelle joku muu. Ennakointi on vaikeaa jos ei ole motivaatiota. Mutta miksei ihmiseltä itseltään voisi odottaa myös hieman vastuunkantoa omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään? Miten ne velvollisuudet muuttuvatkin holhoamiseksi.

Huonoin mahdollinen yhdistelmä on muuten some ja viina samaan aikaan nautittuna. Moraalinen krapula on saanut intterin netin myötä ihan uudet ulottuvuudet.

6 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus, täynnä asiaa taas kerran. Ei mitään lisättävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Pyöritin tätä pitkään kun itsestä tuntui ettäannanko ihan niuhon kuvan itsestäni. Kun en mäkään nyt kaikkia lakiuudistuksia ihan purematta niele tai allekirjoita sellaisenaan esimerkiksi Suomen alkoholipolitiikkaa mutta en ymmärrä kyllä tätä vouhkailuakaan.

      Poista
  2. Tekstissä riittää kyllä pureskeltavaa niin, etten saa asiasta kiinni nyt millään, mut se vähä mikä iskee tajuntaan on täyttä asiaa :)

    Siitä oon kyllä varma, että nyt jos koskaan viski myy. Eikä tule se saamaan enää koskaan näin paljon mainosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä nyt taas sain vouhotettua kamalasti asiaa yhteen postaukseen :P Guilty!

      Ja totta, tämä jos mikä oli hyvää markkinointia viskille!

      Poista
  3. Mä olen kokoajan ollut samaa mieltä - kaikki kohkaaminen on nyt niin muodikasta, koska se on niin helppoa. Ennenvanhaan ihmiset eli elämäänsä ja luki lehdestä - jos luki - että männäviikolla joku juttu oli jossain, mutta se oli silloin se. Nyt reagoidaaan ihan heti ja aletaan järjestämään milloin mitäkin, varsinkin jos kyse on jostain ihmisoikeuksia loukkaavasta kuten viinasta. Tuon rintasyöpäjutun minäkin kyllä huomioin, myös sen että vaihdevuosivaivoihin ei saisi hormonikorvaushoitoa käyttää. Sen olen "tiennyt" jo pitkään -äitini kuoli syöpään sen jäljiltä. Mutta mutta. mikäs sille olisi sitten vaihtoehto? Ei mikään. Ja jokainen joka siinä vaiheessa elämäänsä kärsii todella vaikeasta menopaussista miettii kyllä parikin kertaa että ottais siltikin riskin, olen senkin nähnyt vierestä.

    Mä todella peräänkuulutan ihmisten omaa ajattelua ja järkeä tossa medianlukutaidossa, nyt kun kaikki on kaikkien pinnalla hetinythetijustnyt, niin kaikki perässävedettävätkin ovat ihan tuuliajolla. Joskus meinaan että poistun Facebookista kun en kestä myötähäpeää. Mutta en ole poistunut vielä, koska kahdenkin harrastuksen tiedotus tapahtuu ajantasaisesti juuri siellä. Mutta , eihän mun ole pakko muuta lukeakaan (enkä kyllä oikein luekaan) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen sitä mieltä että kouhkaamisellekin on kyllä ihan varmasti se aikansa ja paikkansa. Ei kaikkea tarvitsekaan purematta niellä ja kyseenalaistaminen on vaan hyvä. Mutta tää nykypäivän linja ei ole musta sitä kyseenalaistamista. Mä olen myös myötähäpeillyt pitkin viikkoa kaikenmaailman Facebookin "Vanha viinakon laki" ja "Kirkon haettava anniskeluoikeutta ehtoollisviinille"-hömpötyksille. Ihan oikeasti ihmiset haloo!!!! Tuntuu musta vielä aivan naurettavalta verrata alkoholia johonkin hiton ihmisoikeuksiin...

      Meille jokaiselle tekisi ihan hyvää joskus nukkua ensin yön yli ennenkuin alkaa vouhottamaan.

      Kaikki hoito ja lääkkeethän altistaa jollekin :/ täysin riskitöntä ei olekaan. Ja vaihdevuosien korvaushoidoilla altistaa itsensä juurikin esimerkiksi rintasyövälle. Mutta tuo on musta juurikin esimerkki siitä että pitää punnita se pienempi paha. Ja punnita riskit omalla kohdalla. Vaikea juttu, en kiellä. Samaten jos olet rintasyövän sairastanut niin hormonikorvaushoitoa vaihdevuosiin et saa edes käyttää, se kielletään samantien.
      Mun muuten ei ollut tarkoitus sanoa sitä että rintasyöpä olisi täysin ihmisen omissa käsissä, ei tietenkään ole. Mutta yritin nyt yhdellä esimerkillä avata sitä että miksi noita kieltoja tehdään väestön kannalta ja rintasyöpä oli se josta löysin samantien linkit ja tutkimustulokset joten siksi käytin sitä tässä esimerkkinä. Yhtälailla olisin voinut perehtyä enempi vaikka alkoholin aiheuttamiin aivovammoihin ja niiden kustannuksiin tai sydän- ja verenkiertohäiriöihin joihin elintavat ja alkoholinkäyttö vaikuttaa.

      Mä yritän kanssa mantrailla itselleni tuota että mun ei ole täällä netissä mikään pakko lukea niitä itseäni ärsyttäviä juttuja. Ja olen aika hyvin sitä oppinut tekemäänkin. Mutta siitä provosoidun vielä että tulee välillä tämmöisiä juttuja jotka sitten sotkee ison yleisön pään ihan täysin.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?