sunnuntai 16. marraskuuta 2014

#pelihaaste

Postasin aiemmin viikolla Kansallisesta pelipäivästä. Meidän perheessä homma otettiin suht innostuneesti vastaan. Haastoin meidän perheen etsimään kirjastosta pleikkarille pelin, jota me kaikki tykättäisiin pelata. Mietin kyllä tovin että josko haaste olisi sittenkin liittynyt sellaiseen, jota pojat nyt pelaa. Että me vanhemmat opittaisiin uutta. Mutta voiton vei sittenkin se, että kokeillaan jotain uutta pleikkapeliä kaikki. Olen kuitenkin yrittänyt tasaisin väliajoin perehtyä verkkopeleihin, joita pojat pelaavat. Ja koska mä toimin perheeni haastajana niin päätin että pleikkaa se nyt on. En muista koska olisin pleikan ohjaimeen viimeiksi tarttunut.

Varsinainen pelipäivä juhlittiin eilen eli 15.11. Pitkin viikkoahan oli vaikka mitä pelitapahtumia ja siksi mekin vähän jaoteltiin tuota meidän pelaamista. Mä kun olen tahkonnut taas töitä enempi vähempi koko viikon. Eli meillä pelattiin torstaina, varsinaisena pelipäivänä eli lauantaina sekä vielä vähän tänä aamuna.

Kaksikko pelaa nykyään pääsääntöisesti omilla koneillaan ja konsoli on saanut kerätä hyvän aikaa pölyä Tokan huoneessa. Kuitenkin, ne kerrat kun ollaan aiemmin pelattu porukalla, on pelattu pleikkarilla. Olen itse tykännyt enempi konsolipelaamisesta siksi, että olen mieltänyt ne jotenkin enemmän "kokoperheen jutuksi" kuin sitten varsinaiset verkossa pelattavat pelit. Toki varsinaiset verkkopelitkin menisi koko perheelle mutta jotenkin se, että jokainen on oman koneen ääressä, hajoittaa musta sitä ideaa. Että ei vaan pelata yhdessä vaan myös ollaan yhdessä. Pleikkarin kanssa se on se yksi ja sama ruutu minkä ääressä ollaan.
Lisäksi myönnän ihan avoimesti että verkkopelit on mulle itselleni se vieraampi tanner. Pleikkari ja muut konsolit sitten tutumpia. Meillä on esimerkiksi erilaisia Buzz-pelejä pelattu joskus aikanaan suurinpiirtein vauvasta vaariin-ikähaitarilla. Ja kaikilla oli aina superkivaa!

Ollaan toki joskus aiemminkin muutaman kerran pelannut Kaksikon kanssa pleikkarilla, kun ovat pyytäneet mutta aika vieraaksi mulle on jääneet muut paitsi Buzz- ja Guitar Hero-pelit. Verkkopelejä en taas ole kokeillut koskaan mutta otan senkin tässä kyllä työn alle. Meillä oli vuosikausia Playstation 2 mutta se hajosi. Jostain syystä päätettiin silloin vaihtaa konsoli Playstation 3:n eli kaikki pelitkin piti uusia. Ja sitä kautta jäi hankkimatta ne Buzz-pelit ja ohjaimet jotka oli vanhassa konsolissa. Sekä kaikki Guitar Heron rekvisiitat mitä meiltä löytyi. Ja niinhän siinä kävi että mun vähäinenkin pelaaminen jäi.

Käytiin useammassakin kirjastossa ja valittiin useampi peli kokeiltavaksi. Lainapeleistä suosikiksi muodostui Street Fighter X Tekken. Pelissä on k-12 rajoitus, eikä suotta. Se kun on pitkälti vain mätkimistä. Siitä huolimatta mun on kyllä pakko myöntää että peli ja pelaaminen oli viihdyttävää. Alle 12-vuotias ei pysty suhtautumaan riittävän kriittisesti mutta isommat pystyvät jo hahmottamaan pelin älyttömyyden ja löytämään siitä älyttömyydestä sen viihdyttävyyden, sensijaan että huomio kiinnittyisi vain väkivaltaan. Pelin hahmot ovat älyttömän korneja, nimiä että ulkoista habitusta myöten.

Kuva täältä
Jos nyt jotain haluaisin kritisoida niin Tekkenin naishahmoja. Toki on mahtavaa että pelistä löytyy myös tyttöjä, jopa useampi. En vaan ymmärrä sitä että miksi osa heistä on ulkoisesti revitty suoraan strippibaarista. Mun mielestä k-12 peliin ei kuulu stringit tai mikroshortsit. Plussaa kyllä siitä että pelistä löytyi myös naishahmoja, joilla oli vartalossa lihasta eikä vain pelkkää mallia barbie. Ja heillä oli vaatteetkin päällä. Mieshahmoja löytyi ulkoisesti aika laidasta laitaan, lihaksikkaasta ylipainoiseen. Naishahmot taas olivat kaikki enempivähempi sitä tiimalasia. Juteltiin tästä Kaksikon kanssa ja tämän asian suhteen pidän kukkahattuni tiukasti päässä. Vaikka pelihahmot olikin aivan selvästi mielikuvitushahmoja niin olisin kaivannut myös naishahmoihin niitä överityyppejä eikä tosiaan vain sitä tyypillistä ja vähäpukeista naismallia jota syötetään kaikkialla. Ehkä pelien suunnittelijoihin pitäisi saada mukaan enemmän naisia?


Tekkenin Rufus. Kuva täältä

Tekkenin King. Kuva täältä




















Tekkenin hahmoista osa vetää niin ääripäässä että lapsikin ymmärtää että peli ei peilaa realistisia lähtökohtia mitenkään. Pantterin päällä varustettu mies ja Alienia muistuttava hahmo ovat vain ja ainoastaan viihdyttäviä. Jatkuvasti en Tekkeniä pelaisi, enkä sitä suosittelisi lapsillekaan mutta silloin tällöin se kyllä toimii oikein hyvänä ajanvietteenä. Eikä varmasti ruoki tasan mitään väkivaltaisuutta, sopivina annoksina nautittuna.

Tekkenin lisäksi pelattiin kirjastosta lainattua Dreamworks Super Star Kartzia. Pelissä viime vuosien tutut animaatiohahmot ajavat rallia. Meiltä löytyy ennestään hyvin samantyyppinen Madagascar Katrz ja oikeastaan näiden pelien kesken äänet jakautuivat meidän perheessä aika 50-50. Puolet tykkäsi toisesta enemmän ja puolet sitten toisesta. Idea nyt oli molemmissa aika sama. Jos Tekken oli viihdyttävin mitä pelattiin niin nämä rallit oli kivoimpia. Tosin ne oli mun mielestä kaikista koukuttavimpia eli varmasti juurikin pikkuväen suosikkeja ja sitä myötä hieman ongelmaisia.


kuva täältä

Kodista löytyvistä peleistä kokeiltiin myös jotain skeittipeliä jonka nimeä en nyt muista. Se oli musta tylsin ja ehkä jopa turhin kaikista peleistä. Uppoaa varmasti kohderyhmään eli skeittaajiin mutta muhun pelin funktio ei uponnut yhtään. Miesväki kyllä tuntui tykkäävän. Pelissä käytännössä vaan tehtiin jotain temppuja ja vaikka multakin skeittihistoria löytyy niin en vaan ymmärtänyt miksi tuo oli pelimaailmaan tuotu tuossa muodossa. Jos haluaa skeitata niin mielummin itse laudan päälle kuin ohjain kouraan! Varmaan tuon myötä aika selviö että en ymmärrä myöskään esimerkiksi lätkän tai futiksen pelaamista konsolilla.

Mun juttu peleissä on selvästikin vähän sellaiset seikkailevat ja strategiset pelit. Kaukana todellisuudesta olevat. Jokainen pelikerta meillä alkoi sillä, että että mä kyselin mitä nappeja mun pitää painaa. Enkä silti muistanut. Pikkuhiljaa opin kyllä ralleissa driftaamaan ja Tekkenissä torjumaan. Olen kyllä edelleen sitä mieltä että Tekkenissä paras tekniikka on vaan hyökätä päälle ja painaa kaikkia nappeja samaan aikaan minkä kerkiää. Perheen miesväen mielestä tuo taas on epäreilu tapa pelata. Häviäjien puhetta, sanon minä!

Joskus aiemmin Kaksikon pelaamista on jouduttu rajoittamaan siksi, että pelaaminen menee riitelyksi koska ottavat pelaamisen liian tosissaan. Nyt vastaavaa esiintyi yhden ainoan kerran ja sekin meni ehkä väsymyksen piikkiin. Kaksikko on selvästi jo niin isoja että osaavat hillitä omia tunteitaan ja ymmärtävät että tarkoitus olisi pitää hauskaa eikä pelata hampaat irvessä. Mun harmitellessa ainaista viimeistä sijaani ralleissa Eka lohduttikin mua että Sillä ei ole mitään väliä jos on viimeisenä, jos on ollut hauskaa. Ja tottahan tuo on!

Ihan täysin haaste ei mennyt kuten sen muotoilin. Tekken oli Kaksikolle tuttu mutta Dreamworksin ralli oli kaikille uusi. Tosin lähes vastaavaa oltiin jo pelattu eli siinä mielessä ei nyt uuteen törmätty koska pyörä oli keksitty uudelleen. Mutta, meillä oli hauskaa joten se sinetöiköön tähän haasteeseen osallistumisen.

Viimeisien pelikokemusten myötä olen edelleen sitä mieltä että alle eskari-ikäisten ei juurikaan tarvitsisi pelata. Heidän kanssaan pystyy puuhaamaan ja viettämään yhdessä aikaa niin monella muullakin tavalla. Lisäksi pieniltä puuttuu vielä se kavereiden mukana tuoma painostus siihen että pitäisi pelata. Pelikasvatus on kyllä ehdottoman tärkeää ihan kaikenikäisille lapsille mutta musta sitä pelikasvattamista ja pelaamista voi pienempien kanssa aloittaa ja harjoitella vaikkapa lautapeleillä. Ja siirtyä konsolien pariin vasta myöhemmin. Ja konsoli- ym. pelien tullessa mukaan kuvioihin lasten kanssa kannattaa jutella siitä, miksi joku peli on sellainen että sitä tykkää pelata. Mikä tekee pelista hyvän pelin? Ja tietysti kannattaa pelata yhdessä.
Isompien lasten kanssa yhdessä pelaaminen konsoleilla on kyllä oikein varteenotettava vaihtoehto yhteiselle tekemiselle ja ajanvietteeksi. Pelaamisen lisäksi saa aikaiseksi aika huikeita keskusteluja koko pelikulttuurista. Meillä ainakin tulee jäämään tavaksi ja eiköhän ne Buzz-hommelit hankita nyt vihdoin ja viimein uudestaan. Tosin nyt pitää pieni tauko pelaamisesta. Mulla on peukalot nimittäin aivan jumissa ohjaimen näpyttelystä.


5 kommenttia:

  1. Mä en sitten löytänyt viikosta aikaa tälle asialle. Mutta saatan miettiä tätä myöhemmin, sillä aihe on tapetilla.

    Mutta heti on lisättävä, että perheen yhteisellä läppärillä en päässyt tätä kirjoitustasi edes lukemaan, kun rajoitukset sisällöstä hyökkäsi silmille! Ikäraja-asetukset siis toimii :D

    Olen nyt yrittänyt löytää mielenkiintoa koululaisten fanittamasta Minecraft-pelistä. Pitää olla kiinnostunut, ja kiva pelihän sekin on. Jos olisi aikaa ja oikeaa intoa, voisin pelailla.

    Muutaman kotivuoden jälkeen huomaan päiväkoti-ikäisten puheenaiheiden vaihtuneen. Nyt puhutaan pelaamisesta ja peleistä :( Mutta toisaalta, niitä ja tasohyppelyitä myös leikitään ulkoillessa.

    Pelaaminen on ok, mutta pitää osata tehdä muutakin... Ja peleillä on väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuo haittaa mitään jos ei ehtinyt :) Tämähän oli juurikin niitä juttuja, joiden toivoisi jäävän elämään varsinaisen ajankohdan jälkeenkin.

      Meiltä löytyy myös yksi Minecraftaaja. Pääperiaatteet touhusta mulla on selvillä mutta en ole pelannut itse peliä. Se on mulla kyllä työn alla. Myönnän että mulla tökkii homma etukäteen sentakia että vierastan sitä että Minecraft on niin tuotteellistettu. Kaikkialla, jossa on koululaisille suunnattuja vaatteita, leluja jne niin löytyy jotain Minecraft-krääsää. Omasta asennevammasta huolimatta aion yrittää kyllä sen pelaamista. Nyt toistaiseksi jälkikasvu on selvästi enempi kiinnostunut siitä että pelataan tuota pleikkaria yhdessä joten sitä nyt sitten :) Josko lomalla noita verkkopelejä.

      Mä olen aiemminkin mietiskellyt täällä kuinka mulla on tosi ristiriitaiset ajatukset pienten mediakasvatuksesta. Että koska se pitäisi aloittaa. Plus eihän mediakasvatus ole yhtä kuin pelaaminen. Onneksi lapsella on lapsen mieli ja se näkyy vielä leikeissä :)
      Mun mielestä tuo Pitää osata tehdä muutakin on tosi hyvä mittari sille, koska pelaamista on ollut liikaa. Ja sen lisäksi että peleillä on väliä niin musta voi miettiä sitäkin että tarvitseeko sen pelaamisen olla aina niitä konsolin kautta olevia? Kun on olemassa lautapelejä, muistipelejä jne jne. myös

      Poista
  2. Meillä kyllä Pienempi on pelaillut jo reilun pari vuotta, elu n3.5-4v iästä saakka :) toki aluksi rajoitettu paljonko. Nykyisin ollaan pidetty sääntönä et 1-2krt vkossa (riippuu säistä ja ollaanko kipeenä yms) saa pelata, max.1h kerrallaan, mut joskus saa toisenkin tunnin samana päivänä, kunhan pitää reippaasti taukoa välillä ja käydään ulkona tmv. Lisäksi esim.huonoilla ilmoilla pelaillaan liikuntapelejä yhdessä, tanssipelejä, juoksua, yogaa yms :)
    Mun on huono ottaa kantaa paljonko pelaamista on ok, koska tosiaan pelaan itsekin. Ihan siis yksinkin.
    Käytökseen ei saa vaikuttaa, muutakin pitää tehdä ja enemmän sitä muuta kuin pelaamista yms. Ja ikärajat on noudattamista varten. Ne on meidän säännöt :)

    Perhepelisuosikkeja on Just Dancet, Lego-pelit ja Wiin liikuntapelit, vanhat Super Mariot jotka on uudelleen julkaistuja Wiille ja Mario Kartit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me muuten justiinsa harmiteltiin kun meillä ei ole tilaa pelata noita liikkapelejä. Tokan huone on aika pieni ja pelaamaan mahtuu vain olemalla sohvalla. Liikkapeleistä oon mäkin tykännyt kun niitä olen joskus kokeillut.

      Poista
  3. Oli kivaa lukea pelikokemuksistasi :) Itekki tykkään pelailla ja Tekken on juuri se minun suosikkini !
    Tässä paljon Tekkeniä pelanneena voisin selventää vähän. Eli tuo Street Fighter x Tekken ei ole aito Tekken-peli. Sillä Street Fighter on aivan eri pelifirman keksimä tappelupeli. Ja nyt kyseessä on kahden tappelupelin risteytys. Street Fighterin tekijät lisäsivät joukkoon siis Tekkenin hahmoja, jolloin syntyi Street Fighter x Tekken. Molemmat pelit ovat kuitenkin Japanilaisten tekemiä. Street Fighter on Capcom -nimisen firman ja Tekken on Namco. :)

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?