lauantai 14. helmikuuta 2015

Yllätyksiä

Meillä on tänään on ihan perinteinen lauantai, vaikka eräs Valentinus päiväänsä tänään viettääkin. Muutamia yllätyksiä on sentään tähän tavalliseen lauantaihinkin mahtunut.

Kolmas ajoi mut ylös aamulla jo puoli seitsemältä. Luonnollisesti nuori herra jatkoi itse unia välittömästi kun sai mut nousemaan. Keitin kahvit ja nautin hiljaisuudesta. Kaksikko on isilässä joten voluumia himassa on melkolailla vähemmän. Treffasin kahvikupilliseni kanssa Marttia, rapsuttelin kissoja ja otin vähän lisää kahvia. Päivän hesarinkin ehdin lukemaan jopa saman päivän aikana! Uskomatonta.

Jossain vaiheessa selästä rusahti vähän jotain. Koko päivän se on tuntunut epämukavalta ja huomaa että siellä on jotain nyt ihan väärin. Rutina käy jatkuvasti, vähänkin kun rankaa liikuttaa. Toivonen että aamuksi olisi kunnossa, tahdon kahvakuulaamaan. Ei onneksi vaivaa mahdottomasti, vaan onpahan epämukavan tuntuinen. Kroppa hapottaa muutenkin eilisen bodypumpin jälkeen joten muu lihaksisto ei nyt jaksa tukea riittävästi. Tuntuu siltä että olisipa ihanaa jos joku hyppäisi mun lantion päälle ja se rusahtaisi oikein kunnolla.

Löysin eilen jääkaapista pullollisen Ugoa jonka olen ostanut kesällä kaverin tupareihin. Se ei niillä helteillä maistunutkaan ja kaveri käski kiikuttamaan sen takaisin kotiin, hän kun oli silloin itse raskaana eikä halunnut kaappeihin pyörimään pulloja jotka on vain tiellä. Luulin että se on kuivahkoa valkkaria ja poksautin eilen auki. Tein kanalle marinadia ja halusin sinne viiniä. Pullosta tupsahtikin kesän tuoksu ja hiilihapon pärskeitä. Tein siitä marinadin silti. Tänään innostuin itsekin maistamaan. Kesäinen, ehdottomasti. Vähän limuviinamainen mutta ei makea vaan pikemminkin kirpeä. Sekaan jäitä ja tuoretta minttua niin tämä olisi täydellinen kesähelteille. Harmi ettei kuulu enää alkon valikoimaan. Miksi menin avaamaan sen?

Käytiin päivällä ystävän tupareissa. Ihanaa kun juhlat on nykyään päiväseltään lapsellisia ja sitten illasta aikuisten juhlia. Ei tarvitse aina miettiä lastenvahteja tai sitä kumman vuoro mennä vaan voidaan mennä koko porukalla. Me marinoitiin itsemme järjettömän hyvällä bataattikeitolla ja lapsi sokerilla, keitto kun oli turhan tulista hänen makuunsa. Oli niin kivaa nähdä miten itse juhlakalu ilahtui meidän tosi vaatimattomasta lahjasta. Tässä aletaan olla senikäisiä että harvemmin kenellekkään tarvitsee viedä mitään ihmeempää lahjaksi. Me esimerkiksi saatiin tuparilahjaksi mausteita, joka olikin aivan järjettömän hyvä lahja! Vähän samoilla linjoilla lähdettiin tänään tuparilahjan kanssa ja oikeaan osui. Tavattiin lapsellisia ystäviä ja vietettiin kiva päivähetki yhdessä. Saman vuoden ja kuukauden aikana on syntynyt useampikin lapsi ja on aina hauskaa kun noita samanikäisiä sattuu saman katon alle useampi. Kun on bondattu jo maha-aikoina.
Kotiuduttuamme mä kömmin Kolmosen kanssa unille ja Siippa suuntasi kauppaan.

Sain tulppaaneja ja irtokarkkeja. En niinkään sen päivän kunniaksi, jota tänään vietetään, vaan lähinnä siksi että olen jauhanut tulppaaneista koko viikon. Jos Siippa ei olisi niitä tuonut niin olisin hakenut ne itse. Ostin viime kauppareissulla vielä satsin tuikkuja ja päätin että ne on tämän talven viimeiset. Kun ne loppuu niin uusia ei osteta ennen ensi syksyä. Talvi on sitten virallisesti päättynyt ja pöydällä keikkuvat tulppaanit lupaavat jo kevättä alkavaksi. Kun sain kukat maljakkoon, aloin välittömästi haikailemaan Hollannin tulppaanimereen. Ihan huikean näköisiä esimerkiksi lentokoneen ikkunoista. Menkää ihmiset Hollantiin nyt keväällä! Vaikka ei kukista tykkäisikään niin niistä tulppaaneista ei voi kuin seota.
Jouluvalot saivat vielä jatkoaikaa. Olkoot parvekkeella niin kauan kuin illat on pääsääntöisesti pimeitä. Sitäpaitsi ne ei ole jouluvalot vaan tunnelmavalot.

Jo alkuviikosta päätettiin että lauantaina on herkkupäivä. Me ollaan enempi vähempi koko alkuvuosi syöty hyvin askeettisen terveellisesti. Leivottu on joo mutta ruokaruoat on olleet niin monipuolista ja ravintorikasta kuin mahdollista. Taiteiltiin sitten tänään vastapainoksi hodareita ja tiramisua. Jos sulla on somemisu kokeilematta niin täältä vilpitön suositus! Nopea tehdä, toki parin tunnin vetäytymisaika siinä on mutta itse tekeminen on vain muutaman minuutin homma. Ja on se hyvääkin!

Meidän hodarit edustaa aina vahvaa liioittelua täytteiden osalta. More is more! Jos et sotke itseäsi ja ympäristöäsi tätä syödessä, teit jotain väärin. Ei-potentiaalinen treffiruoka.

Illalla olisi kaverin bändin keikka. Mua baarituttaisi aivan mahdottomasti mutta taidan kuitenkin jäädä villasukkineni sohvalle. Hautoa selkää kuumalla kauratyynyllä ja vartoa Uuden musiikin kilpailua. Pestä vessat. Tai no ei nyt sentään. Ehkä huomenna. Tai ehkä delegoin. Lapsilla on hiihtoloma ja kaikki aika maailmassa...
Ugon maistelu ei muuten ainakaan helpota menomonoa. Mulla on kyseinen kengänkappale vispannut viime aikana melko mahdottomasti muttakun viihdyn niin hyvin kotona. Tai muiden kotona. En yhtään hinkua sitä ravintolahälyä ja mölöä. Humalaiset ihmiset on pääsääntöisesti ärsyttäviä. Myös minä. Mä olen virallisesti sen ikäinen että soittavat musiikkia liian kovalla ja lattiat on kamalan tahmeat ja on lähdettävä ajoissa jotta välttää taksijonot. Krapulaa ei vältä mitenkään ja joskus sen saa pelkästään jo siitä että miettii ottavansa lasin viiniä. Pitäisiköhän tässä keväällä vielä pistää pystyyn jotkut kotibileet? Vai pitäisiköhän kuitenkin livahtaa sinne tupareiden iltajuhliin?

Mun vajaalukuinen miesväki karkasi vielä illaksi pihalle. Kolmas on kaikessa uhmassaan jotenkin ihan superhauskassa iässä. Tyyppi ei puhu vielä muutamaa yksittäistä sanaa lukuunottamatta mutta osaa tosi hyvin ilmaista itseään niin elein, viittomin kuin äänenpainoinkin. Olisipa jotenkin tosi hauskaa jos se säilyisi aina tuollaisena. Älkää ymmärtäkö väärin, toki sen täytyy oppia puhumaankin, sitten jonain päivänä. Mutta tuo sen tänhetkinen kommunikointi on niin omalaatuista ja erityistä että siksi toivoisin sen säilyvän aina. Se ei ole pelkkää taapero-talkia vaan sekoitus ruumiinkieltä, äänteitä ja ilmeitä. Ihan hillitön!

Olen pitkin päivää lukenut niin blogeista, lehdistä kuin verkostakin ystävänpäiväaiheisia kirjoituksia. Mua jaksaa aina ihmetyttää näiden ystävänpäivien, äitienpäivien ja muiden vastaavien kohdalla se että ihmiset on niin pessimistisiä ja negatiivisia. Taas yksi kaupallinen juhla. Onko ollut pakko tämäkin tuoda tänne meille. Väärin juhlitaan kun oikeasti pitäisi viettää noin ja näin. Oikeasti mitä väliä? Ei tässä maailmassa voi liikaa ihmisiä muistaa ja musta on ihan pöljää heittää aina kehiin näitä "kyllä jokainen päivä on ystävänpäivä/äitienpäivä/kaikkien päivä". Antakaa ihmisten juhlia ja antaa hyvää mieltä eteenpäin ja nielkää joskus ne pessimisminne tai pitäkää ne ainakin omana tietonanne. Kyllä joo on ihan totta että nekin rahat voisi laittaa johonkin muuhun ja nönönönönöö. Hiljaa sanon minä. Loppuu se rutina.

Nyt mä otan vielä yhden annoksen tiramisua ja katson Prinsessa Ruususta Teemalta. Kolmashan on sujuvasti nassutellut pitkin iltaa nakkia ja tiramisua sekaisin. Mahtavaa ennakkoluulottomuutta! Tai makujen sekoittelua. Riippuu ihan miltä kantilta asiaa haluaa tarkastella.

Tiramisua. Ei mikään visuaalisesti houkutteleva annos mutta törkeän hyvän makuinen! Muistatteko muuten sieltä jostain vuodelta 2000 sitä "misut ja misut"-mainosta? Jossa pariskunta oli illalliskutsuilla ja Leena tarjoili lohiterriiniä ja kylläpä sillä Leenalla olikin näpsäkkä mekko? Ehkä hauskin mainos ikinä!

3 kommenttia:

  1. Kiitti tuparilahjavinkeistä. :)

    Mua ei kans jaksa kiinnostaa baareilu vaikka jotain olis kiva tehdä...

    Hyvää ystävänpäivää eniveis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä muuten myös kiva tuparilahjavinkki ;)
      http://napapiirini.blogspot.fi/2015/01/oikotie-aamupalaonneen.html

      Ja mulla on toi sama että jotain haluttaisi tehdä.... tykkäisin kyllä varmaan loppupeleissä siitä baaristakin vaan kun ne jälkipelit ottaa aina niin koville. Kaikista kivoin olisi jos siihen kivaan liittyisi kiireetön, jonkun muun tekemä ruoka. Paljon ja montaa sorttia ja aikaa.

      Hyvää ystävänpäivää ja sen jälkeistä myös sinne <3

      Poista
    2. <3

      Hyvä ruoka, juoma ja seura olis just parasta. Btw, en tiedä mistä päin olet, mutta laitan varuilta viestiä sun sähköpostiin reilun viikon päästä olevasta tiistaista.. jos sattuisitkin olemaan pk-seudulla, niin meillä olisi kuopuksen kanssa ehkä hetki aikaa lounastreffiseuralle tjsp).

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?