maanantai 23. maaliskuuta 2015

Vanha kunnon kuulumispostaus

Kolmas ei tänään nukahtanut päiväunille (mikä on oikeasti tositositosi kiva juttu, mä tykkään näistä päivistä kun päiväunet jää väliin koska silloin ei tarvitse miettiä sitä uniajankohtaa päivän kulkuun. Harvoin Kolmas kuitenkaan pärjää kokonaan ilman päiväunia, vaan on yleensä ihan selvästi väsynyt. Käytiin 45 minuuttia pötköttelemässä yhdessä ja uni ei tullut. Tai no, äiti nukahti ja poika ei. Ja nukuttamista inhoavalle äiti-ihmiselle tämä on siitäkin hyvä juttu että yöunille poika nukahtaa sitten tappeluitta) joten mitään kovin syväluontoista tekstiä mun on turha yrittää saada aikaiseksi koska joudun tässä samalla kokoajan kommentoimaan Maisan juonenkäänteitä ja leikkimään kutitusleikkiä. Laitoinkin itselleni kahvia, kanelintuoksuisen suitsukkeen (kylmänä päivänä lämpimät tuoksut on parhautta!) palamaan ja kirjoitan vain kuulumisia meiltä.

Siippa oli viime viikolla ensimmäisen kokonaisen viikon töissä sairastelunsa jälkeen. Jalka alkaa olla kunnossa, ei sillä kyllä vielä juosta (jonka yhteydessä koko vamma alunperin tapahtuikin..) mutta töitä, salia ja arkea sillä jo pyöritetään. Siipan saikun aikana hurahti helposti päiviä että en edes avannut läppäriä vaan surffailin kännykällä pakolliset. Käytettiin kaikki mahdolliset välit Sons of Anarchyn vikan kauden ja House of Cardsin kolmoskauden katseluun. Nyt onkin tuntunut hassulta avata konetta. Mitä tällä kuuluisi tehdä?

Viikko sittenhän vietin osan viikonlopusta liesussa ja lähestulkoon samantien kun kotiuduin, nousi Kolmoselle kuume. Aika pian oltiin siinä pisteessä että mun teki mieli terästää aamukahvini ja askarrella itse kierukka takaisin paikoilleen koska ei jumalauta enää yhtäkään huutajaa näihin neliöihin!!! Kolmas pääsääntöisesti huusi valtaosan hereilläoloajastaan, kommunikoi lyömällä ja potkimalla eikä suostunut syömään mitään. Nesteitä meni onneksi kaiken aikaa joten ihan älyttömän iso huoli ei ollut. Neljäntenä sairaspäivänä, kun poika vain makasi mun sylissä eikä jaksanut mitään, totesin että nyt on se aika kun pitää käydä jo lääkärissä. Korvat oli puhtaat, hengitysäänissä ei mitään epänormaalia. Suuta tyyppi ei suostunut avaamaan lukuisista yrityksistä huolimatta mutta pääteltiin että nielussa on todennäköisesti tulehdus koska syöminen oli totaalikieltäytymistä ja imusolmukkeet kaulalla turvoksissa. Saatiin ohjeeksi syöttää tyypille ihan mitä vaan maistuu (veteli koko keskiviikon melko muikeana jätskiä) ja tulla takaisin jos ei ala asettumaan. Seuraavana päivänä kuume oli poissa ja tilalla ihottuma. Sattuihan se vauvarokko sitten iskemään edes yhteen meidän lapsista. Kaksikko välttyi tuolta kokonaan joten taudinkuva on jäänyt mulle vieraammaksi. Aika samointein alkoi ruoka taas maistumaan ja poika normalisoitumaan. Hyvä niin. Huomasi kyllä hyvin miten diagnoosikeskeinen mäkin olen. Kuten olen aiemminkin kertonut niin olen tosi huono hoitamaan tätä omaa porukkaa, mutta kun tiedän mikä niitä vaivaa niin mun pää taipuu hommaan helpommin. Tuollaiset monen päivän kuumeilut "ilman mitään syytä" ei vaan tahdo riittää mulle. Sitten kun selviää sieltä taustalta se mikä sen kuumeen syynä on niin homma alkaa mullakin rullaamaan.

Sairasteluista huolimatta ehdittiin hetken verran nauttimaan ihanan keväisistä säistä ennenkuin tämä räntäpiiskakeli palasi. Ihan kusetusta tämä tämmöinen! Julmaa pilaa vilautella ensin lämpimiä päiviä ja kuivia katuja ja sitten iskeä heti perään pakkaset ja tiskirätit naamaan. Talvikamppeet on edelleen eteistä ruuhkauttamassa mutta ehdittiin jokainen jo käyttämään kevätvaatteitakin ja voi vitsi miten kevyt onkaan kevät-takki! Kolmaskin suostui vihdoin käyttämään aurinkolaseja ja oikeastaan haluaisi ne nyt päähänsä aina kun mennään ulos. Sama millainen keli. Niitä ei myös todellakaan riisuta pois tien päällä.

Mulle takatalvi ei tarkoita aina sitä että tulisi lunta. Vaan että keli viilenee taas älyttömästi siitä, mitä se jo oli. Oli pakko kaivaa takaisin esiin kotihupparit, jotka ehtivät jo muutaman viikon olla pois käytöstä, jotta tarkenee. Takatalven piikkiin meni nyt sekin että ostin järjettömän läjän suitsukkeita. Kynttilöitä en ole enää ostanut lisää ja itseasiassa nostelin ison osan tuikkukipoista takaisin kaappeihin. Mutta suitsukkeet palaa edelleen päivittäin, joskus kaksikin kertaa. Kaapista löytyi ennestään Intian tuliaisten jämät sekä mun aiemmin hankkimat mutta tuli nyt hankittua vielä vähän lisää... Mun puolustukseksi, yritin valkata sellaisia jotka sopisi kevääseen ja ehkä kesälläkin poltettaviksi.

Me ollaan asuttu tässä kaupunginosassa nyt se reilu kolme vuotta. Edelleen tulee vähän väliä ilmi jotakin uutta, jota mä en ole tiennyt. Esimerkiksi joku aika sitten selvisi että ihan tässä meidän naapurissa on Creman myymälä, josta mä en ole tiennyt. Olen yrittänyt yhytellä Siippaa sinne asioimaan koska mua ei sinne auta päästää. Näen itseni jo kantamassa jotain maidonvaahdottimia ja maustesiirappeja ja itkemässä kassalla järjetöntä lovea tilillä. Vielä ei ole Siippa lämmennyt mutta aion väsytystaistella. Haluan tehdä tee latteja itse!

Kevät ei koskaan aiheuta mulle mitään "voi kamala kylläpä nyt näkee auringossa miten sotkuista meillä on"-oloja. Samalta näyttää ja tuntuu kesät talvet. Meidän piti viikonloppuna siivota isosti ja viedä talvikampetta kellariin ja mitähän vielä mutta ainoa kodinhoidollinen, joka tuli suoritettua oli Kolmosen kynsienleikkaus. Ja kyllä, meillä se lasketaan kodinhoidolliseksi koska ollaan oltu täällä navat verillä jo parin viikon ajan. Kodinhoidon sijaan tehtiin viikonloppuna vain kaikkea kivaa!

Mä kävin lauantaina pitkästä aikaa tanssitunnilla. En edes muista koska olisin viimeiksi käynyt.... hatarat muistikuvat menee jonnekkin parin vuoden taakse. En oikein tiedä mihin tanssi on mun elämästä jäänyt. Jokatapauksessa siinä socaillessani heräsi taas vanhat haaveet eloon siitä, kuinka mä haluaisin jonakin päivänä Trinidadiin ihan oikeille karvevaaleille. Siitä on haaveiltu ennenkin. Hauskaa oli ja olin unohtanut miten järjettömän kipeät vatsalihakset reggaetónista saa kun huitelee ihan täysillä. Senverran kyllä huomaa että kroppa ja pää ikääntyy näiden liikkajuttujenkin suhteen koska koordinaatio oli aivan hukassa. Näytti ihan kamalalta ja kädet oli vain rumaa spagettia. Aika pian lakkasinkin katsomasta peilistä miltä näyttää ja keskityin vain siihen että teen täysillä. Jos tanssi tekee pysyvän paluun mun arkeen niin sitten voi alkaa hiomaan kuntoon niitä muitakin osa-alueita.

Päätös Tokan yläastevalinnastakin tuli. Hän pääsee sinne mihin haettiinkin eli ensi syksystä lähtien Kaksikko on samassa yläkoulussa. Helpote mulle vanhempana, rasite veljeksille koska ovat taas päivät saman katon alla ja tällä hetkellä jatkuvasti kinastelemassa. Tälläkään kertaa kaikki kutoset eivät olleet päässeet sinne mihin hakivat ja Toka kertoikin että torstaina riitti kovasti itkuisia luokkakavereita. Harmillista. Tokan kanssa samaan kouluun tulee useampi hänen hyvä kaveri eli se nyt on ainakin kiva juttu. Yksi Tokan kavereista suuntaa latinapainotteiselle luokalle. Olen niin kade ja hetken mietin hiljaa mielessäni että miksi mun lapset ei ole kiinnostuneista vastaavista.

Harrastelijaparturoin Ekan hiukset kuntoon. Teini tahtoo nyt pidemmän mallin ananaksesta, joten lyhensin vain sivuilta ja takaa. Kamala projekti saada tuollainen aina-jossain-menossa-oleva-neljätoistavee olemaan kotona ihmisten aikoihin niin että se käy ensin pesemässä päästä pois kaikki tökötit, sitten asettuu aloilleen ja on lopuksi vielä tyytyväinen lopputulokseen. Ja senjälkeen käy vielä uudestaan suihkussa pesemässä kaiken pikkusilpun päästä pois. Viimeiksi kun käytin Ekan meidän vakkariparturissa, kysyin vinkkejä siihen lyhentämiseen. Ja sainkin tosi hyviä neuvoja. Kuulosti helpolta mutta kylläpä vaan oli kamalat paineet onnistua! En saisi todellakaan ikinä anteeksi jos saksisin sen mallin piloille. Osasin onneksi lopettaa riittävän ajoissa ja Eka oli tosi tyytyväinen lopputulokseen. Kerrankin!! Omaan silmäänhän sieltä paistaa jos mitä talventörröttäjää, joita tekisi vielä mieli viilata ja mallata mutta nyt pidän näppini erossa, kun kerran toinen on tyytyväinen. Mulla ei ole toki kokemusta kuin näiden poikien päiden saksimisesta mutta hitto että on oikeasti vaikeaa siistiä tuollaista lyhyttä ja muotoonleikattua. Pitkien hiusten saksiminen on miljoonasti helpompaa! Onneksi tosiaan Eka nyt kasvattelee itselleen pidempää mallia niin siinä ei sitten näy ne mun mahdolliset stiplut joita teen leikatessa. Pakko myöntää että kymmenen vuotta sitten ostettu kotiparturi on kyllä maksanut itsensä moneen otteeseen takaisin.

Myös mä olen kokeillut Yoogaia-nettipalvelua. Olen sinänsä joo tykännyt mutta meillä on nämä vehkeet vähän hankalat. Läppärin kanssa on musta hankala joogata koska sitä näyttöä ei saa aseteltua niin että aina näkyisi hyvin. Meillä on olemassa varmaankin jossain joku letku jolla läppärin saisi kytkettyä telkkariin mutta kaapelitaivaanakin tunnettu lipaston laatikko, joka siis sisältää piuhaa ja johtoa ja ties mitä laturia, ei varsinaisesti ole mun suosikkikohteita kotona. Pelkkä sen avaaminen aiheuttaa ahdistusta ja hyperventilaatiota koska kaikki on sulassa solmussa keskenään. Kiitos ei!
Yritin houkutella muutakin perhettä joogahommiin mukaan mutta ainoa joka lämpesi oli Eka. Viritinkin meidän kimppajumppaa varten yoogaian telkkariin sen oman selaimen kautta, mikä sinänsä oli virheliike koska meinasi pää räjähtää. Se ei jooga ole se lajeista parhain siinä vaiheessa kun tekisi mieli vaan repiä hiuksia päästä ja huutaa turhautumisesta niin että kitarisat vilkkuu. Sain ruudusta näkymään vain puolet joten sillä mentiin. Ja vitsit miten hauskaa meillä oli! Siis kaiken alkuräpellyksen jälkeen. Ehdottomasti tarkoitus yrittää uudestaan ennen tilauksen vanhenemista.

Yritettiin lauantai-iltana virittää leffailtaa, kun bongattiin että yle esittää Ladattu ase ykkösen. Mä muistan käyneeni katsomassa sen joskus leffateatterissa (mulla oli yläasteikäisenä aina Finnkinon sarjalippuja lompakossa. Vietin lukemattoman monia lintsaustunteja leffateatterissa...). Itse leffahan on yksiä ensimmäisistä parodioista, jotka yhdistävät useampaa aikansa hittileffaa. Kaksikkoon tämä ei juurikaan uponnut mutta me ulvottiin Siipan kanssa useampaankin kertaan. Esimerkiksi "En ole menossa minnekkään, kunhan vain esittelen pakaroitani kuunvalossa"-kohtaus on klassikko!

Toka on koko alkuvuoden pyytänyt että käytäisiin Kotipizzassa syömässä lankkupizzaa. Aina jos pojalta on kysynyt että mitä tehtäisiin niin hän on heittänyt kehiin tuo toiveen. Veinkin Tokan nyt sitten eilen lankkupizzalle (joka oli mun mielestä aika paljon melua tyhjästä, tosin Toka tykkäsi joka tietty oli se pääasia..) ja koska huvitti tehdä yhdessä muutakin, käytiin myös leffassa. Kingsman oli valitettavasti k-16 joten mentiin katsomaan juuri ensi-iltaan tullut Big Game. Ja voi vitsit!! Okei juoni ei ehkä ollut suunnattu mun kaltaiselle keski-ikää kolkuttelevalle perheenäidille, kuten ei ollut Jalmari Helanderin edellinen Rare Exportkaan. Mutta kyllä vaan tuo Big Game on älyttömän hienosti tehty! Ja lopputuloksen nähneenä on pakko sanoa että vielä ihan todella pikkurahalla. Leffassa on muutama ihan mielettömän hienosti toteutettu kohtaus ja ihailin kuvausta koko elokuvan ajan. Lopputulos lähenteli ison maailman laatua mutta käsikirjoitus jos mikä paljasti, että takana on ihan joku muu kuin Hollywood. Leffan loputtua mulla oli lähinnä olo että tähänkö tämä loppui??
Onni Tommila on aivan huikea, fanitan ihan ässänä!! Leipälajisi on löytynyt, pysy sillä tiellä. Samuel L. Jackson oli.... noh, Samuel L. Jackson. Aina hyvä. Onnilla ja Samuelilla oli tosi paljon yhteisiä kohtauksia ja dialogia ja Onni kyllä vei Samuelia ihan 6-0. Näistäkin kohtauksista huomasi että leffaa ei ole käsikirjoittaneet amerikkalaiset ja hyvä niin. Go Jalmari ja muu taustatiimi!!!
Muutenkin sieltä on ensi-iltaan tulossa tosi mielenkiintoisia elokuvia. Mua kutkuttava Miekkailija olisi jo ohjelmistossa ja kuukauden päästä tulee ensi-iltaan Avengersin kakkososa joka varmaan katseltaisiin koko porukalla (miinus Kolmas). Toivoisin että joku lämpenisi mun kanssa katsomaan Mad Maxin uutta versiota ja kesän korvilla tulee ensi-iltaan Jurassic World, joka vaikutti tositosi hyvältä. Ainakin jos vertaa niihin pariin kamalaan Jurassic Parkin jatko-osaan jotka oli ihan kamalaa kuraa....

Kuva ei liity itse postaukseen mitenkään. Tolla pikkutyypillä on vaan niin huikea tukka että voisin viettää kaiken aikani sitä hipelöimässä.

6 kommenttia:

  1. Pitkästä aikaa blogia kurkkimassa - ja olipas kiva kun sattuikin sitten kuulumispostaus. Tsemppiä ja hauskaa viikkoa - ja paranemisia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulumispostauksia on hauska tehdä, joskus :) Mulle käy ainakin aina niin että mä kuvittelen miten "me ei olla taaskaan tehty yhtään mitään" ja sitten kun alan kirjoittamaan niin huomaan että ollaanpas ja että voitaisiin jopa tehdä vähän vähemmän ja olla vaan.
      Hauskaa viikkoa sinnekin :)

      Poista
    2. http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/liveseuranta-matkustajakone-syoksyi-maahan-alpeilla/4934672 pakko linkittää tämä.. barcelonasta lähtenyt kone tippui alpeille.. hui mitkä kylmät väreet just meni pitkin selkäpiitä... hrrrr

      Poista
    3. Joo mä just huomasin uutiset tuosta onnettomuudesta! Sain itseni taas kiinni siitä, miten uutiset jotka ei tapahdu niin lähellä itseä, ei kosketa yhtä syvältä (esim. Malesian lento-onnettomuudet, toki ne järkytti mutta ei samalla tavalla) kuin sitten lähellä tapahtuvat. Jotenkin sitä ei vaan voi uskoa että eurooppalaisillekin lentoyhtiöille voisi sattua. Mutta ei teille satu, älä huoli :) Millä lentoyhtiöllä lennätte?

      Poista
  2. Wau mikä kuva, ja nuo hiukset! Mä olen kanssa kotiparturoinut lapsia, ja onnekseen pojalla on taipuisat hiukset, eikä stiplut niin näy.

    Mun piti kanssa tota yoogaiaa kokeilla, mutta se jäi. Ja muutenkin jooga ja pilates jo ajatuksena saa mut tärisemään :D

    Mä lisäsin sut mun blogloviniin, tulee helpommin luettua sitä kautta tässä hektisessä arjessa...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva kun lisäsit :) blogi sieltä taitaa itseasiassa vanhalla nimellä löytyäkkin. Blogilistaan sen muistaakseni päivitin uudelle nimelle mutta joku meistä on hukannut bloglovinin tunnukset ja siksi siellä se haamuilee vanhalla nimellä :D

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?