sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen kuvina

Palataan vielä hetkeksi muutaman valokuvan verran pääsiäiseen. Pääsette maistelemaan meidän pääsiäispöytään silmien välityksellä. Me ollaan vaikka kuinka monta pääsiäistä mietitty että pitäisikö tehdä lammasta. Aina ollaan kuitenkin sitten hylätty ne ideat, tai tehty joku variaatio. Viime vuonna karitsan jauhelihasta tehty kebab taisi olla se lähin pääsiäisen lammasruoka.
Tänä vuonna kuitenkin päätettiin että tehdään. Siippa kotiutti niin potran yksilön että siitä riitti kahteenkin ruokalajiin. Mutta mahtui vapaapäiviin muutakin kuin lammasta.

Shepherd's pie
Shepherd's pie on ruoka, joka löytyy joka joulu meidän joulupöydästä. Se on vakiintunut sinne lasten toiveesta, mutta syödään sitä meillä silloin tällöin muulloinkin. Kyseinen ruokalaji on yksi lasten lempiruoista ja maistuu se meille aikuisillekin. Alla on jauhelihakastikemainen pohja ja päällä muheva perunamuussi. Kyseinen ruokalaji taitaa olla alunperin Englannista, mutta löytyy meiltä suomalaisiltakin vastine, jo kouluajoilta tuttu lihaperunasoselaatikko. Meillä tykätään kuitenkin tästä enkkujen versiosta enemmän. Toka oli jo monta viikkoa toivonut että tätä tehtäisiin ja vihdoin pääsiäisenä muistettiin. Kuullotettujen sipulien ja valkosipulin kynsien sekaan nakataan jauheliha paistumaan. Paistamisen loppuvaiheessa lisätään pari raastettua porkkanaa. Maustetaan yrteillä ja laitetaan perään paseerattua tomaattia ja haudutetaan. Itse nakkaan tänne vielä reippaasti sekaan punaviiniä syventämään makua. Sitä saa olla niin reippaasti että se hieman jopa maistuu sieltä. Perunamuussi kyllä tasoittaa liian terän. Muussin täytyy olla kuohkeaa ja pehmeää. Kuin pilvenhattaroita. Sitten vaan soossi uunivuokaan alle, muussi päälle ja uuniin hautumaan puoleksi tunniksi. Hyvää!!

Pizzapannari
Pizzapannari on ruokalaji, johon on helppo upottaa kaikki jääkaappiin ylimääräisenä pyörimään jäänyt. Tässä meidän versiossa oli tällä kertaa sekä kirsikkatomaatin että tavallisen tomaatin jämät, kolmea eri paprikaa, fetan rippeet, sipuleita ja purkillinen tonnikalaa. Mausteita ja päälle vähän juustoraastetta. Pohjana ihan peruspannarin ohje, ilman sokeria tietenkin. Täytteeksi voi laittaa melkeinpä mitä vaan. Ratsaappa joku kerta jääkaapin perälle unohtuneet ruoka-aineet ja tee niistä pizzapannari. Täydellistä hävikkiruokaa!

Som Tam-salaattia. Tai ehkä pikemminkin Kind of Som Tam. Sekä olutta.
Brooklyn on tällä hetkellä mun lemppariolut. Tutustuin siihen taannoisella Tampereen reissulla. Kuulostaako turhan juopohtavalta sanoa että joisin yhden vaikka joka päivä? Jos kuulostaa niin sit en sano niin. Hyvää jokatapauksessa. Vähän sellaista hedelmäistä.

Mä olen aivan rakastunut thairuokaan. Erityisen ahaa-elämyksen olen kokenut thaisalaattien osalta. Voisin natustella erilaisia thaisalaatteja vaikka joka päivä. Masu Asian Bistrossa syödessäni heidän Som Tamia, halusin apinoida kotiinkin vähän samantyyppisen. Googlailin aikani ja kehitin oman version ja tätä on meillä syöty nyt aika monesti. Iltapalana, lisukkeena, kylkiäisenä. Ihan pilkun tarkkaan en ole perehtynyt mutta annoin itseni ymmärtää että "ihan oikea" Som Tam tehtäisiin keittopapaijasta. Kyseistä hedelmää löytyy ainakin eri etnisistä kaupoista mutta minä korvasin papaijan valkokaalilla. Sen lisäksi mun Som Tam sisältää vihreitä papuja, kirsikkatomaatteja ja porkkanaa. Suikaloi valkokaali ja porkkana. Pieni vihreät pavut ja lisää sekaan. Murjo kasviksia perunansurvimella, viinipullolla tai millä tahansa tylppämäisellä apuvälineellä minkä avuksi keksit. Murjomalla nostat maut paremmin esille ja kasvikset vähän mehustuu. Halkaise kirsikkatomaatit neljään osaan ja lisää sekaan. Nakkaa mukaan myös suolapähkinöitä ja cashew-pähkinöitä maun mukaan.
Sekoita pienessä lasissa pari, kolme ruokalusikallista kalakastiketta (osterikastikekin käy), yhden limen mehu, yksi silputtu valkosipulinkynsi sekä sokeria ja chiliä maun mukaan. Maistele että maut on kohdillaan ja sun suun mukaiset. Kaada kasvisten ja pähkinöiden päälle ja sekoittele hyvin sekaisin. Silppua tuoretta korianteria päälle ja syö heti. Som Tam pitäisi olla eri makujen sekoitus, jossa kaikki maistuu mutta ei liikaa toistensa yli. Kokonaisuus pitäisi olla rapea, hieman makeahko, happaman kirpeä, suolainen ja tulinen. Mulla valuu kuola tätä kirjoittaessa.

Pääsiäisen munakori
Me ei tehty pääsiäiseksi kinderpiirakkaa eikä rahkapullia, kuten kaikki muut ainakin somen perusteella. Sensijaan tehtiin pitkästä aikaa täytekakku. Halusin tehdä suklaamunakorin mutta päädyin sittenkin tekemään varsinaisen korin valkoisena. Tein kakkupohjat täyteläisen suklaiseksi, joten tuntui että suklaata on liikaa, jos korikin tehdään suklaakermasta. Täytteeksi tein Rocky roadia (Maitotilkan sekaan sulatetaan kattilassa muutama desi pieniä vaahtokarkkeja. Kuohukerma vatkataan kermaksi, sekaan vanilja-tuorejuustoa ja jäähtynyt maito-vaahtokarkkiseos. Sekaan napsitaan erilaisia sattumia, mitä nyt haluaakaan käyttää. Mä laitoin loput minivaahtokarkit, rouhittua valko- ja maitosuklaata sekä murskattuja Bastogne-keksejä. Nam), päälle suklaamunia ja pursotus koripunosta. Kerma loppui kesken joten piti yläreunaa piilotella vaahtokarkeilla. En ole tosi pitkään aikaan tehnyt täytekakkuja ja näkee että pursotuksista ei saa niin nättejä kun niitä ei ole tehnyt. Kaksikko syytti mua liiasta perfektionismista. Maku oli kuitenkin hyvä.

Pienin aamupalan mehunteossa.

Lohileipiä ja uppomunia
Mun äiti kävi perjantaina meillä syömässä ja toi vähän vaikka mitä tullessaan. Pihvejä, keksejä, mango-juustokakun sekä lohta. Pihveistä tehtiin ruokaa ja tein siihen kylkeen järjettömän hyvää punaviinikastiketta, jota hauduteltiin monta tuntia. Koko kämppä tuoksui ihan hillittömälle ja teki mieli käydä kauhomassa sitä kastiketta suoraan kattilasta. Ihan riittävästi en saanut kastiketta saostumaan mutta maku oli kyllä niin järisyttävän hyvä että koostumuksen vaillinaisuuden kesti. Siippa teki huippuhyviä valkosipuliperunoita kylkeen ja siinähän sitä sitten olikin jo ateria kasassa.

Lohta oli niin pieni määrä että tehtiin niistä voileipiä. Täydelliset uppomunat on edelleen mulla opettelun alla. Mikrossa sain aikaiseksi ihan kohtalaisia, elmukelmu + kattila-yhdistelmällä myös aika mukiinmeneviä. Mutta täydellisiä ne ei ole olleet vielä kertaakaan. Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaudun yrittämään sitä etikka + vesipyörre-kikkaa.

Lammas-gyros
No sitten niitä lammasruokia. Kun päätettiin että lammasta tehdään niin sormi pujahti suuhun sitten sen suhteen että mitä lammasta. Kare olisi kiinnostanut mutta se on lihana niin arvokasta että hylättiin ajatus. Vaikka meidän lapset on tosi ennakkoluulottomia maistelijoita niin todettiin että karetta ei vielä kokeilla lapsille. Niin monesti on käynyt että joku ruoka, mistä on oltu ihan varmoja että uppoaa lapsiin, ei olekaan maistunut yhtään ja sitä jää yli. Kareen kilohinta on melko kohdillaan ja me ollaan tosi huonoja heittämään ruokaa pois. Ehkä me tehdään joskus kaksin sitä karetta sitten. Pääsiäiseksi Siippa toi kainalossaan kahden ja puolenkiloisen luuttoman lampaanpaistin.

Minttua meillä on omasta takaa. Sama puska on jo lähes vuoden päivät puskenut lehteä siihen malliin että joskus tahtoo olla puutetta mielikuvituksessa, että mihin sitä laittaisi. Toimii muuten salaateissa tosi hyvin. Ja perunan kanssa. Päätettiin kuitenkin tällä kertaa skipata minttu kokonaan pääsiäiseltä. Me syödään sitä melko paljon muutenkin ja kun ei tehty ihan perinteisiä lammasruokia kuitenkaan...

Lainasin joku aika sitten kirjastosta Jenni Häyrisen Katukeittiö - parempaa roskaruokaa keittokirjan. Lammas-gyroksen ohje on siitä, vähän mukauteltuna. Marinoitiin lammasta vuorokauden punaviinissä ja mausteissa. Haettiin pannulla väriä lihan pintaan ja lopullinen kypsyys sitten uunissa. Toistaiseksi parhaat naan-leivät on saatu tehtyä Jennin ohjeella. Valmis lampaanliha kääräistiin naan-leivän sisään tsatsikin, salaatin ja tomaatin kanssa. Miesväki tykkäsi, mä itse koin että tuo kokonaisuus toimisi paremmin joko kanalla tai vaikka falafelilla. Liha oli hyvin valmistettu ja maut kohdillaan mutta tuo ei ollut mun juttu. Varmasti kyllä tehdään vielä gyrosta uudelleen, vähän eri täytteillä vaan.

Välimeren lammaspata
Mun suosikiksi pääsiäiseltä osoittautui Välimeren lammaspata. Makujen salaisuutena piili valkoviini, vihreät oliivit ja sitruuna. Aivan sairaan hyvää!! Tämän myötä mietittiin Siipan kanssa että pitäisi kyllä tehdä pataruokia paljon useammin. Täydellistä ruokaa viikonlopuille, kun koko perhe on kotona. Kun ei ole kiire vaan ruokaa voi laittaa monta tuntia. Eikä tässäkään nyt mitään varsinaista laittoa ollut, uunihan sen homman hoiti. Lihan mureus varmistetaan ja maut haetaan esiin monen tunnin hauduttamisella. Koti tuoksuu monta tuntia huumaavalle. Välimeren lammaspadan ohje löydettiin Yhteishyvän huhtikuun numerosta. Kylkeen keitettiin perunoita ja kokonaisuus toimi. 

Viiniä kului pääsiäisenä. Mutta jokainen pisara meni marinadeihin ja kastikkeisiin. Ei taidettu juoda lasillistakaan.
Pääsiäisen pöytä oli aika lihapitoinen. Paljon lihapitoisempi kuin normaalisti. Ja se tuntui olossa. Onkin ollut ihana tehdä nyt sitten loppuviikko vähän kevyempiä ja ennenkaikkea kasvisruokia. Keittoja ja pastaa.

Kohta onkin vappu ja taas päästään herkuttelemaan. Ideoita jo on mutta sitä ennen olisi toteutettavana yksi brunssi, josta lisää myöhemmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?