keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Päiväkumpu

Nyt on päässyt tapahtumaan joku viikon mittainen aikahyppy. Päivät vaan suhahtelee ohi jostain takavasemmalta ja koko ajan saa huomata että on taas yhden kuluneen päivän ilta. Ja ne päivät on olleet järjettömän tapahtumarikkaita. Mukaan on mahtunut mm. kaveri-ilta pitkällä kaavalla, joka päättyi Stadin Tähteen (ja maailmanlopun krapulaan... mutta oli kyllä sen arvoista!), parisuhdepäivä kylpylässä ja lasten kotiutuminen. Nyt on siis vihdoin kaikki lapset kotona ja koko lauma yhdes koos! Pyykkikorit täyttyi saman tien, jääkaappi on muka koko ajan tyhjänä ja kotona on.. no, elämää. Kaksikon kotiutuminen toi mukanaan taas jonkun rytmin arkeen ja ryhtiä menoon. Täällä pyörii kaksi ruskettunutta ja vähän mörisevää tyyppiä. Kaksikko on muka kolmessa viikossa muuttunut ihan täysin, kumpikin on ihan järkäleitä ja hillittömiä mörssäreitä. Onko meillä jo noin isoja lapsia?

Ennen Kaksikon saapumista mulle ja Siipalle aukeni tosiaan tilaisuus viettää lapsivapaa vuorokausi. Koska alkukesästä meidän suunnitelmat vuosipäivänä peruuntui, ajateltiin viettää sitä sitten nyt. Oltiin kuitenkin niin viimetingassa liikenteessä, että ei oikein meinattu saada buukattua itseämme mihinkään. Yllättäen suomalaiset näköjään reissaa rajojen sisälläkin kesällä sitä tahtia, että paria päivää ennen joka paikasta tarjottiin ei-oota. Ja vaikka viileähkö kesä ei sinänsä ole haitannut, oli se pakko huomioida nyt, koska piti keksiä reissu jossa tekemistä ei haittaa vaikka sataisi kaatamalla ja olisi kylmä. Aika pian päädyttiinkin siihen, että suunnataan kylpylään.

Mä olen oppinut kylpylöissä käymisen vasta Siipan myötä. Se on aikanaan sahannut niissä oman perheensä kanssa ja aikuisiällä jonkun verran kavereidenkin kanssa. Nämä suht lähellä olevat ollaan koluttu ja Turussa astikin on käyty pulikoimassa. Koska aikaa oli vain vuorokauden verran, päädyttiin suuntaamaan Kylpylähotelli Päiväkumpuun Karjalohjalle. Sinne ajaa Helsingistä alle tunnissa, joten matkoihin ei tuhlaantunut liikaa aikaa ja pystyttiin keskittymään enempi oleelliseen. Eli toisiimme ja relaamiseen.

Meidän reissu tuli meillekin senverran yllätyksenä, että jouduttiin vähän sumplimaan ajankohtaa. Loppukesä on ohjelmaa täynnä mutta onneksi pienen kalenteriveivin jälkeen saatiin tähdet oikeisiin asentoihin. Siinä lähtöpäivän aamuna mulla oli vielä pieni toipuminen päällä kaveri-illan huuruista. Väsytti aivan tolkuttomasti koska edellisenä yönä liskojen lisäksi sänkyyn kömpi myös Kolmas. Joka taklasi mut loppuyöksi tiukasti seinää vasten. Mun ulkoilureissu oli repsahtanut vähän aiottua pidemmäksi, joten toipuminenkin otti aikansa. Siinä mun vielä puhallellessa kaveri-illan jälkeisiä ja kauhistellessani turvonnutta peilikuvaa, Siippa jo pakkasi täyttä häkää meidän kamppeita. Vaikka mä aina haaveilen siitä että saisi vaan olla ja makoilla ja lukea, en osaa sitä kuitenkaan tehdä tuntitolkulla. Ylipäätään Siipan kanssa nautitaan ihan älyttömästi siitä että päästään samaan aikaan urheilemaan. Liikkuminen on meille molemmille tosi tärkeä juttu, mutta harvoin päästään tekemään sitä yhdessä. Oltiin etukäteen ajateltu että vaikka suunnataan kylpylään niin pääpaino on sillä että päästään liikkumaan niin paljon kuin huvittaa. Yhdessä ja erikseen. Ihan vaan olemaan mutta myös tekemään.

Kun oltiin kipattu Kolmas mummolaan, päästiin matkaan ja vapaalle. Kurvattiin ennen kylpylään menoa kivenheiton päähän Kasvihuoneilmiöön. Siellä on pitänyt käydä ties miten pitkään mutta kun ei ole ollut asiaa sinne päin eikä aikaa tehdä täsmävisiittiä, on homma jäänyt. No nyt käytiin ja siellähän hurahti melkein pari tuntia. Nähtävää ja tavaraa on paljon! Mulla oli pari juttua mielessä mitä etsin ja löysinkin mutta tuli taas huomattua se, että ennen visiittiä kannattaisi himassa vähän kierrellä ja mietiskellä. Millä seinillä on tilaa, mitä mahtuisi mihinkin ja minkätyyppinen voisi olla kivaa. Paikan päällä nimittäin menee vähän sormi suuhun koska kaikkea on niin paljon. Ja sitten iskee hätä ja ahdistus ja lähdet tyhjin käsin. No saatiin me jotain hankittua mutta muutama juttu jäi vähän mieltä kaihertamaan.... Kavereilla kävi muuten alkukesästä sama ja me ostettiin nyt meidän reissulla sitten niitä juttuja, mitä heillä jäi hankkimatta.

Päiväkumpu on pieni kylpylä Lohjanjärven rannalla. Motarilta perille löysi helposti ja ajomatka Helsingistä ei tosiaan ole pitkä. Tykättiin erityisesti siitä että ihan jokapaikassa oli tosi siistiä. Yleensä, vaikka ensisilmäyksellä näyttäisi siistiltä ja kivalta, niin tarkempi syynääminen osoittaa että jossain on likaista mutta ei Päiväkummussa. Eikä todellakaan sillä että me nyt kytättäisiin hotelleissa että onko millaista mutta yleensä sängyn alta on löytynyt pölypalloja, buffassa on ollut likaisia lautasia tai kylpylän puolella on pesutiloissa ollut hiekkaa. Meillä on kesän myötä himassa laiskoteltu siivoamisen kanssa ihan luvattoman paljon joten oli oikeasti ihanaa viettää aikaa oikeasti siistissä ympäristössä. Peukut siis Päiväkummun siivoajille, teette oikeasti tärkeää työtä hyvin!

Kehiteltiin Siipan kanssa meille eräänlainen kylpylä-triathlon, johon kuului kuntosalia, juoksua ja uintia. Suunnattiin ekana siis salille. Päiväkummun sali on aika pieni mutta kyllä sieltä senverran laitetta löytyy että hommiin pääsee. Meistä ei kumpikaan ollut käyttänyt sellaisia ilmanpaineella säädettäviä laitteita joten ei nyt kovin tehokasta treeniä saatu tehtyä koska ei vaan osattu säätää riittävää vastusta. Mutta eipä tuota tarkoituksena edes ollut että väännetään itsemme ihan väsyiksi. Salin jälkeen suunnattiin juoksemaan kylpylän ympäristöön puoleksi tunniksi. Lähistöllä on vuokramökkejä joten jonkun verran jouduttiin pyörimään ympyrää mutta ei se haitannut koska jokatapauksessa ympäristö oli vierasta ja oltiin varauduttu siihen että reitti voi olla epämääräinen. Päästiin kuitenkin nauttimaan maisemistakin. Ja samalla tuli höpöteltyä kaikenlaista eli puolituntinen sujui ihan hujauksessa. Lenkiltä painuttiin kylpylän puolelle vielä puoleksi tunniksi uimaan. Päiväkummun vesiosasto on todella pieni (kolme rataa, poreallas, lasten allas ja terapia-allas) mutta se ei haittaa kun asiaan vaan asennoituu. Uidessa joutui puikkelehtimaan ja väistelemään mutta ei allas tupaten täynnä ollut. Vesi oli ehkä aavistuksen liian lämmintä kuntouintiin mutta tosi miellyttävää sellaiseen yleiseen lillumiseen. Testattiin myös höyrysauna, joka oli ihan jees mutta jotenkin höyrysaunaksi yllättävän kuiva. Yleensä höyrysaunassa hengittäminen on tosi miellyttävää koska se höyry tuntuu hyvältä mutta tällä kertaa ei ollut näin. Tavallinen sauna taas sai kehuja meiltä molemmilta. Ihan järjettömän hyvät löylyt! Erityismaininta tosi tyylikkäälle saunan ovelle.

Urkan ja pesujen jälkeen alettiin miettimään ruokailua. Kello oli jo senverran paljon että lähialueelta kaikki ruokapaikat oli jo kiinni, joten suunnattiin Karjaalle syömään. Ja loppuilta sujui True Detectiven ja karkkipussin kanssa. Oltiin kumpikin tositosi väsyneitä joten myöhään ei jaksettu valvoa. Mä nukuin tosi huonosti koska en osaa yhtään nukkua vieraassa paikassa. Mulla oli varalta korvatulpat mukana mutta hotellissa oli tosi rauhallista, joten yöaikaan en meteliin herännyt vaikka muuten käytävältä vähän ääniä sisälle huoneeseen kuuluikin.
Aamulla kävästiin vielä ennen aamupalaa uimassa ja aamusaunassa. Pienen pötköttelyn jälkeen heitettiin kamat kasaan ja lähdettiin kotia kohti. Kylpylän hoidot jäi nyt tällä kertaa testaamatta koska aikaa oli niin vähän mutta oltiin kuitenkin tosi tyytyväisiä meidän reissuun.

Me itseasiassa tuossa keväällä haettiin meidän perheelle sellaista tuettua lomaa ja yksi meidän hakukohteista olisi ollut juuri Päiväkumpu. Meillä on muutama kaveriperhe jotka on kehuneet tuettuja lomia tosi paljon mutta arveltiin jo etukäteen että tuskin kuitenkaan tullaan valituiksi. Ainahan toki kannattaa yrittää. Nykyään tuettuja lomia saa lähinnä perheet jotka oikeasti tarvitsee apua ja tukea perheenä olemiseen. Eli ei juurikaan harmiteltu että ei tultu valituiksi, kyllä ne valinnat ihan oikeisiin osoitteisiin meni. Katseltiin kuitenkin Päiväkumpua nyt vähän sillä silmällä että kyllä siellä olisi sen viikon viihtynyt. Vaikka paikka on pieni niin siellä on kaikille jotakin. Mainitun kuntosalin lisäksi löytyy myös ohjattua liikuntaa, retkiä, palloiluhalli jossa pääsee pelaamaan sekä muita sisäaktiviteettejä. Päiväkummun ympäristö on ihan mieletön ja ulkonakin pääsee tekemään vaikka mitä ympäri vuoden. Vaikka itse kylpylä on pieni, me kyllä innostuttiin paikasta niin paljon että yritetään päästä paikalle perheenäkin jossain välissä. Ihan kaikenikäisille lapsille näkyi nimittäin olevan vaikka mitä kivaa tarjolla.

Karjalohja oli meille paikkana ihan vieras, en muista että koskaan olisin edes käynyt siellä. Hahmotin kyllä että Kasvihuoneilmiö on suht lähellä mutta en tiennyt että läheltä löytyy myös Mustion LinnaFiskars ja Billnäs. Jälkimmäisiin tutustuessa ehkä kannattaa suunnata paikalle autolla mutta Mustion Linna on senverran lähellä että Päiväkummusta voisi vuokrata fillarit ja suhata paikalle. Ja fillareilla voisi helposti tutustua Karjalohjaankin. Me tyydyttiin huokailemaan maisemia auton ikkunasta.

Valokuvien kanssa kävi vähän hassusti. Mun oli tarkoitus käydä aamupalan jälkeen ennen kotiinlähtöä kävelyllä ja kuvaamassa ympäristöä mutta sunnuntaina satoikin kaatamalla ja oli muutenkin niin älytön myräkkä että kävelemättä jäi. Päiväkummun omilta nettisivuilta näkee vähän kuvia paikasta. Ja onneksi aina voi kuvata safkaa.

Käytiin myöhäisellä dinnerillä mainiossa Restaurang KW:sa Karjaalla.

2 kommenttia:

  1. Päätin haastaa sinut blogissani. :D Haaste löytyy http://natsimutsi.blogspot.fi/2015/07/liebster-awards.html

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?