sunnuntai 30. elokuuta 2015

Halpa henkivakuutus

Eka jäi taas kiinni fillaroimisesta ilman pyöräilykypärää. Mä olen sinänsä aika höveli äiskä, oon asennoitunut että jonain päivänä nää kokeilee tupakkaa ja alkoholia ja muuta teinityperää. Mutta turvallisuus on seikka josta mä en jousta yhtään. Se ei ole millään tasolla neuvoteltavissa oleva seikka. Vaikka en tykkää nimitellä ihmisiä niin pidän idioottina jokaista joka fillaroi, mopoilee, skootteroi, skeittaa, rullaluistelee, potkulautailee, jokumuumikä ilman asianmukaisia turvavarusteita. Pidän idioottina jokaista vanhempaa, joka ei kiinnitä riittävästi huomiota turvallisuuteen. Kaikkeen ei voi mitenkään vaikuttaa. Siihen, onko se oma lapsi asianmukaisella kypärällä, suojilla ym. liikkeellä voi.
kuva täältä
Ihminen, ihan vauvasta vaariin, on aika suojaton siellä fillarin päällä. Kypärä on ehdottomasti tärkein turvakapine pyöräilijälle. Ja se on halpa henkivakuutus! Miksi se kypärän pitäminen on kuitenkin niin vaikeaa? Kauaa ei tarvitse pihalla liikkua, kun vastaan on tullut kymmeniä pyöräilijöitä, skeittareita, potkulautailijoita ja muita, joilla ei ole kypärää. Miksi??

Jos kampaus menee kypärän takia pilalle, fillari ei ole silloin oikea kulkuväline. Jos kypärää ei ole olemassa, fillari ei silloin ole oikea kulkuväline. Ja jos kuvittelet että et koskaan kaadu, sulla ei ole mitään asiaa nousta fillarin kyytiin. Se ei aina vaadikaan sitä että sä kaadut. Siellä liikenteessä voi olla joku muu urvatti. Se kun auto sua vähän tuuppaa niin ei paljon kysytä onko hyvä tasapaino vai ei tai että luuletko kaatuvasi vai et. Kypäräkään ei estä onnettomuuksia! Ja hei tiesitkö että Suomessa on pyöräilykypäräpakko. Musta on sinänsä ihan käsittämätöntä että tämmöisiä pakkoja pitää edes säätää, kun kyse on turvallisuudesta mutta näin se menee.

kuva täältä
Eka on yllätetty kypärättä tänä syksynä muutaman kerran. Asiasta on tähän asti vaan juteltu ja keskusteltu sekä perusteltu ihan kaikki näkökannat miksi kypärä on päässä oltava. Tämä teini-ikä se vaan on siitä kiva juttu että puhe ei mene aina perille. Kun nyt taas jälleen kerran aloitin tänään kypärästä keskustelun, totesin että nyt saa riittää hölötys. Kun ei puhe mene perille niin kokeillaan jotain muuta. Koppasin kundin lähes niska-perse otteella (henkisesti, ei fyysisesti) autoon ja köröteltiin Töölöön, jossa muutama viikko sitten kuoli fillaristi. Onnettomuuspaikalla on haamupyörä ja kukkameri. Paikalle päästyämme kysyin Ekalta haluaako hänkin haamupyöräilijäksi. Ei kuulemma halua. En siltikään ole varma pysyykö se kypärä yhtään sen paremmin päässä. Uskon kuitenkin että konkreettisempi tämä keino oli kuin se rikkinäisenä levynä saman mantran toistaminen.

kuva täältä
Jos mä jostain turhaudun teinien vanhempana niin se on juurikin tuo niiden välinpitämättömyys. Asioista keskustellaan se x kertaa ja silti mikään ei muutu. Kun nyt pidän noita omiani ihan fiksuina tyyppeinä niin tuntuu tyhmältä keksiä riittävän kovia rankaisukeinoja kun eniten toivoisi että ne meidän hedelmälliset keskustelut riittäisi. Mutta kun ei riitä. Sekään ei riitä että rankaistaan. Tiettyjen juttujen kanssa mennään ihan tuurilla että pelaisko niillä kuitenkin se järki niissä tilanteissa senverran että ne käydyt keskustelut jyskyttäisi jossain taka-alalla. Tai sitten jotain riittävän pahaa pitää sattua ennenkuin ne herää, edes hetkeksi. Valitettavasti. Tämä on oikeasti välillä ihan perseestä! Tekisi mieli välillä kirkua että mikä perkele se on riittävä heräte että uskotte. Yhtä pään takomista seinään koko touhu. Joku seksi- ja päihdevalistus oli niin pala kakkua näiden turvallisuusjuttujen rinnalla!

Mä en ihan hetkeen ole ollut näin vihainen. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Kerjätä, uhkailla, rukoilla, kiristää vai vaan toivoa että se pahin mahdollinen ei koskaan kosketa meidän perhettä. Miten se on niin vaikeaa tajuta että ilman kypärää voi fillarin selässä pahimmassa tapauksessa kuolla? Typerä, typerä teini-ikä!

kuva täältä
15-vuotias saa ajaa mopoa. Mun mielestä 15-vuotias ei kuitenkaan ole kypsä kuljettamaan mitään moottoriajoneuvoa, jos sen mielestä pyöräily kypärä päässä on huvittavaa tai noloa. Jos suhtautuu liikenneturvallisuuteen ja ennenkaikkea omaan turvallisuuteen niin välinpitämättömästi, että pitää kypärän käyttämistä nolona, niin miten ihmeessä sellainen nuori pitäisi istuttaa mopon selkään? Tai päästää edes mopon kyytiin? Mun mielestä on pelottavaa, että kuvitellaan jokaisen 15-vuotiaan olevan riittävän kypsä liikenteeseen. Ei ne kaikki ole, todellakaan. Siitä huolimatta sitä riittävää mopoikää aletaan hurjan monissa osoitteissa odottamaan jo vuosia aikaisemmin, niin aikuisten kuin lastenkin taholta. Mä en ole ikinä oman vanhemmuuteni aikana nähnyt kypärättä mopoilevaa teiniä, mutta silti tässä nyt on kyse ihan yhtä tärkeistä asenteista. Siellä fillarin kyydissäkin se jälki voi olla aika karmaisevaa, jos pahasti käy.

kuva täältä
Vanhemmat!! Huolehtikaa siitä lasten turvallisuudesta. Huolehtikaa siitä jo sillä omalla esimerkillä. Älkää vähätelkö suojien käyttöä vaan ottakaa rutiiniksi että ne on joka kerta sekä itsellä että lapsella, kun menopelinne kyytiin menette, oli se nyt mikä tahansa. Meillä syy kypärättä fillarointiin on se että kaverit nauraa. Teini-ikään kuuluu eräänlainen kuolemattomuuden ihannointi mutta typerä ei tarvitse silti olla. En tiedä täysin aukotonta taikaa, jolla teinitkin saataisiin suhtautumaan turvallisuuteen muuten kuin huvittumalla mutta uskon että se tärkein opitaan sieltä kotiseinien sisällä. Siellä sivellään balsamilla sitä itsetuntoa kestämään kavereiden naljailuja sekä opetetaan asiat, jotka on oikeasti tärkeitä ja joilla on oikeasti merkitystä.

Viime viikkoina on julkisuudessa puhuttu paljon liikenneraivosta. Sekä liikenneturvallisuudesta. Kumpikin on noussut esiin isommalti ikävien tapahtumien kautta. Liikennekasvatus alkaa hei sieltä himasta! Lapset oppii esimerkistä. Ja siitä miten kotona suhtaudutaan. Vastuu on vanhemmilla ja se pitää jaksaa kantaa! Jo ennen kuin ne lööppien ikävät uutiset herättää miettimään.

kuva täältä

2 kommenttia:

  1. Mun kuuleman mukaan Töölön tieraivon uhrilla oli kypärä...ja oikeasti turvallisuuden vuoksi jalankulkijoilla pitäisi olla kans kypärä (ja ehkä myös kokovartalosuojaus, ainakin jos Helsingissä meinaa liikkua). Mä en henk.koht. jaksa muiden kypärän käytöstä stressata, varsinkin kun laki ei ole pakottava kypäränkäytön suhteen (eli käyttämättä jättämisestä ei rankaista) ja täysi-ikäinen tehköön omat valintansa...ajattelen...ja sit samalla 3,5-vuotiaan äitinä lapsi ei liiku metriäkään pyörällä ilman kypärää (eikä potkulaudalla eikä potkupyörällä eikä luistinradalla)...ja vaikka tuo 3,5v. olisi 15v. niin samat säännöt pätisivät. Omassakin päässä kypärä keikkuu ihan joka päivä (ja sen kerran kun se unohtuu, niin tuntuu tosi orvolta olo ja yleensä kurvaan sen hakemaan kotoa (5. krs, maailman hitain hissi) jos olen lähikauppaa kauemmaksi suuntaamassa). Mut joo, tämän ajatusten kaksinaisuuden kanssa aattelen elää niin, että lapsi oppii että me tehdään näin, jotkut tekee toisia valintoja (sama esim päin punaisia kulkemisessa, me ei kuljeta päin punaisia, mutta päivittäin lapsi näkee ihmisiä jotka kulkee päin punaisia, senkin kanssa on elättävä ja en mä silleen jaksa sitäkään paheksua että aikuinen ylittää tien jolla ei näy yhtään autoa punaisen palaessa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuulin myös että Töölön pyöräilijällä olisi ollut kypärä. Jos katsotaan tilastoja niin 80% pyöräilijöiden kuolemista johtuu päähän kohdistuneista iskuista. Kypärän käyttö estäisi 70% pyöräilijöiden kuolemantapauksista. Kypärä myös estäisi 90% pyöräilijöiden aivovammoista. Eli jo pelkästään tilastojen valossa mä liputan kypärää. Oon samaa mieltä että aika paljon asenteissa saa tehdä töitä jotta kaikki liikenteessä liikkuvat olisi turvassa.

      Mä haluaisin siksi muutosta asenteisiin että näiden teinien kanssa ne kotona hankitut jutut ei yksistään riitä. Ne on toki kaiken pohja mutta yksistään ne ei aina kanna riittävän pitkälle. Kavereiden mielipiteet ja asenteet vaikuttaa älyttömän paljon ja niihin kavereiden asenteisiin ja mielipiteisiin voisi vaikuttaa siellä kavereiden kodissa. Kun kaikki vanhemmat vetäisi yhtenäistä linjaa nyt vaikka tän kypäräjutun tiimoilta niin ehkä se ei olisi ihan niin isosti noloa. Nyt kun kaikkia ei kiinnosta, kaikki ei itse näytä esimerkkiä ja kaikki ei liikennekasvata niin tää on tätä. Lapsi oppii pienenä sen miten kotona tehdään mutta siinä vaiheessa kun ne kavereidenkin tekemiset ja esimerkit vaikuttaa niin kummasti sitä toivoo että aikuiset miettisi näitä juttuja vähän pidemmälle. Vaikka se ei siltä tuntuisi niin jotkut valinnat voi olla yllättävänkin kauaskantoisia.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?