maanantai 30. marraskuuta 2015

Nippelitietoa

Mä tykkään lukea kaikenmaailman infopostauksia, joissa on kerrottu jotain pikkujuttuja tai vähän yksityiskohtiakin bloggaajasta. Osittainhan blogien lukeminen perustuu uteliaisuuteen jota ruokkii mahdottoman hyvin postaukset, joissa bloggaaja avaa lukijalle joitakin juttuja jotka ei aiemmin ole esiin tulleet. En muista että oisin itse koskaan tehnyt vastaavaa postausta vaan nytpä teen! Helkerin tärkeetä faktaa tulossa minusta ja vähän meistä.

  1. Mulla on oma kotihurri. Siippa on nimittäin isänsä puolelta suomenruotsalainen. Siipan isä ei kyllä koskaan lapsilleen puhunut ruotsia, joka on musta tosi harmillista ja Siipankin ruotsintaito on melko onneton. Musta olisi hienoa jos omille lapsillekin olisi saanut toisen kotimaisen vähän vahvempana. En oo koskaan ymmärtänyt sitä että ruotsinkieli pitäisi poistaa peruskoulujen opetuksesta. Päinvastoin, musta sitä pitäisi opiskella enemmän! Siippaa hurrittelen aina kun siihen on tilaisuus.
  2. Eka on perinyt tavaroiden jatkuvan hukkaamisen multa. Mä olin teininä ihan samanlainen. Hukkasin kerran jopa silmälasini, lähes suoriltaan päästä. Mulla on myös edelleen aina kaikki hukassa, tosin nykyään hukutan tavarat kotiin enkä kylille kuten silloin teininä. Meillä onkin ihan tyypillistä se että mä kuljen ympäri kämppää kysellen että missä on mun lompakko tai puhelin tai avaimet tai jotain ja Siippa kulkee mun perässä vastaamassa missä mikäkin on. Se tietää kaikkien tavaroiden sijainnin jopa ärsyttävän tarkasti.
  3. Meidän arki pelasi kaikista parhaiten niin, että mä olin töissä ja Siippa oli hoitovapaalla. Toki rahallisesti oli tiukempaa mutta jos nyt unohdetaan se ja mietitään muita juttuja. Mä inhoan esimerkiksi kotitöitä. Ja sluibailen niistä itseni irti aina kun mahdolllista. Siippa taas piti huolta kodin siisteydestä tosi tarkasti, meillä ei ikinä ollut likaista. Toisin kuin silloin kun mä olin himassa. Ja se otti muistakin mun inhoamista jutuista kopin. Uskon ihan vilpittömästi että sekin kaipaa niitä aikoja.
  4. En malta odottaa että Kaksikko kasvaa ja ovat nuoria aikuisia. Kun heidän kanssaan voi tehdä "aikuisten" juttuja. Käydä kaljalla, valvoa aamuun asti vaikka arkena. Jutella asioista. En malta odottaa että heillä on mielipiteitä politiikasta, ilmiöistä, kulttuurista, ihan mistä vaan. Kun vielä kaikki on pitkälti sitä emmä tiiä, iha sama. Tykkään kun heillä on nytkin myöhäisiä kouluunmenoja koska silloin voidaan arkenakin mennä vaikka myöhään leffaan ja kotiutua vasta yöllä. Kun nukkumaanmenoa voidaan venyttää. Kolmas sitten taas ei saisi kasvaa yhtään.
  5. Rakastan ruokaa. Päivä päivältä enemmän. Rakastan tehdä sitä, rakastan syödä sitä ja rakastan puhua siitä. Ei sitä pysty edes selittämään miten paljon mä käytän aikaa perehtyen uusiin juttuihin, kehitellen ja ideoiden vanhoihin jotain uutta tai inspiroituen muiden jutuista. Ruoka on mun juttu!
  6. Oon ihan koukussa Instagramiin. Välttelin sitä tosi pitkään ja meinasin ennen liittymistä että ei ole tämä tämmöinen minun juttu sitten kyllä yhtään. Selailin pitkään kuvia ilman omaa profiilia, mutta silloin ei pääse kommentoimaan ja se oli välillä tylsää. Kolmosen kummitäti on saanut nakattua muhun sekä Twitterin että Instagramin, vaikka aluksi olin tosi skeptinen kumpaakin kohtaan. Twitter ei ole koukuttanut, se on yksinkertaisesti liian aktiivinen mulle. En ehdi enkä halua viettää koko aikaa seuraamassa mitä ihmiset twiittaa. Tahdon hitaampaa menoa. Mutta Instagram vei mukanaan. Vihdoin väylä johon mä kehtaan postata kaikki ruokakuvat! Suukkoja sinne Kolmosen kummitädin suuntaan, älä tartuta muhun mitään Snapchattejä, mä en ihan oikeasti enää ehdi koukuttua mihinkään!
  7. Mulla on aivan helvetin huono muisti. Muistan kyllä kaikkea epäoleellista ja turhaa, mutta kaikki tärkeä valuu välittömästi pois päästä. Huomaan jatkuvasti bloganneeni jo jostain, jota olen kirjoittanut ihan liekeissä ja kuvitellut olevani nyt jotenkin tosi kekseliäs. Mulla on käytössä kaksi kalenteria (perhekalenteri himassa, henk.koht kalenteri kassissa), joihin koitan muistaa synkata keskenään ja joihin koitan muistaa laittaa kaikki menot. Synkkaus toimii tosi huonolla menestyksellä koska aina jää jommasta kummasta joku juttu laittamatta ja sitten tupla- tai triplabuukkaan itseni. Harrastan myös erilaisia listoja. Ei ne välttämättä mitään auta mutta saanpahan ainakin itseäni huijattua että olisin muka jotenkin paremmin kartalla.
  8. Inhoan hiustenpesua. Siis omieni. Tykkään kyllä siitä puhtaasta olosta joka tulee hiustenpesun jälkeen, mutta inhoan niitä liukkaita hiuksia jotka on pari päivää pesun jälkeen aina silmillä. Lisäksi tähän vuodenaikaan voidaan lisätä myös jatkuva hiusten sähköisyys. Joskus on ikävä rastoja. Eipä ollut näitä ongelmia niiden kanssa.
  9. Mä inhoan lastenkutsuja ja -synttäreitä. Vaikka tykkään tehdä ruokaa ja leipoa. En tykkää synttäreiden liveilmiöistä tai siitä, millaiset odotukset ja oletukset synttäreistä on istutettu lapsiin. Ja osittain aikuisiinkin. En myöskään ymmärrä miksi synttäreinä pitäisi saada lahjoja. Kenenkään. Musta läsnäolo on tärkeämpää. Perhepiirissä bilettäminen sensijaan on parasta.
  10. Mulla on takana urkkataukoa melkein kolme kuukautta. Luulin että kyse on siitä, että mä olen niin väsynyt arjen alkamisesta, että en oo jaksanut. Mutta kyse onkin siitä että lajit on olleet ihan vääriä. En mä näköjään enää kaipaakaan sitä että pulssi on pilvissä ja jokapaikassa tuntuu että on tehnyt jotain. Keho kaipaa nyt selvästi enempi helliviä ja huoltavia juttuja kuten joogaa, pilatesta tai venyttelyä. Keho suorastaan huutaa noiden perään! Tämä oli aikamoinen ahaa-elämys itselle, koska oon aina kuvitellut että mun liikunnan täytyy olla sitä missä pulssi on korkealla ja kalorit palaa. Tai ehkä mä vaan olen tullut vanhaksi ja tykkään enempi kehoa hellivistä kuin hakkaavista lajeista,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?