maanantai 4. huhtikuuta 2016

Lukuhaaste: Säde

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja


Jokunen tovi sitten Helmetin nettisivuilla oli listattu uskonnoista tai erilaisista kulteista kertovia kirjoja, jotka kannattaisi lukea. Olin silloin ihan tiloissa Skientologeista kertovasta Going clear-dokkarista ja luin putkeen monta uskonnoista kertovaa kirjaa. Lainasin silloin myös tämän, kirjaston suosituksesta, mutta se jäi lukematta. Siispä survoin tämän nyt mukaan lukuhaasteeseen.

Säde kertoo Säde-nimisestä neitosesta, joka päätyy asumaan ja töihin kulttimaineessa olevaan yhteisöön Helsingin laitamilla. Mukaan on survottu myös kolmiodraamaa Säden, poikaystävän ja entisen opettajan välillä. Tarinassa käsitellään uskoa aika monella eri tasolla, ateismista ääriuskovaisiin. Jumalista henkiolentoihin. Kyseenalaistetaan laajalti uskontoa ja uskomuksia. Seikkaillaan Kreikassa ja Suomessa. Kansi lupasi sekä itkua että naurua. En tavoittanut kumpaakaan.

Tämä oli nyt mun toinen Supinen ja musta tuntuu että mä en vaan tajua hänen kirjojaan. Sinänsä kyllä tykkäsin sekä Mantelimaasta (joka oli siis eka lukemani Miina Supinen) että tästä mutta musta vaan tuntuu että en tajua näitä. Tykkään kyllä jotenkin siitä satumaisesta kerronta-tavasta, joka taitaa olla Supisen tavaramerkki. Mutta se ei aukea mulle niin, että olisin ihan mykistynyt hänen tarinoidensa äärellä. Teksti on paikoin tosi rahvaanomaista ja ehkä mä kaipaisin satumaiseen tyyliin jotain muuta. Jotain mielikuvituksellisempaa.

Parasta Miina Supisen kirjoissa on mun mielestä se, että ne on tosi helppolukuisia. Näiden parissa ei tahkoa viikkokausia vaan ne on helposti lähestyttäviä ja äkkiä koluttu. Teksti on sujuvaa. Mutta mua hieman vaivaa se että en tunnu tavoittavan Supisen sanomaa, ainakaan kaikenaikaa. Haluaisin kyllä lukea Supisen tuotannosta ainakin Rautasydämen, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Anne Leinosen kanssa. Josko siinä olisi se mun kaipaama tulkkaus ja homma aukeaisi mulle.

Sehän ei ole laisinkaan Miina Supisen tai kenenkään muunkaan naiskirjailijan vika, mutta haluaisin ihan hirmuisesti löytää kotimaisen naiskirjailijan, joka saa mut yhtä laajasti haukkomaan kuin Tommi Kinnunen. Oon ihan fanityttö! Pauliina Rauhala on jo sinnepäin, mutta hänestäkään ei ole Taivaslaulun jälkeen kuulunut mitään. Hoi suomalaiset naiskirjailijat, missä luuhaatte?

Mutta niin... Säde. Tykkäsin kirjan lopusta. Ja muutenkin kirjan aikana oli hetkiä kun tykkäsin teoksesta tosi paljon. Mutta yhtä paljon oli myös hetkiä kun en vaan tajunnut. Kirja oli kyllä kestävä kokonaisuus ja tarina aika monitasoinen. Supinen on selvästi tehnyt taustatyötä tiettyjen faktojen kohdalla, pelkällä mielikuvituksella ei tätä kirjaa kirjoitettu. Olo on edelleen kiinnostunut. Lisää Supista, mutta ei nyt ihan heti.

Mulla on tapana näiden omien lukuhaaste-kirjoitusten jälkeen myös vähän googlata mitä muut ovat kirjoittaneet samasta kirjasta. Säden kohdalla löysin useammankin arvostelun, jossa kritisoitiin sitä että päähenkilön hahmo jäi ohkaiseksi. Että ei saanut selvää onko Säde ateisti vai hihhuli joka uskoo erilaisiin henkiin ja jumalolentoihin. Mä oon jotenkin sitä mieltä että sillä ei ole musta väliä. Ei hahmojen tarvitse olla selkeitä ja arvattavasti toimivia. Eihän ihmiset oikeastikaan ole sellaisia. Usko on muutenkin vaikea asia selittää suoraviivaisesti. Tai niin että kaikkeen löytyy selkeä näkökanta. En kaivannut sitä tässä kirjassa enkä kaipaa sitä oikeassa elämässäkään.

Lukuhaaste täällä

2 kommenttia:

  1. Ei ei kun Supisen paras on Liha tottelee kuria! Mä rakastin Sädettäkin, ja Apatosauruksen maa, novellikokoelma, on ihana mutta tuo Lihis - ah. Mantelimaa ei ihan auennut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tota Lihistä on kyllä moni kehunut, luen sen jossain välissä. Rautasydämen nyt lainasin kun se sattui kirjastossa vastaan. Ehkä Säde aukeaa mulle kun oon lukenut Supista vähän enemmän. Tai sitten ei. Jotenkin musta tuntuu että haluaisin hirveästi tykätä Supisen kirjoista, en tiedä miksi. Niissä on paljon hyvää ja omaleimaista mutta... joku vaan tökkii.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?