sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannuslukuja

Juhannuksenahan kootaan aina kaikenmaailman tilastoja ja lukuja. Mä kokosin omani tältä vuodelta.

Tänä vuonna Juhannus meni töissä yövuoroissa. Valvottuja tunteja tänä Juhannuksena tulee yhteensä 44. Niistä suurinosa on jo takana mutta muutama pitäisi vielä tikistää (9, ei sillä että tässä kukaan laskisi). Juhannusviikon työtunnit nousee kaikenkaikkiaan kuuteenkymmeneen joten ei ihmekään että kieltämättä askel painaa ja puhalluttaa ja tuntuu että sydän pysähtyy. Olo on hyvinkin krapulainen, kuten Juhannuksena kuuluu. Tosin tämä on nyt ehdasti työperäistä. Kuusi vapaapäivää tähän perään tulee enemmän kuin tarpeeseen.

Olin Juhannuksena kaksi päivää lähes yksin. Joka oli ihanaa koska nukkuminen yövuorojen välissä on ihan eri tasolla kun kotona ei ole mun lisäksi muita. Siitä huolimatta tuossa pikaisesti päässälaskin että neljän päivän unimäärä on vähän reilu kaksikymmentä. Ei siis kovin montaa nukuttua tuntia. Mutta eikös Juhannuksena kuulukin vähän valvoa? Onneksi mä saan siitä rahallisen korvauksen tällä kertaa.

Tänä aamuna muu perhe oli kotona. Tulivat ripotellen eilisen aikana. Mun öitöistä huolimatta nousin ylös kauan ennen teinejä. Nyt ollaan koko porukalla kotona muutama päivä, kunnes Eka suuntaa kesätöihinsä kuukaudeksi. Saisikohan jostain yhden lainalapsen heinäkuuksi?

Duuniin liittyviä tehtyjä tenttejä on Juhannuksena suoritettu kaiken kaikkiaan neljä. Viisi olisi vielä edessä tuosta kokonaisuudesta mutta jääkööt ne johonkin hamaan tulevaisuuteen. Tuleekohan yllätyksenä kenellekään että päähän ei kyllä jäänyt mitään. Pyöreä nolla.

Juotuja kahvikupillisia tänä Juhannuksena taisi tulla kymmenen. Neljän päivän aikana siis. Puuroa söin kolme kertaa ja kaksi kertaa aamupalaksi paistettua leipäjuustoa hillon kanssa. Vettä oon juonut litroittain. Ja syönyt mitä eteen on sattunut. Tosin tuliaisiksi saadut Tobleronet jätin koskematta, ne korkataan huomenna aamupalalla.

Juhannussima. Holitonta skumppaa. Siipan oluesta ryystin muutaman huikan. Oma odottaa jääkaapissa.
Neljään päivään mahtui myös kolme luettua kirjaa, pari leffaa, neljä jaksoa Kardashianeita ja kuusitoista jaksoa Vampyyripäiväkirjoja. Hyvä tyttö! Hyvin aikaansaanut olo.

Kaupassakäyntejä oli Juhannuksena yksi. Joka sekin oli liikaa, kuvittelin että juhannusaattona kaikki olisi kauppansa jo hoitaneet tuossa myöhään iltapäivästä. No ei olleet. Kamala kokemus.

Juhannuksena soi päässä vain yksi biisi. Kanadan omaa Robinia on rallatettu lukemattomia kertoja, en pysynyt laskuissa enää miten monta. Eiköhän tuo mene vielä tämän viimeisenkin yön repeatillä korvien välissä.

En muista kuinka mones Juhannus tämä oli töissä. Aika mones. Mä olen aina tykännyt olla Juhannuksen töissä. Tai pikemminkin sillä ei ole ollut mulle väliä. Nyt kuitenkin tänä vuonna, kun katselin muiden valokuvia, mulle tuli ekaa kertaa olo että oiskohan se tämä nyt se mun viimeinen työjuhannus. Ainakin vika yötyöpainotteinen. Oli ikävä mökkimaisemaa ja ruokaa. Kokkoa ja hyvää juomaa. Savun tuoksua. Ehkä jopa vähän hyttysiä. Tuli olo että haluaisin sittenkin viettää Juhannukset vapaalla. Eli toivottavasti nautitte kivoista keleistä tänä vuonna. Koska jatkossa Juhannuksena tulee aina räntää.


4 kommenttia:

  1. Meiltä saa yhden lainalapsen kyllä! Ihan koko heinäkuuksi ei irtoa, mutta ainakin 2 viikkoa onnistuu :)

    Minä en ole vuorotyötä kokenut ikinä, mutta voisin kuvitella itselleni juhannuksen osalta jouston olevan huomattavasti helpompaa kuin joulun osalta. Useinhan säässä on 5 astetta eroa juhannuksen hyväksi, mutta jouluruuat ovat niin paljon paremmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne vaan :) tuntuu että raaja revittäisiin irti kun toinen on poissa noin kauan. Miten mä tulen koskaan kestämään mitään poismuuttoja tai muita?

      Mun nykyisessä duunissa ei jouluisin tehdä töitä eli sitä ei ole onneksi koskaan tarvinnut miettiä. Mutta vanhassa duunissa tuli kokeiltua joulutöitäkin ja ei se nyt mahdoton ollut. Mutta kyllä joulu on juhlista se, jonka mieluiten olisi kotona. Nimenomaan syömässä.
      Pari vuotta sitten muuten viriteltiin juhannuksena töissä irtopattereita pitkin poikin kun oli niin älyttömän kylmä :D sinä vuonna muistaakseni jouluaattona oli enempi lämpöasteita kuin juhannusaattona. Suomen kesä on se aika talvesta kun ei pääse hiihtämään <3

      Poista
  2. Some on oikeasti paha: Mä olen yleensä nauttinut juhannusduuneista (no tietenkin juhannusfestareilla se työnteko oli vähän erilaista, mutta ei se Helsingissäkään haitannut) mutta nyt ahdistaa kun joka tuutista (eli Insta ja FB) tulee kukkaseppelettä, loimulohta, britakakkua ja kokkoa ja itse on silleen että "No käydään jätskillä ja mennään nukkumaan"... Omituista painetta olla perinteinen!
    Nautinnollisia vapaapäiviä, odotan keittobanaaniraporttia (ja ne tostonesit on maailman helpoimmat tehdä!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Some on ihan horror! Mutta kyllä musta tuntuu ehkä muutenkin että tykkäisin nykyään olla juhlapyhät himassa. Tai ainakin jossain muualla kuin töissä. Onneksi mun nykyisessä duunissa ei ole mikään pakko olla juhlapyhiä töissä, kyllä sieltä tekijöitä löytyy...

      Voisinpa muuten oikeastaan napatakin tänne sen keittobanaanicurryn ohjeen. Teinit nimittäin tykkäsi siitä ja kaikki mikä niihin uppoaa pitää pitää muistissa. Kolmashan tosin ilmoitti että "en syö ruokaa" mutta se nyt ei nykyään söisikään yhtään mitään eli sen mielipidettä ei nyt huomioida. Ne ranut on to do-listalla!

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?