perjantai 30. syyskuuta 2016

Huomenna se alkaa!

Nimittäin lihaton lokakuu. Ja viime vuotiseen tapaan tämä näkyy blogissakin. Julkaisen lokakuun jokaiselle päivälle jonkun reseptin teemaan sopien. Ota käyttöön tai inspiroidu!

Viime vuonna syötiin lihaa lihattoman lokakuun aikanakin, mutta panostettiin laatuun. Jauhelihaa tai muuta "helppoa ja halpaa" ei syöty kertaakaan, vaan ne kerrat kun lihailtiin, syötiin kokolihaa tai kalaa. Tänä vuonnakin ajattelin toteuttaa lihattoman lokakuun aikana jotain tiettyä teemaa ja tänä vuonna se olisi vegaaniset reseptit. Tarjoan siis lihattoman lokakuun aikana myös muutaman helpon ohjeen vegaaniseen ruokaan. Tämä on haaste ennenkaikkea mulle itselleni, koska vaikka meillä syödään kasvisruokaa todella paljon, on vegaaninen keittiö ehdottomasti alueena mulle vielä vieraampi. Ehkä isoimmaksi haasteeksi mä koen hunajan poisjättämisen, käytän hunajaa nimittäin ruoanlaitossa makeuttajana todella paljon. Mutta katsotaan mitä tilalle kehitetään... Vegaanisesta keittiöstä voisin muuten ehdottomasti suositella  sellaisen kanavan tilausta youtubesta kuin PS Olen vegaani. Löytyy myös Instagramista.

Nykyäänhän pelkkä kasvissyönti on todella helppoa. Nopeita lihankorvikkeita on tarjolla paljon eikä tarvitse olla oman elämänsä Jyrki Sukula selvitäkseen niiden valmistamisesta. Mä olen kokeillut näitä viimeisimpiä lihankorvikkeita todella vähän mutta ajattelin nekin sisällyttää tänä vuonna lihattoman lokakuun reseptihaasteeseen. Tulossa reseptit ainakin Mifusta ja Härkiksestä. Vaikka olen ihan tohkeissani siitä että näitä vaihtoehtoja on, en itse ole lämmennyt vielä esimerkiksi nyhtökauralle. Musta se paketti on hintaansa nähden melko pieni plus nyhtökaura ei näytä kovin hyvältä. Mä olen todella nirso kokki ja vaikka muuten en olekaan visuaalinen ihminen, niin ruoan suhteen mulle on todella tärkeää miltä ruoka näyttää. Nyhtökaura ei lähtökohtaisesti näytä musta kovin luokseen kutsuvalta. Mutta katsotaan lähtisikö nyhtökaurakin tässä kokeiluun... olen ehdottomasti avoimin mielin mutta toistaiseksi en ole kokenut tarpeelliseksi sitä kokeilla. Vaihtoehtoja kun on muitakin.

Meillä on syöty jo pitkään valtaosaisesti kasvisruokaa. Etupäässä siksi että se on paremman makuista ja heti perässä hyvänä syynä tulee myös eettisyys. Lisäksi ihminen ei tarvitse lihaa ravinnoksi päivittäin. Tässä vuoden sisällä meillä on kiinnitetty tarkasti huomiota lihan alkuperään. Ostamme enemmän ja enemmän lihojamme suoraan tuottajilta. Edelleen meille on tärkeää että liha on kunnon lihaa, ei pelkkää jauhettua mössöä. Meillä maksetaan ihan mielellään ruoasta vähän enemmän, jos sillä taataan laatu. Kananmunat olemme hankkineet jo parin vuoden ajan suoraan kanalasta, paikasta josta tiedämme millaisissa oloissa kanat elävät. En usko että meistä kasvisruokailijoita tulee kokonaan mutta varmasti otamme tavaksi vegaanisetkin ruoat. Näkisin vegaaniset ruoat myös yhtenä osana monipuolista ruokavaliota. Ja ennenkaikkea olen valmis vastaanottamaan hyvät vegaaniset ruoat. Ruoka kun ei meillä ole pelkkää polttoainetta vaan sen pitää maistua hyvältä, antaa elämyksiä ja nautintoa. Nyt kun tässä on vegaanistakin keittiötä mietiskellyt ja kokeillut niin ei se niin vaikeaa ole ollutkaan. Mä luulenkin että syömisen kohdalla meidän mielikuvat ei aina kohtaa sen todellisuuden kanssa. Me luullaan helposti jotain asiaa vaikeammaksi, kuin se onkaan.

Jos me ostetaan kaupasta lihaa, niin ostetaan lähinnä punaliputettuja lihoja ja kaloja. Tämä ruokahävikin takia. Nuo paketit päätyy aina pakkaseen odottelemaan. Ja nuokin pyritään tarpeen tullen valitsemaan luomuna. Laatu on tärkeää! Mulle itselleni on tärkeää miettiä ruoan alkuperää myös siltä kantilta, että miten kaukana se on tuotettu sieltä missä me asutaan. Valitsen oikeasti mielummin sen suomalaisen luomulihan kuin kiinassa kasvatetun soijapavun. Kaikkea ei voi saada kotimaisena ympäri vuoden mutta vähän voi vertailla että mitenkä kaukaa sitä ruokaansa lennättää. Mä tiedän että tätä asiaa saa pyöriteltyä ihan loputtomiin ja mielipiteet riippuu pitkälti siitä, miltä näkökantilta asiaa tarkastelet. Joku toinen kokee tärkeämmäksi kuitenkin sen soijan syömisen, koska se menee suoraan ihmisen ravinnoksi eikä eläinten ruoaksi. Niin tai näin, musta tärkeintä on että ihminen tarkastelee niitä omia ruokailutottumuksiaan ja tekee sen minkä voi. Todennäköisyys takapakeille on, jos asiat tuntuu liian hankalilta. Pienetkin muutokset on parempia kuin ei mitään!

Viime vuonna sain tosi kivaa palautetta tästä, toivottavasti maistuu (ehe ehe) tänäkin vuonna. Viime vuotisiin infopläjäyksiin en nyt tänä vuonna ajanpuutteen vuoksi taivu, mutta oon yrittänyt panostaa reseptiikkaan viime vuotta enemmän. Mainittakoon ennen kamppiksen alkua että olen siis kaikki ainekset ja muut hankkinut ihan itse. Ei yhteistöitä tässä taustalla. Kuukauden aikana tulee nopeita arkiruokia, lisukkeita, pataruokia, lohturuokia ja.... no katsotaan mitä muuta.

Hyvää lihatonta lokakuuta!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että viitsit näpytellä reseptejä meille muillekin! Jään mielenkiinnolla odottamaan :) Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?