lauantai 12. marraskuuta 2016

Tunnustettu

Sekä Marika että Milla muisti mua tunnustuksella. Kiitos molemmille!


Tässä tuli mukana ihan virallista ohjettakin eli nakataan ne nyt tähän eetteriin ensin:

1. kirjoita postaus tunnustuksesta logoineen
2. kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen
3. anna ohjeita aloittelevalle bloggaajalle
4. mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. nimeä 10 bloggaaja tunnustuksen saajaksi

Mä aloin bloggaamaan reilut neljä vuotta sitten. Äippärillä ennen Kolmosen syntymää oli aikaa joten ihan ensin homma toimi itselle ajantappona. Pian blogi muuttui rutiiniksi ja nimenomaan juuri ehkä sen takia itselle tärkeäksi. Että on joku paikka mihin voi suoltaa sitä tärkeää ja ei niin tärkeää silloin kun siltä tuntuu.

Mulla ei koskaan ole ollut mitään muuta blogia kuin tämä blogi ja niin myös toivonmukaan on jatkossa. En ole koskaan halunnut iskeä itseäni minkään kategorian alle vaan kirjoittaa tai olla kirjoittamatta siitä mikä nyt milloinkin kiinnostaa. Mun mielestä blogi saakin elää. Tänään kiinnostaa vaan kirjat ja bloggaan niistä ja huomenna sitten taas saattaa kiinnostaa vaan yhteiskunnalliset jutut ja sitten turistaan niistä. Ja ensi viikolla saattaa agendalla olla taas ihan eri jutut. Minä muutun ja blogi sen mukana. Välillä toki mietin joitakin postauksiani lukiessa että mitähän sitä taas tuli ajateltua. En kuitenkaan ikinä ole kokenut että lähtisin poistamaan mitään tai että aloittaisin kokonaan uuden blogin. Kyllä tänne mahtuu!

No ohjeita sitten.... hmm. En mä varmaan osaa sanoa mitään mitä ei olisi jo sanottu. Ylipäätään musta ohjeistaminen on hirmu vaikeaa koska en itse ole mitään ihmeellisiä linjauksia ikinä tehnyt. Mutta yritetään!

Ihan ensimmäiseksi sanoisin että kirjoita itsellesi. Kirjoita tekstiä jota tykkäät itse lukea. Sellainen väkisin puserrettu ja muita miellyttäväksi kirjoitettu on todella läpinäkyvää ja tylsää. Kirjoita mistä itse haluat kirjoittaa. Kirjoittamisessakin nimittäin voi kehittyä ja se tapahtuu vain kirjoittamalla. Ei heti tarvitsekkaan osata tai olla hyvä. Etsi ihan rauhassa sitä omaa ääntä, kokeile vaikka pariakin suuntaa jos ei heti tunnu omalta. Kunhan et heti lopeta ja luovuta, jos kuitenkin haluja on. Kyllä se oma tapa blogata sieltä löytyy.

Mun vinkki olisi myös että ei välttämättä kannata iskeä kovin ihmeellisiä kategorioita ympärilleen. Miksi tarvitsisi? Mutta toisille bloggaaminen on toki helpompaa kun selkeät rajat on vedetty joten miten vaan koet itse asian parhaaksi. Ja voihan niitä sitten tarpeen mukaan muutella.

Mun mielestä blogista ei saa missään vaiheessa ottaa mitään paineita. Siinä vaiheessa se ei enää palvele jos blogi muuttuu stressinaiheeksi. Musta on hienoa että on ihmisiä jotka ovat saaneet bloggaamisesta ammatin. Kaikista maailman blogeista ammatikseen bloggaa kuitenkin hyvin pieni porukka, eli sitä omaa blogiaan ei kannata verrata esimerkiksi ammatillisiin blogeihin. Ylipäätään vertailut kannattaa kokonaan unohtaa.

Hyväksy myös se että joskus bloggaaminen tökkii. Tai huvittaisi kirjoittaa mutta mitään ei vaan irtoa. Sellaista elämä joskus on. Edelleen, tämä ei ole elämässä se josta kannattaisi ottaa suorituspaineita. Ja tämän takia ei kannata hätiköidä tai poistaa blogiaan, kyllä se into sieltä taas jossain vaiheessa nousee. Toki lukijan vinkkelistä on kivaa jos blogi päivittyy edes kerran viikossa, mutta tässä tullaan mun mielestä juuri siihen kirjoita itsellesi-neuvon tärkeyteen. Jos ei kirjoituta niin sitten ei kirjoituta. Elämä saa näkyä blogissa, iloineen ja suruineen. Tai motivaatio-ongelmineen.

Blogin lukijoista taas sanoisin sellaisen vinkin että musta lukijoilta saa odottaa jonkinmoista lukuälyä. Toki hyvin tyhjentävät postaukset on monesti tosi hyviäkin, mutta mun mielestä on kamalan ideaköyhää kommentointia jos kommenttiboksi on täynnä pelkkää oon ihan samaa mieltä tai just näin. Herätä mielummin keskustelua, herätä mielipiteitä. Ruoki muiden älyä ja ajatuksia. Tämä ei oikeasti edes ole kovin vaikeaa.

Tiedän monta ihmistä, joilta haluaisin lukea blogia (esim. Kolmosen kummitäti joka tekee duunia joka ei ihan jokaisen unelmahomma ole, mutta josta irtoaisi varmasti paljon mielenkiintoista tekstiä. Lisäksi tyyppi on niin hyvä suustaan että saisi varmasti aikaan huikeita postauksia. Että vink ja vink!) ja sanoisinkin että jokaisen elämä on blogin arvoinen. Jokaisen jutut on mielenkiintoisia. Ei tarvitse elää toisella puolella maapalloa tai olla jotenkin extreme-henkinen perustaakseen blogia tai ollaakseen mielenkiintoinen. Loppupeleissä ihmiset haluaa lukea paljon myös ihan arkisia juttuja. Joista saa tarttumapintaa.

Viimeiseksi sanoisin että vastaa aina blogihaasteisiin koska ensinnäkin se on hauskaa ja siitä tulee haastajallekin hyvä mieli. Ja toisekseen, se on yksi keino olla sosiaalinen blogimaailmassa.

Sitten pitäisi vielä haastaa kymmenen kohtalotoveria.... nyt yhtään perehtymättä että oletteko jo saaneet tätä haastetta vaiko ette, here goes

Päikkärit
Pikku Kepponen
Taikasaappaat
Sininen keskitie
Lapinlahden muuttolintu
Neljäntienristeys
Rullallei
Olennaisen epäluonteenomaista

Kräp, en saa nyt kasaan kuin kahdeksan. No hei tässä myös sitten vielä yksi tärkeä vinkki, bloggaamista ei tarvitse ottaa niin kamalan vakavasti. Se riittää, mihin pystyt.

9 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta, muistelen, että olen saanut tämä jonkun toisen bloginkin kautta, mutta en ole vielä vastannut tähän. Vastaan kyllä, jahka ehdin.

    Minä mietin tässä joku aika sitten aika paljonkin bloggaamiseen liittyviä asioita, kun bongasin kehitä blogiasi haasteen (tms.), johon osallistuin. Sain viikon ajan joka päivä vinkkejä sähköpostiin ja kun luin niitä läpi, totesin, että mun kotikutoinen blogi on täysin päinvastainen kuin pitäisi olla. Kirjoitan aika sillisalaattia (aiheen kuulemma pitäisi olla tarkasti rajattu ja kohderyhmä mietitty), en mieti blogitekstien rakennetta enkä otsikoita montaa tuntia jne jne. Silti pidän omasta blogistani juuri näin enkä ottanut mitään vinkkejä käyttööni omaan blogiini.

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös joskus ihan huvikseni lukenut muutamasta lähteestä vinkkejä, miten blogia kannattaisi kehittää. Ja en kyllä ole kokenut yhtäkään vinkkiä omakseni tai ollut samaa mieltä. Jätin nyt tuosta haasteen vinkeistä sen pois, mutta meinasin kirjoittaa että postauksia tai julkaisuaikatauluja tai muita ei mun mielestä kannata liikaa suunnitella. Toki jotain raameja voi muodostaa mutta sellaista ehdasti tarkkaa suunnittelua ei mun mielestä kannata tehdä. Ainakaan kaiken aikaa. Kirjoittaa kun kirjoituttaa ja julkaisee kun julkaisututtaa.

      Noita vinkkejä tosiaan kyllä löytyy että millainen blogin "pitäisi" olla mutta mä kaipaisin jotain perusteitakin niille. Miksi aiheen pitäisi olla tarkasti rajattu? Miksi kohderyhmä pitäisi olla mietitty? Mä miellän blogin kuitenkin laajasti ajateltuna ennenkaikkea päiväkirjan tyyppisenä. Toki esimerkiksi ammattimaisesti ylläpidetyt blogit on jo sitten toinen juttu mutta silti. Useimmiten se koko pohja, oli ammatillista tuottamista tai ei, perustuu siihen sun omaan elämään. Eihän sitä voi elää vain jollekin tietylle kohderyhmälle tai vain tietyin aihein? Ainakin mun mielestä kaikki hauskuus putoaa silloin pois ja se oma ääni helposti hukkuu ja tilalle tulee sitä väkisin tuotettua josta puuttuu intohimo. Varmasti löytyy ne kohderyhmät, jotka hakee blogeista sellaista tietynlaista "naistenlehtimäisyyttä" mutta ei se ole se koko totuus koko blogigenrestä. Ja nuo sun mainitsemat kehittämisehdotukset osuu mun mielestä eniten just sinne "naistenlehti-blogeihin".

      Poista
  2. Kiitos :) , blogini on aika hiljainen nykyisin, mutta iloinen yllätys tällainen muistaminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) Hiljaista tai ei, tässä nyt ainakin yksi aihe mistä kirjoittaa :P Säkin olet niin pitkän linjan bloggailija että musta se on ihan ymmärrettävääkin että joskus on hiljaisia kausia. Itse kullakin.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta :)

    Hyviä neuvoja harrastelijabloggaajalle, joka kirjoittaa omaksi ilokseen tai ollakseen vuorovaikutuksessa muiden samankaltaisten kanssa. Kuten Heli tuossa ylempänä totesi, niin neuvot ovat usein aivan päinvastaisia. Pitää miettiä tarkka rajaus ja kohderyhmä, jotta blogi löytää lukijansa. Itsehän kuljen täysin vastavirtaan noiden ohjeiden kanssa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä.

      Helin viestiin vastasin minäkin jo pitkälti. Mun mielestä ainakin oman blogilistan rikkaus on juurikin siinä monipuolisuudessa. Mä luen hyvin erilaisia blogeja ja hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kirjoituksia. Ja koen sen äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja elämää rikastavaksi. En jaksa lukea samasta aiheesta kymmenestä eri blogista. Eli kuljetaan vaan jatkossakin siellä vastavirrassa, kyllä sille on kysyntää.

      Poista
  4. Suurkiitos tunnustuksesta :)! Osaat aina ilahduttaa, se tuntuu joka kerta mukavalta. Blogiasi on ollut mukava seurata, ja onneksi me kaikki "vanhat" ei olla vielä kasvettu ulos bloggauksesta, vaikak ehkä joskus aikakin olisi :DDD. Vitsi, vitsi... Keep on doing the good work!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :)

      Kiva jos ilahdutti, mäkin ilahdun aina haasteista ja pyrin niihin vastaamaan vaikka joskus voi vähän venähtää. Ja ei luovuteta, kyllä tälle on kysyntää. Jos ei muuten niin on itse hauska joskus käydä lukemassa vanhoja jorinoita.

      Poista
  5. Kiitos Kukkis, ilahduin tosi paljon tunnustuksesta ja haasteesta. Ja pääsin vihdoin vastaamaankin. ;-) http://www.lily.fi/blogit/neljantienristeys/tunnustus

    Rauhallista ja rakkaudentäyteistä jouluaikaa sulle ja perheelle!

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?