sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Gilmore Girls - A year in the life

Nyt kun uudet Gilmore Girlsit on olleet katseltavissa jo parin viikon ajan, lienee turvallista sanoakin niistä jo jotakin. Jos et ole vielä katsonut uusia jaksoja lopeta tämän postauksen lukeminen välittömästi! En sinänsä paljasta mitään juonenkäänteitä mutta kirjoitan omista fiilareista sen verran seikkaperäisesti että ne voi paljastaa jotain tietämättömälle..


Mä olin heti perjantaina uusien jaksojen ilmestyessä valmiudessa katsomaan, mutta aloinkin sitten siinä kalkkiviivoilla epäröimään ihan tosissaan. Mitä jos en tykkääkään yhtään? Olisiko parempi vaan pitää mielessä se olo, joka seitsemästä kaudesta jäi? Tovin siinä pohdiskelin, tein jättimäiset eväät ja totesin että what the heck, menköön. Eka jakso pyörimään! Jo etukäteen olin miettinyt että en katso kaikkia neljää jaksoa putkeen, vaan jakso per päivä. Puolitoista tuntia on kuitenkin verrattain pitkä ja halusin imeä jokaisen yksityiskohdan. Tuntui että jos yritän ahmia heti kaiken, ei kokonaisuudesta saa niin paljoa irti. Tätä kirjoittaessa olen katsonut uudet jaksot kahdesti.

Uusissa jaksoissahan seurataan Gilmoren tyttöjä vuoden verran. Yksi jakso vastaa yhtä vuodenaikaa. Heti ensimmäisessä jaksossa pureuduttiin Lorelein isän kuolemaan ja muisteltiin Richard Gilmorea, kuten olin toivonutkin. Ylipäätään musta Richard oli ihan mahtavasti mukana uusissa jaksoissa ja itkeskelinkin varmaan eniten häneen liittyvissä kohtauksissa.

Ensimmäisenä mun silmään pisti se, että Lorelei on kyllä ikääntynyt tosi mahtavasti. Hän ei näytä enää samallalailla simpsakalta, eikä tarvitsekaan! Just hyvä että ikääntyminen näkyi. Muutamassa kohtauksessa musta näytti vähän siltä että onko Lauren Grahamille pursoteltu kerta pari Botoxia liikaa mutta muuten tykkäsin sellaisesta iän mukana tuomasta pehmeydestä, joka näkyi. Ja myös Emily Gilmorea näyttelevä Kelly Bishop oli ihan huikean rautaisessa kunnossa!

Roryn hahmoon olin tosi pettynyt. Mulla on aina ollut hänen kanssaan vähän uskottavuusongelmia ja olin toivonut että josko se hänen seitsemän kautta mukana kulkenut pikkutyttömäisyytensä olisi karissut pois, mutta ei. Tuntui että tietyllä tapaa sitä oli vahvistettu. Muut hahmot olivat kasvaneet mutta Rory on edelleen jotenkin kiukuttelevaksi heittäytyvä. Ei ikinä uskoisi että Rory oli uusissa jaksoissa samanikäinen, kuin Lorelei aikanaan sarjan alkaessa. 32-vuotias Rory tuntuu todella kaukaiselta verrattuna 32-vuotiaaseen Loreleihin.
Lisäksi en tykännyt Roryn löyhästä moraalista yhtään. Satunnaiset "olenpa kamala ihminen"-heitot ei poistaneet sitä faktaa että Rory oli melko mulkku Paulia kohtaan. Poikaystävän olemassaolon unohtelu oli hauskaa, jatkuva pettäminen sen sijaan ei. Joku keittiöpsykologi varmaan löytäisi Roryn käyttäytymisestä jotain yhtymäkohtia ja syy-seurauksia Lorelein menneisiin parisuhteisiin mutta eipä mennä ollenkaan niin syville vesille.

Alkuperäisen sarjan aikana nähtyjä hahmoja näkyi melkoinen liuta pitkin uusia jaksoja. Mm. kaikki Roryn entiset poikaystävät oli saatu mukaan. Loganista en ole tykännyt oikein koskaan, joskin seiskakaudella hän nosti mun silmissä osakkeitaan reippaasti mutta nyt näissä uusissa jaksoissa hän oli se sama vanha kultalusikka suussa syntynyt mulkku. Ei jatkoon! Sen sijaan Team Jess on edelleen se, johon mä asetun. Jessiä näyttelevä Milo Ventimiglia kyllä vain paranee vuosi vuodelta.. Moni muukin on huomannut Logan-Rory-Jess yhdistelmän olevan Christopher-Lorelei-Luke toisintoa. Musta ihan hauska vivahde, tosin soisin että Roryn kuvio saisi yhtä onnellisen lopun kuin Lorelei sai.

Monen muun tapaan Emily Gilmore oli näissä uusissa jaksoissa se, joka vakuutti mut eniten. Hänen kasvutarinaansa oli ilo seurata ja hahmosta oli tehty jotenkin inhimillisempi. Joskin onneksi tutun ärhäkkää Emilyä ei oltu kokonaan korvattu. Mutta tykkäsin siitä, että aika monesti keskiöön nousi nimenomaan se hänen muutoksensa. Miten nyt pitäisi olla kun onkin leski?

Nämä neljä jaksoa olivat onnistunut kokonaisuus kyllä, mutta kesäjakso oli musta jotenkin turha. Ja kaukana alkuperäisestä Gilmore Girlsistä. Sitä jotakin Stars Hollowmaista satua ja hassua sanailua hahmojen kesken oli selvästi yritetty hakea mutta ei mennyt sinnepäinkään. Jaksoon oli haettu yhteisöllisyyttä musikaalin avulla mutta sen yhteisöllisyyden sijaan mun mielestä kokonaisuus oli pikemminkin naurettava. Ei hauskalla tavalla. Toisaalta mä en tiedä kuinka iso riippakivi se nyt on, jos jatkuvasti vertaa näitä uusia niihin seitsemään tuotantokauteen. Ja kaipaa sitä vanhaa. Mutta sitähän me haluttiin ja odotettiin. Tuttua ja turvallista tuotuna tähän päivään. Miksi muuttaa jotain hyväksi havaittua? Why fix it, if it isn't broken?

Sinänsä olisi hauska tietää miten alkuperäinen tekijäkaksikko Sherman-Palladino olisi lopettanut sarjan, jos olisivat saaneet olla vaikuttamassa kutos- ja seiskakausiin. Toki tiedämme nyt #lastfourwords kuvion, mutta varmasti kokonaisuuteen olisi vaikuttanut muukin. Luin itseasiassa Sherman-Palladinon haastattelun jossa Amy Sherman-Palladino sanoi että ei olisi alunperin tehnyt Lanesta nuorta äitiä. Vaan nimenomaan Rorysta. Ja mua on jäänyt mietityttämään tämä tosi paljon. Entä miten olisi käynyt esimerkiksi Lorelein vanhemmille? Nythän Emily Gilmoren kasvutarina oli paljolti sitä mitä oli, koska Richard Gilmoren hahmo oli pakko kirjoittaa sarjasta pois. Entäs jos Sherman-Palladino olisi saanut lopettaa jo seiskakauden viimeisessä jaksossa kaiken? Paljon kysymyksiä ja ajatuksia siis jäi. Sinänsä kyllä sain näistä uusista jaksoista sen mitä toivoinkin. Nyt tiedän mitä hahmoille kuuluu.

No sitten se #lastfourwords. Mun täytyy sanoa että pidin lopetuksesta todella paljon. Toisaalta jäin kaipaamaan lisää mutta loppupeleissä toivon kuitenkin että tämä oli nyt tässä, tämä oli ihana ja riittävä kokonaisuus. Syysjakso oli aivan täydellinen lopetus yhdelle suosikkisarjalleni. Ja toivon todella että se olisi sitä, lopetus. Kaikki oli valmista mutta jotain jäi kuitenkin ilmaan. Uudet jaksot kestävät monta katselukertaa, samalla lailla kuin ne aiemmat seitsemän kauttakin. Joka tuntuu tosi lohdulliselta. Sarjaa oli tuotu nykyaikaan hienosti, esim Luke's Dinerin uusi kyltti oli hulvaton!

Kuten tuolla ylhäällä kirjoitin niin Rory ei vaikuta juurikaan aikuistuneen. Vikan jakson loppuminuuteilla jotain aikuistumista alkoi kuitenkin näkymään. Eli ehkäpä tarina saa vielä jatkoa?


2 kommenttia:

  1. Minä en ole vielä edes viimeistä jaksoa katsonut, mutta uskaltauduin silti lukemaan! Ja olen monesta asiasta samaa mieltä. Päällimmäisenä naputuksen aiheena itselläni on tuo Paulin roikottaminen. Minusta itse asiassa ei ollut yhtään hauskaa se poikaystävän unohtelu, minua häiritsi se aiheena paljon enemmän kuin pettäminen. Muuten höttöisessä sarjassa ihmissuhteet ovat mielestäni olleet aina melko vakavissaan kuvattuja, aitoja ongelmia ja ristiriitoja, jollaisena se pettäminenkin sopisi sinänsä palettiin. Mutta se unohtaminen ei minusta jotenkin sovi, koska on yksinkertaisesti ihan järjettömän epärealistista. Ei voi kyllä kaukosuhteessakaan unohtaa toisen olemassaoloa vuodeksi. Hmph!

    Mutta mielenkiintoista, että Rorysta olisi alun perin pitänyt tulla nuorena äiti. Silloinhan hän olisi todella toistanut äiti-kaimansa tarinaa. Lanen hahmo jäi äitiyden myötä taka-alalle, kun enää ei käsitelty hänen henkilökohtaisia kunnianhimojaan, muttei myöskään äitiyttä. Lanen lapset vaan ovat. Jopa näissä uusissa jaksoissa Parisin äitiyttä käsitellään enemmän. Roryn hahmon aikuistumattomuus ei kuitenkaan kokonaisuutena niin häiritse minua, koska saman sukupolven edustajana tunnistan sen osittain. Ja Roryn elämänvalinnat tukevat sinänsä sitä, ettei hän olisi ihmissuhteissa tai tunteissa vielä kovin kypsä, oikeassakin elämässä tuntemani teiniäidit ovat kyllä kolmikymppisenä melko paljon kypsempiä kuin he, joilla ei ole vakituista osoitetta. Noin niin kuin kärjistettynä! Minustakin Roryn hahmo näissä uusissa jaksossa on monessa kohtaa turhauttava, mutta Roryn taustaan peilaten ihan realistinenkin, nämä uudet jaksothan sijoittuvat vaiheeseen, jossa ensimmäistä kertaa hänelle ei tarjoilla ratkaisuja hopeatarjottimella.

    Kaipaan myös Sookieta! (En tiedä, ehtiikö vielä ilmaantua viimeisessä jaksossa.) Ja se musikaali oli aivan turha ohjelmanumero lukuunottamatta viimeistä biisiä siinä jaksossa, joka oli ihana. Mutta muuten en ymmärtänyt, miksi se sai niin paljon ruutuaikaa, se oli sopiva lähinnä sivujuonteeksi.

    Onpa hauska lukea sun ruotimista näistä, niin pääsen itsekin vähän ruotimaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähän jaksoit ruotia paljon enempi kuin mä :) Tuuhan takas sitten kun oot katsonut sen vikankin jakson niin katsotaan missä sitten menee mieli :)

      Mä luulen että jos nyt katsotaan sukupolvia, niin se Lorelein ikäluokka osuu muhun enempi kuin Roryn. Eli siinä mielessä joo en ehkä ihmettele sitä että koen hänet enempi "omakseni". Varmasti ehkä osittain sekin sitoo että mäkin sain nuorena lapsia, vaikken teiniäiti ollutkaan.

      Hauska on ehkä väärä sana kuvaamaan, mutta kyllä mua ainakin nauratti se kohtaus kun Rory otti Luke's Dinerista take awayt mukaan, lähti ulos ja kipitti muutaman askeleen jälkeen pikapikaa takaisin koska Paul oli vielä vessassa Ja Rory oli unohtanut :P Ja musta tuo pettämishomma käsiteltiin tietyllä tapaa ehkä silloin aikanaan Deanin kanssa, kun hän oli naimisissa. Toki se on tosielämää että ihmiset toistaa tiettyjä virheitä mutta kun se käsiteltiin silloin jotenkin sitäkin kautta, että Lorelei moralisoi niin musta tuntui ehkä vähän hassulta että Rory oli taas sellaisessa kuviossa että on varatun miehen kanssa. Itsehän hän ei tainnut muistaa sitä että oli myös varattu....
      Tosin en kyllä tiedä millä muulla tavalla Logan olisi voitu kirjoittaa sarjaan takaisin. Roryn ja Loganin juttu jäi tietyllä tapaa kuitenkin ilmaan seiskakauden päättyessä, vaikka Rory kosintaan vastasikin ei.

      Mä olin muuten todellatodella yllättynyt että näissä uusissa jaksoissa Parisilla oli lapsia. Hän kun ei varsinaisesti ole mikään äitihahmo. Mutta ehkä hän ajattelee vanhemmuuden rationaalisesti elämän jatkumisen kannalta. Se jos mikä olisi hyvin Parismaista.

      Sookie palaa vielä ;) Joskin valitettavan lyhkäisesti ja jotenkin outona. Mitä Melissa McCarthyn äänelle oikein on tapahtunut??? Ei kuulostanut yhtään Sookielta.

      Poista

Mitä sullon syrämmellä?