maanantai 13. marraskuuta 2017

Np: Miljonasade - Marraskuu

Ja niin heilahti silmille marraskuu! Musta tuntuu, että nämä mun kirjoitukset on sellaisia ryöpsähdyksiä silloin harvoin kun satun kirjoittamaan. Vähän niinkuin vanhaa kaveria näkiessä. Kaikki kuulumiset ja jutut selittää aivan sekaisin ja epäkronologisesti ja sitä mukaa, kun asioita pulpahtaa mieleen. Oksentaa kaiken kerralla. Sitä on siis luvassa nytkin.

Sinne meni työharjoittelu ja kirjamessut. Kolmosen synttärit, mun synttärit ja isänpäivä. Toteuttamatta jäi niin lihaton lokakuu kuin  moni muukin mitä olisin halunnut. Haudutellaan (pun intended) ideoita ensi vuodelle. Marraskuu on edelleen meillä se hippauskuu, joskin tänä vuonna on juhlittu hyvin pienellä voluumilla. Muistettu kuitenkin.

Koulussa pyörähti käyntiin toinen moduuli. Sen jälkeen 2/12 opinnoista suoritettu, jos lasketaan moduulikohtaisesti. Ja eka lukukausikin on sitten paketissa. Opintopisteitä on tällä hetkellä kasassa 13, eli enää 197 jäljellä. Ihanaa on edelleen ja aina vaan. Kävin viikko sitten hakemassa töistä opintovapaata kevääksi. Tarkoituksena on mennä kesällä muutamaksi viikoksi omaan duuniin, sitten kesälomailla ja ennen koulun alkua työharkata uuden alan jutuissa. Kunhan tiedän konkreettisia päivämääriä, niin sitten tarkentuu. Mutta tällä hetkellä kypsyttelen pääkoppaa siihen, että ensi kesä on  se viimeinen vanhassa työssä.

Kuherruskuukausi koulun suhteen vaan jatkuu. Oon päässyt mukaan niin huikeisiin juttuihin (mm. heilumaan taustaporukoissa täällä), että en meinaa itsekään aina uskoa. Palkkatöitä saisi jo niin paljon kuin vaan pystyisi tekemään, mutta oon itse vielä vähän himmaillut. Niin kauan kun olen aikuiskoulutustuella, mun kannattaa panostaa opintoihin niin paljon kuin kykenen. Tulee eteen vielä se päivä kun koulun ohella on pakko tehdä töitä jotta eletään, ja silloin ei välttämättä paukut riitä yhtä isosti kouluun. Eli nyt nojataan sinne opintoihin ja opintopisteiden kerryttämiseen pääpainotteisesti.

Ensimmäiset tulokset tenteistä ja muista tuli tuossa muutama viikko sitten. Ihan jees on mennyt, mutta toki petrattavaa on. Kuten kirjoitin, nyt kun mun talouspuoli on vielä turvattua, niin voin panostaa pelkkään kouluun ihan täysillä ja sitä myöten voi rimaakin pitää vähän korkeammalla. Itseopiskelua on paljon, joten itse on opiskeltava. Ja se on mulla vielä osittain opettelun alla. Koska vaikka rakastan lukemista, niin se ei ole mulle se helpoin ja luontaisin tapa oppia.

Kirjamessut oli taas ihana piristys syksyssä. Joskin mun mielestä tämän vuoden messut ei olleet niin kivat, kuin viime vuoden vastaavat. Teemana tuolla(kin) oli Suomi100 ja mun on pakko sanoa että vähän alkaa aihe väsyttämään. Kyllä on tärkeä teema, mutta kun koko vuosi on veivattu tuota samaa kaikkialla. Se on joka paikassa teemana ja aina siitä ilmennetään vain niitä samoja juttuja. Teemailkaa vaan Suomi100:la, mutta voisiko sitä tarkastella jostakin muustakin näkökulmasta? Onhan meillä nyt hei muutakin kuin sotavuodet ja Kuoppamäen Sininen ja valkoinen.
Messulöytöjä tein, ehkä enemmänkin kuin opiskelijan lompakko olisi sallinut mutta menijo. Dan Brown oli huikea, mutta ehkä palaan häneen kun saan aikaiseksi kirjoitettua lukuhaastetta, johon mahdutin Danin viimeisimmän.

Ruoka- ja viinimessutkin oli vähän pettymys. Tarjonta oli tänä vuonna todella viinipainoitteinen, mikä toki tavallaan hyvä ja tavallaan ei. Viini on toki aina kiva, mutta maistelumielessä se ei oikein toimi, jos sitä viiniä on noin älyttömästi. Ruokapuolen porukoita olisin kaivannut enemmän paikalle ja paikalla olijoilta olisin kaivannut jotakin uusia juttuja ja näkökulmia. Jotenkin ne vihikset ja raakasuklaat on jo nähty. Ehkä musta on tullut kriittisempi?

Erosta on kohta vuosi. Arki on asettunut jotenkin, toki tässä on paljon uutta ja omituista edelleen, koska niin moni muukin asia, kuin vain parisuhde on muuttunut vuoden aikana. Aika on mennyt hurjaa vauhtia, niinkuin se aina tuppaa menemään. Meillä on Kolmosen isän kanssa edelleen oikein hyvät välit. Vietetään porukassa aikaa vaihtelevasti, riippuen vähän miltä kalenteri näyttää. Elämä tuntuu oikein hyvältä, mutta toki on joskus ollut jotain sisäänhengityksen mittaisia mietintöjä että oltaisiinko me kuitenkin saatu homma toimimaan? Mutta sitten tulee taas joku juttu, joka muistuttaa minkä takia näin on parasta.

Tokalla starttaa kohta vika lukukausi peruskoulua. En tiedä onko hänellä vielä oikein ihmeemmin oloja että mitä sitten. Mulla on itsellä oma näkemys ja sen asian kanssa tässä puntaroin että miten paljon annan lapselle vapauksia päättää itse ja minkä verran sitten tarjoan sitä vanhemman sanaa. Varsinkin kun Eka on edelleen paikoin katunut sitä omaa kouluvalintaansa (tähän liittyy kamalan iso kokonaisuus jota en voi täällä avata koska tiedän että Eka ei halua että asiasta puhutaan kodin ulkopuolella, mutta kinkkinen kuvio siis). Tosin Toka on persoonana hyvin erilainen kuin veljensä. Rauhallisempi ja varmempi persoona. Enemmän kotona omissa nahoissaan. Eli en oikein edes tiedä että millaisena vanhempana tässä nyt larppaisin menemään.

Eli sellainen sekava ulosanti tällä kertaa. Nyt on itsellä olo että haluaisin aktivoitua ainakin Instagramin puolella (meillä on tänään koulussa joku Naughty brgrin tasting-homma tjtn, josko sieltä saisin jotain materiaalia irti. Ja niin joo, perjantaina oli opiskelijayhdistyksen puolelta viinitarjoilua ruokiksella. Joko oon sanonut että rakastan mun koulua?) ja kova into olisi kirjoittamiseenkin. En jaksa oikeasti uskoa että tämä olisi ajanpuutteesta kiinni, koska. No en vaan usko.

1 kommentti:

  1. Siis alkaa ihan tosissaan tulee toi Suomi100 korvista. Just nimenomaan sen takia, että se nähdään jotenkin niin kapeesti ja sitten kaikki toistaa sitä samaa teemaa. Esim. "firman" bileissä oli Suomi100-teema ja pukukoodina sinivalkosuus. No siellähän sitte äijät biletti tuhannen jurrissa ku jossain jääkiekkomatsissa Suomi-paidat päällä. Toisaalta en tiedä oisko mikään voinu olla osuvampi kuvaus stereotyyppisestä suomalaisesta miehestä, joka tykkää jääkiekosta?

    "Erosta on kohta vuosi. "
    Ei mulla tähän muuta kun että mihin helvettiin tää aika juoksee?

    VastaaPoista

Mitä sullon syrämmellä?