keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Galbi jjim eli korealainen lihapata

Jos mä pyydän ihmisiä syömään, väkerrän aika usein jotain pataruokaa. Ne on mun mielestä niin älyttömän helppoja silloin, kun pitää saada monta suuta ruokittua. Lisäksi ne ei vaadi kokilta kovin kummoista eforttia. Vähän pilkkomista, ehkä ruskistamista ja kuullottamista ja loput hoitaa uuni. Kokki nostaa valmiin padan suoraan uunista pöytään ja kerää kiitokset.

Me aterioidaan edelleen n. kerran viikossa koko porukan kanssa, mukaan lukien siis Kolmas ja hänen isänsä. Useimmiten työnjako menee niin, että ne jotka tulee syömään, tuo mukanaan jälkkärin. Ja jos mä vastaan pääruoasta, aika usein syödään jotain pataruokaa. Meidän teinit, eritoten Eka rakastaa pitkään kypsytettyä lihaa. Ja myös hyvät liemet ovat hänen juttunsa. Molemmat löytyy padasta.

Mulla pyöri pakastimessa sellainen ylläriliha, jonka sain tuossa jokunen kuukausi sitten. Muistin että se on nautaa, mutta siihenhän tuo sitten tyssäsikin. Liha oli pakattuna niin, että siitä ei pystynyt sanomaan mitä se on. Pari päivää sulattelin mötikkää jääkaapissa ja sitten alkoi selviämään että kylkipalahan se siellä. Kun tiedossa oli taas koko perheen syömistä, väkersin siitä pataa. Ja koska se korealainen nyt tällä hetkellä on meillä kovassa nosteessa, tein tämän korealaisittain. Inspiraatiota on haettu nimeä myöten Streetfood Korea-kirjasta, mutta ei tämä ihan identtinen kirjan ohjeen kanssa ole. Ja tästä tuli oikein veikeä. Jollain tapaa sushimaiset vibat.

Tarvitset:

1,5 kg naudan luullista kylkeä. Muukin osa naudasta käy, mutta suosittelen että nappaat sellaista lihaa, jossa on vähän sidekudostakin mukana. Näissä pataruoissa ne ensinnäkin antavat hyvin makua ruokaan ja ovat juuri sopivan mureita hauduttuaan muutaman tunnin.
vähän suolaa
voita paistamiseen

1 sipulin suikaleina
6 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina
5 cm raastettua inkivääriä
1 dl miriniä (= riisistä ja alkolista valmistettu neste, pitäisi löytyä hyvin varustelluista ruokakaupoista, etniset kaupat myy ainakin. Jos sitä ei löydy niin sakekin käy)
pari desiä jotain hapokasta hilloa (mä laitoin itsetehtyä persimonhilloa, mutta omppukin käy)
1 dl riisiviinietikkaa
1,5 dl soijakastiketta
3 rkl ruokokidesokeria
3 rkl seesamöljyä
pippuria
6-8 perunaa lohkottuna
2 porkkanaa paloina
10 cm retikkaa lohkoina
(chiliä jos haluat tähän vähän tulisuutta)

enokisieniä (ei välttämätön mutta hauskan näköisiä ja maistuu myös kaltaisilleni sienien inhoajille)
3 rkl pinjansiemeniä
2 kevätsipulinvartta
korianteria
riisiä, jos sitä haluat tarjota. Ei ole todellakaan välttämätön

Pieni lihat rouhean kokoisiksi paloiksi, saa olla reilusti suupalallisia suurempia. Ja hei luut saa siis olla mukana eli pilko vähän niidenkin mukaan. Mausta suolalla.
Paista padassa lihojen pintaan vähän väriä voissa. Nosta lihanpalat syrjään odottelemaan.
Kuullota sipuli, valkosipulit ja inkivääri. Lisää pataan mirin, hillo, riisiviinietikka, soija, sokeri, seesamöljy ja pippuri. Kiehauta.
Lisää lihat takaisin pataan. Kaada päälle kuumaa vettä kunnes lihat ovat lähes peittyneet.
Peitä kannella. Hauduta 150 asteisessa uunissa kolmisen tuntia. Lisää pataan perunat, porkkanat ja retikat. Anna hautua kannen alla, kunnes ovat kypsiä (30-50 minuuttia).
Ota pata pois uunista ja lisää enokisienet, pinjansiemenet ja silputtu kevätsipuli ja korianteri. Ja sitten on valmista!


2 kommenttia:

Mitä sullon syrämmellä?