keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Lukuhaaste: Edellinen asukas

Helmet-lukuhaaste: 1. Kirjassa muutetaan 



Noniin. Tässäpä kuulkaa kirja, joka on pakko lukea heti loppuun, kun sen aloittaa. Tässä kirjassa oli jokin hassu koukku, jota ei oikein osaa selittää. Juonenkäänteitä oli, mutta ei nyt mitenkään järjettömänä ilotulituksena. Kirjan tunnelma oli oikeastaan aika piinaava ja ehkä se teki juurikin sen, miksi tätä ei voinut laskea käsistään. Tässä kyllä ihan ehdottomasti oli sitä jotain.

Kirja kertoo talosta, joka on suunniteltu hyvin poikkeuksellisesti. Talo on hyvin pelkistetty, arkkitehtonisesti poikkeuksellinen, teknologialtaan huippumoderni ja sitä voisi sanoa jopa unelmien taloksi. Taloon haetaan vuokralaisia poikkeuksellisen halvalla vuokralla. Halpa vuokra tosin sisältää erinäisiä ehtoja. Ja ylipäätään talossa asuminen edellyttää vaatimuksia, joita ihan jokainen asukas ei kykene täyttämään. Talon omistaa sen rakennuttanut arkkitehti, joka valitsee hakuprosessin päätteeksi kuka taloon saa muuttaa. Lisäksi hän myös ohjeistaa erittäin tarkoin miten talossa saa asua ja mitä sinne saa ottaa mukaan. 

Tarina on kirjoitettu ennen/nyt ja nämä osiot vuorottelevat. Ennen-luvuissa seuraamme Emman asumista talossa, nyt-luvuissa taas Janea. Talon vuokralaiset eivät jostain syyssä tunnu viihtyvän talossa kovin kauaa, vaikka siellä asuminen pitäisi olla unelmien täyttymys. Mistä tämä johtuu? Lisäksi tuntuu, että talo eläisi ikäänkuin omaa elämäänsä. Emmalle on tapahtunut talossa asumisen aikana jotain, joka alkaa pikkuhiljaa valkenemaan Janelle. Myös Janesta tuntuu, että talossa asumisen aikana hänelle tapahtuu jotain. Onko syytä olla huolissaan? Onko Jane vaarassa?

Lähes heti kättelyssä muhun iski sellainen olo, että tästä kirjasta saisi ihan hirmuisen hyvän leffan. Ja itseasiassa sellainen onkin tekeillä. Tosin tässä päästään taas sen perinteisen jäljille; voiko elokuva olla parempi tai edes samanveroinen kuin kirja? Toistaiseksi Oma taivas on ainoa, joka oli ihan mahdottoman hyvä sekä elokuvana, että kirjana. Mutta noin niinkuin omien korvien välissä Edellinen asukas toimisi todella hyvin elokuvana.

Mä en ihan hirveästi halua tämän kirjan juonesta enempää paljastaa, koska luin tämän itsekin pitkälti niin että en tiennyt kirjasta takakantta enempää. Mutta sen haluan sanoa, että tykkäsin tässä todella paljon siitä, miten moniulotteisia kirjan hahmot olivat. Koska sellaisiahan ihmiset ovat ihan oikeastikin. Tarinaan oli todella hyvin tuotu mukaan se, miten meissä jokaisessa on puolia ja seikkoja joita ulkopuoliset eivät näe. Jotka salaamme ja jotka saattavat paljastua vain tietyissä tilanteissa. J. P. Delaney ymmärtää todella hyvin ihmisluonteen päälle ja hän on osannut ihailtavast tehdä siitä kirjan.

Jos tykkäät trillereistä, niin tämä kannattaa ihan ehdottomasti lukea!! Ei tämäkään Räsynukkea (joka kannattaa myös ehdottomasti lukea) voita, mutta oli tämä kyllä ihan mahdottoman hyvä. Ei mikään mindblown, mutta piti erittäin hyvin otteessaan ja tarina on todella älykkäästi rakennettu. Mä sekä pelkäsin että yllätyin. Luin tämän itseasiassa ollessani yksin kotona ja lopetin tämän lukemisen yöllä ja olin melkoisen vainoharhainen, koska pelotti niin paljon. En tykkää pelätä, mutta trillereissä se joskus kuuluu asiaan. Kaikki trillerit kun eivät toimi ilman pelkoa.

Pelkotiloista huolimatta, erittäin vahva lukusuositus!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä sullon syrämmellä?